Katse koronan jälkeisessä ajassa
Kaupunki varautuu tulevaan monin tavoin. Koronatilanteesta palautuminen ja kaupungin tulevan kasvun varmistaminen ovat olleet tänä syksynä aloittaneiden uusien kaupunginvaltuutettujen pöydällä niin kaupungin talousarviosta kuin uudesta strategiasta neuvoteltaessa ja päätettäessä. Kasvun tulee tapahtua uuden kaupunkistrategian mukaan siten, että sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys toteutuu. Ilmastonmuutos, väestörakenteen muutos ja monet muut megatrendit otetaan huomioon kaupungin päätöksenteossa.
Kvartti-lehdessä julkaistaan tuoreinta Helsingin tilanteeseen ja kehitykseen liittyvää kaupunkitutkimusta. Nyt käsillä olevan lehden artikkeleista monet katsovat myös osittain koronapandemian jälkeiseen aikaan. Usein tutkimusaineistot eivät tulevaisuuteen katsomista suoraan mahdollista, mutta tutkijoiden on vedettävä myös ennakoivia johtopäätöksiä käytettävissä olevan tiedon valossa.
Eyüp Yılmaz tarkastelee artikkelissaan(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) Helsingille tärkeän palvelusektorin kehitystä 2010-luvulla ja ennustaa myös, miltä tämän elinkeinoelämän alueen tulevaisuus pandemian jälkeen näyttää pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa. Tommi Sulander pohtii(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) koronapandemian aikana otettua nopeaa digiloikkaa ja sitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat – joista kaikki eivät käytä sähköisiä palveluja yhtä sujuvasti – voitaisiin ottaa jatkossa paremmin mukaan palvelujen kehittämiseen. Jukka Hirvonen puolestaan toteaa tutkimusaineiston perusteella, että kaupunkien kirjasto- ja liikuntatiloja on alettu koronapandemian aikana arvostaa uudella tavalla.
Uusia helsinkiläisiä syntyy nyt jonkin verran enemmän kuin muutamana edellisenä vuonna. Suvi Määtän artikkeli helsinkiläisten vauvaperheiden tilanteesta perustuu kyselytutkimukseen, jossa korona-ajan vaikutukset on myös huomioitu, ja artikkelissa nostetaan esiin kysymyksiä, joihin lapsiperheiden haasteita ja jaksamista pohdittaessa olisi hyvä kyetä vastaamaan.