-
Vieraskielisten, eli muuta kuin suomea, saamea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien, osuus on kasvanut 2000-luvulla ja oli 18,3 prosenttia vuonna 2022.
-
Kaikista Helsingin asukkaista hieman yli puolet on syntynyt Uudellamaalla, ja ulkomailla syntyneitä on 16 prosenttia.
-
Yksitoista prosenttia kaupungin asukkaista on ulkomaan kansalaisia.
Helsingin väestöstä on äidinkielenään suomea tai saamea puhuvia 505 596 henkeä (76 %), ruotsinkielisiä 36 748 henkeä (6 %) ja muita kieliä puhuvia 121 684 henkeä (18 %). Kaikkiaan rekisteröityjä äidinkieliä Helsingissä on noin 140. Koko Suomeen verrattuna vieraskielisten osuus on selkeästi suurempi, sillä Suomessa vieraskielisten osuus on yhdeksän prosenttia. Vantaalla vieraskielisten osuus koko väestöstä on 25 ja Espoossa 22 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on Helsingissä samaa tasoa kuin koko Suomessa. Vieraskielisten osuus on kasvanut tasaisesti 1990-luvulta lähtien, kun taas ruotsinkielisten osuus on pienentynyt hieman tällä vuosituhannella.
Helsingin asukkaista 40 prosenttia on syntynyt Helsingissä, ja koko Uudellamaalla syntyneitä on hieman yli puolet. Yleisimmät muut syntymämaakunnat ovat Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Savo ja Pohjois-Pohjanmaa. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten osuus on 15 prosenttia (100 214 henkeä), eli hieman vähemmän kuin vieraita kieliä puhuvia. Ulkomailla syntyneistä yli puolet on 25–44-vuotiaita. Ulkomailla syntyneiden määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet 1990-luvulta lähtien.
Helsingissä asuvista 73 076 henkeä on ulkomaan kansalaisia (11 % väestöstä). Ulkomaan kansalaisten osuus on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla, sillä vuonna 2000 heitä oli noin 26 000 henkeä. Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrien eroa selittää se, että Suomen kansalaisuuden saaminen on yleisempää kuin äidinkielen vaihtaminen.
