Raportin tarkoituksena on tuottaa uudenlaista näkökulmaa helsinkiläisten hyvinvointiin alueittain hyödyntäen palvelujärjestelmistä kertyvää tietoa. Raportti täydentääkin tutkimuksien ja kyselyin kertyvää tilannekuvaa alueellisista hyvinvointieroista.
Päätulokset
- Lasten ja nuorten osallistuminen seuraharrastuksiin eriytyy selkeästi alueen sosioekonomisen aseman mukaan. Korkean sosioekonomisen aseman asuinalueilla seuraharrastaminen on yleisempää kuin matalan sosioekonomisen aseman asuinalueilla.
- Lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä Move!-mittauksien mukaan näkyy selkeät alueelliset erot alueen sosioekonomisen aseman mukaan. Erityisesti matalan sosioekonomisen aseman alueilla on huomattavan paljon yleisempää niiden lasten ja nuorten osuus, joilla on heikentynyt fyysinen toimintakyky.
- Helsingin alueiden välillä sosioekonomiseen summaindeksiin pohjautuvan luokittelun mukaan ei havaita suuria eroja hedelmien ja vihannesten keskimääräisessä päiväkulutuksessa ostotietodatan perusteella. Ääripäiden erot ovat kuitenkin selkeät postinumeroiden mukaan tarkasteltuna.
- Erityisesti korkean sosioekonomisen aseman asuinalueilla käytetään tupakkaa ja kaupasta ostettua alkoholia muita alueita harvemmin. Postinumeron mukaan tarkasteltuna ääripäät erottuvat selkeästi.
- Nuorten aikuisten maksuhäiriömerkinnöissä näkyy selkeästi erot sosioekonomisen summaindeksin (SES-indeksi) mukaan. Matalan sosioekonomisen aseman alueilla nuorten aikuisten maksuhäiriömerkinnät ovat yleisempiä kuin korkean sosioekonomisen aseman alueilla.
Erityisesti matalan sosioekonomisen aseman alueilla on huomattavan paljon yleisempää niiden nuorten osuus, joilla on heikentynyt fyysinen toimintakyky Move!- mittausten mukaan.
Mitkä ovat raportin keskeisimmät havainnot?
Tämä raportti täydentää aiempaa tilannekuvaa alueellisista hyvinvointieroista Helsingissä hyödyntäen palvelujärjestelmän ulkopuolista dataa. Raportissa esitettyjen tulosten mukaan voidaan johtopäätöksenä todeta, että Helsingissä esiintyy selkeitä alueellisia eroja lasten ja nuorten seuraharrastamisessa ja fyysisessä toimintakyvyssä. Myös alueellisia eroja ostoskäyttäytymisessä ja maksuhäiriömerkinnöissä on havaittavissa. Erot näkyvät sekä vertailtaessa postinumeroiden ääripäitä että sosioekonomisen summanindeksin mukaisen alueluokittelun mukaan. Korkeamman sosioekonomisen aseman alueilla asuvilla hyvinvointi näyttäytyy muita alueita parempana.
Monissa tarkastelluissa ilmiöissä jompikumpi alueellisen sosioekonomisen aseman ääripää eriytyy muista selkeästi. Parhaan SES-indeksin luokka poikkeaa muista ryhmistä seuraharrastamisessa, tupakoinnissa tai alkoholiostoissa. Toisaalta heikoimman SES-indeksin luokka poikkeaa erityisesti lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn osuudessa tai maksuhäiriömerkinnöissä.
PUHTI-tiedon vahvuudet ja hyödynnettävyys
Osa PUHTI-tiedoista on varsin käyttökelpoisia tällaisenaan Helsingin kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seurantaan, mutta toisaalta osa tiedoista on nykyisellään varsin karkeita ja niiden hyödyntämiseen sisältyy kysymysmerkkejä tiedon sisällöstä ja osin luotettavuudesta. Palvelujärjestelmän ulkopuolelta kertyvän tiedon vahvuus on sen reaaliaikaisuus suhteessa moniin rekisteritietoihin. Esitetyt tiedot vahvistavat aiempaa tilannekuvaa alueellista hyvinvointieroista Helsingissä tuomalla selkeämmin esille alueiden ääripäiden välisiä eroja. Näin ollen pelkkää kaupungin keskiarvoa seuraamalla voi jäädä huomaamatta alueet, jonne toimenpiteitä tulisi erityisesti kohdentaa.
Tulevaisuudessa tulisi tarkastella entistä tarkemmin alueellisia eroja ja tuottaa näin parempaa näkymää esimerkiksi interventioiden kohdentamiselle matalan sosioekonomisen aseman alueilla. Toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen uutta näkökulmaa voisi tuoda rakennettujen ja sosiaalisten ympäristötekijöiden merkityksen perusteellisempi tutkiminen alueittain, koska niillä voi olla vaikutus hyvinvointiin ja terveyteen liittyvään käyttäytymiseen.
Aineistot
Tämä raportti pohjautuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamaan PUHTI (palvelujärjestelmän ulkopuolinen tieto)-hankkeeseen, jossa on hankittu palvelujärjestelmän ulkopuolelta kertyvää tietoa yhteiselle työpöydälle. Vuoden 2024 lopussa PUHTI-työpöydällä on alueittaista tietoa esimerkiksi seuraharrastamisesta, maksuhäiriöistä ja elintarvikkeiden myynneistä.
Viittaaminen
Määttä, S. & Sulander, T. (2025). PUHTI-Raportti– Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen palvelujärjestelmän ulkopuolisen tiedon keinoin. Tilastoja 2025: 1. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Saatavilla: https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/25_02_13_Tilastoja_1_suomi.pdf. Viitattu: ##.##.20##.