Terveys ja sairastavuus

  • Helsinkiläisistä pienempi osuus (30 %) kokee terveydentilansa heikoksi kuin kaikista suomalaista keskimäärin (37 %). Niin ikään pitkäaikaissairaudet ja toimintarajoitteet sekä työkyvyttömyyden kokemukset ovat helsinkiläisillä harvinaisempia.
  • Myös rekisteritietojen perusteella sairastavuus (86 pistettä) ja kansantautien esiintyvyys (82 pistettä) ovat pääkaupungissa harvinaisempia (koko maa = 100 pistettä).
  • Naiset kokevat terveydentilansa hieman miehiä heikommaksi. Terveydentila on myös voimakkaasti yhteydessä ikään.

Helsinkiläisten terveydentila on monen mittarin mukaan koko maan keskiarvoa parempi. Helsinkiläisistä 30 prosenttia kokee terveydentilansa keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi. Osuus on pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Myös jonkin pitkäaikaissairauden tai terveysongelman ilmoittaneiden osuus on Helsingissä useita prosenttiyksiköitä pienempi kuin koko maassa. Kun koko maassa joka viides 20–64-vuotiaista kokee itsensä täysin tai osittain työkyvyttömäksi, on osuus Helsingissä 15 prosenttia.

Terveydentilan kokemus vaihtelee iän mukaan. Kun 20–64-vuotiaista helsinkiläisistä terveydentilansa kokee heikoksi 26 prosenttia, on osuus 65 vuotta täyttäneillä 43 prosenttia. Jokin pitkäaikaissairaus tai terveysongelma on jo seitsemällä kymmenestä eläkeikäisestä. Pitkällä aikavälillä helsinkiläisten terveydentila on kohentunut, ja kun elinajanodote on kasvanut, myös terve ja toimintakykyinen elinaika on kasvanut pääsääntöisesti samaa vauhtia.

Myös rekisteriaineistoilla mitaten sairastavuus on Helsingissä vähäisempää ja kansantaudit psykoosia lukuun ottamatta harvinaisempia kuin koko maassa keskimäärin. Sairastavuus suureni korona-aikana, mutta vuonna 2023 sairastavuus pieneni koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Erot sairastavuudessa ovat kuitenkin Helsingin sisällä todella suuret. 

Uusimmat artikkelit

Helsinkiläisnuorten tyytyväisyys elämään ja koettu terveys ovat heikentyneet. Aiempaa useampi nuori kokee ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä, koulu-uupumusta tai häiritsevää seksuaalista ehdottelua ja ahdistelua. Tässä tutkimusjulkaisussa tarkastellaankin kyseisiä hyvinvoinnin ulottuvuuksia...
Vuonna 2020 alkanut koronapandemia on vaikuttanut merkittävillä tavoilla yhteiskuntien toimintaan jo usean vuoden ajan. Helsingissä koronaviruspandemian vaikutukset ovat olleet erityisen mittavat, sillä Suomen tartuntatapaukset ovat painottuneet pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2021 Suomen...
Helsingissä asuu koko Suomen mittapuulla mitaten niin parhaiten pärjääviä kuin huono-osaisimpia ihmisiä, ja kaupungin asuinalueiden välillä on suuria eroja sairastavuudessa ja terveyspalveluiden käytössä. Tässä artikkelissa tarkastellaan yksityisten ja julkisten terveyspalveluiden käytön yleisyyttä...
Raskausdiabetes on yleistynyt vuosien saatossa, ja se on voimakas riskitekijä tyypin 2 diabeteksen puhkeamiselle. Tätä riskiä voidaan alentaa merkittävästi elintapamuutoksilla. Tässä artikkelissa tarkastellaan raskausdiabeteksen esiintyvyyttä Helsingin peruspiireissä ja esitellään diabeteksen...
Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat toteuttaneet ensimmäistä kertaa yhdessä asukkaidensa hyvinvointia, elinoloja ja terveyttä kartoittaneen kyselytutkimuksen. Vaikka pääkaupunkiseudun asukkaat kokevat tutkimuksen mukaan esimerkiksi terveydentilansa paremmaksi kuin suomalaiset keskimäärin,...
Pääkaupunkiseudun asukkaiden elinoloista saadaan paljon tietoa erilaisista rekistereistä. Monet hyvinvoinnin ja terveyden kannalta olennaiset tekijät – kuten väestön koettu elämänlaatu ja elintavat – ovat kuitenkin sellaisia, ettei niistä saada tietoa rekisterien pohjalta. Tästä syystä...