Väestön kehitys

  • Helsingissä oli vuoden 2023 lopussa 674 500 asukasta.  
  • Väestön määrän muutos on vaihdellut 2000-luvulla lähes 400 hengen vähentymisestä vuodessa 10 500 hengen lisäykseen.  
  • Kasvu on perustunut viime vuosina muuttoliikkeeseen.  

Helsingissä oli vuoden 2023 lopussa väestöä 674 500 henkeä, kun vuosituhannen alussa väestöä oli 119 000 henkeä vähemmän. Väestön määrä on lisääntynyt muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta koko 2000-luvun ajan, keskimäärin 5 100 henkeä vuodessa. Vuosittain muutos on vaihdellut lähes 400 hengen vähenemisestä 10 500 hengen väestönlisäykseen (-0,1–1,6%). Muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta oli vaihdellut 2000-luvulla huomattavan paljon. Vuosituhannen alkupuolella Helsinki kärsi muuttotappiota, mutta toisaalta vuonna 2023 muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta oli yli 95 prosenttia. 

Nettomuutto, eli tulo- ja lähtömuuttajien määrän erotus, on vaihdellut vuosittain 1 500 hengen muuttotappiosta yli 10 000 hengen muuttovoittoon. Helsingin saama muuttovoitto ulkomailta oli vuosituhannen vaihteessa tuhannen hengen molemmin puolin, mutta on sen jälkeen kasvanut 8 500 henkeen vuodessa. Kotimaan muuttoliikkeen vaikutus väestönkasvuun on ollut suurimmillaan yli 5 000 henkeä, mutta toisaalta muutamina vuosina ollut myös tappiollista.    

Luonnollinen väestönkasvu (syntyneiden ja kuolleiden määrän erotus) on vaihdellut 2000-luvulla huomattavasti. Aivan viime vuosiin saakka vaihtelua on aiheuttanut erityisesti syntyneiden määrän muutos vuodesta toiseen. Syntyneitä on enimmillään ollut hieman yli 7 000 lasta ja pienimmillään vajaat 6 100 lasta. Kahden viime vuoden aikana kuitenkin kuolleiden määrä on kasvanut huomattavasti. Kun kuolleiden määrä aiemmin on pysynyt tasaisesti hieman yli tai alle 5 000 hengen, niin oli vuonna 2022 peräti 5 900 ja vuonna 2023 5 700 henkeä.

Uusimmat artikkelit

Paikallisten yhteisöjen aloitteet, ihmisten välinen verkottuminen ja solidaarisuus sekä niihin perustuva kyky selviytyä ja toipua kriiseistä ovat keskeisiä tekijöitä kaupunkien ja yhteiskuntien resilienssille eli kriisinkestävyydelle ja uudistumiskyvylle. Julkaisussa tarkastellaan tällaista...
Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun muuttoliike oli koronapandemian aikana vuosina 2020–2022 poikkeuksellista. Helsinkiin muualta Suomesta suuntautuva muuttoliike jäi tappiolliseksi kaikkina kolmena vuonna, ja vuonna 2021 myös ulkomainen muuttoliike huomioon otettaessa. Artikkelissa kuvataan...
Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön ennuste vuosille 2022–2040-raportti kokoaa yhteen pääkaupunkiseudun kaupunkien väestöasiantuntijoiden laatiman ennusteen vieraskielisen väestön tulevasta kehityksestä maakunnassa seuraavien kahdeksantoista vuoden aikana. Julkaisussa esitetään...
Tutkimus tarkastelee pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaisen väestön kokemusta kuulumisesta osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja sen kansaa, eli kansallista samastumista. Tutkimus kartoitti, kuinka erilaiset yksilölliset ja yhteiskunnan vastaanottavuudesta kumpuavat tekijät ovat yhteydessä...
Vuosina 2022–2023 toteutettiin ensimmäistä kertaa Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yhteinen tutkimushanke seudun väestön ympäristöasenteista ja -käyttäytymisestä. Hankkeessa selvitettiin asukkaiden näkemyksiä sekä globaaleista ympäristöongelmista kuten ilmastonmuutos että paikallisista...
Helsinki haluaa seurata demokratian kehitystä kaupungissa ja sen asuinalueilla. Helsingin vaalipiirissä on äänestysaktiivisuuteen ja puolueiden kannatukseen liittyviä erityispiirteitä, joita on koostettu tähän vuoden 2023 eduskuntavaaleja käsittelevään kokonaisuuteen.