Asuntojen hallintaperuste

  • Vuokra-asuntoja on Helsingissä jonkin verran enemmän kuin omistusasuntoja.
  • Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrä kasvaa, mutta ara-asuntokanta väheni vuonna 2022.
  • Pienet asunnot ovat useimmiten vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.

Helsingissä on nykyisin vuokra-asuntoja hieman enemmän kuin omistusasuntoja. Vuoden 2022 lopussa vuokra-asuntojen osuus kaikista asunnoista oli 48 prosenttia, omistusasuntojen 41 prosenttia ja asumisoikeusasuntojen kolme prosenttia. Kahdeksalla prosentilla asunnoista hallintaperustetieto puuttui, koska rekisteritietojen mukaan asunnoissa ei asuttu vakinaisesti. Vantaalla vuokra-asuntojen osuus oli 42 ja Espoossa 40 prosenttia kaikista asunnoista. Helsingissä vuokra- ja omistusasuntojen osuudet ovat pysyneet 2000-luvun lähes ennallaan, mutta vuokra-asuntokannan sisällä vaihtelu on ollut suurempaa.

Kaikista asunnoista vuokra-asuntoja oli vuoden 2022 lopulla vajaat 185 000, joista vakinaisesti asuttuja oli vajaat 177 000. Edelliseen vuoteen verrattuna vakinaisesti asuttujen vuokra-asuntojen määrä kasvoi Helsingissä 3 500 asunnolla eli kahdella prosentilla. Espoossa vastaava kasvu oli 3 100 asuntoa eli 5,5 prosenttia, Vantaalla runsaat 1 400 asuntoa eli 2,8 prosenttia, ja koko maassa 13 800 asuntoa eli 1,4 prosenttia.

Ara-vuokra-asuntojen määrä pysyi Helsingissä vuoteen 2021 saakka lähes samana, uudistuotannon korvatessa rajoituksista vapautuneet arava- ja korkotukiasunnot, jotka siirtyivät vapaarahoitteiseen asuntokantaan. Vapaarahoitteinen vuokra-asuntokanta on viime vuosina kasvanut erityisesti runsaan rakentamisen seurauksena, mihin kuuluvat myös valtion tukemat lyhyen korkotuen asunnot, jossa vuokraa ja asukasvalintaa ei ole rajoitettu. Lisäksi vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrää ovat kasvattaneet monet tilastolliset uudistukset, kuten rakennuksen omistajatiedon tarkentuminen.

Vuoden 2022 lopussa Helsingissä oli yhteensä 61 000 valtion tukemaa vakinaisesti asuttua vuokra-asuntoa, joista 45 000 oli pitkän korkotuen ara-vuokra-asuntoja ja 16 000 korkotukivuokra-asuntoja. Edellisestä vuodesta tuettujen vuokra-asuntojen määrä väheni yhteensä 3 700 asunnolla. Vuonna 2022 valmistuneista asunnoista ara-vuokra-asuntoja oli 855 eli noin 14 prosenttia, mikä oli selvästi alle pitkän ajan keskiarvon. Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) omistaa suurimman osan rajoitusten alaisista ara-vuokra-asunnoista. Viime vuosina Helsingin ara-uudistuotannon painopiste on siirtynyt muun Suomen tapaan tavallisista vuokra-asunnoista kohti erityisryhmien (ikääntyneet, opiskelijat ja muut) ara-vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja. 

Asuntojen keskikoot vaihtelevat selvästi talotyypin ja hallintaperusteen mukaan. Talotyypeistä tilavimpia ovat omakoti- ja paritalot (110,7 neliömetriä), ahtaimpia kerrostaloasunnot (57 neliömetriä). Rivitaloasuntojen pinta-ala oli vuonna 2022 keskimäärin 94,2 neliömetriä.

Vuosina 2000–2022 eniten kasvoi omakoti- ja paritaloissa olevien omistusasuntojen pinta-ala, 109 neliömetristä 120 neliömetriin, josta suurin osa tuli jo vuoteen 2010 mennessä. Seuraavaksi eniten kasvoi kerrostaloissa sijaitsevien omistusasuntojen pinta-ala, 63 neliömetristä 68 neliömetrin. Kerrostalojen vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa pinta-ala pysyi käytännössä samana eli pienimpänä, 47 neliömetrissä, kun taas kerrostalojen ara-vuokra-asunnoissa keskimääräinen pinta-ala väheni 57 neliömetristä 56 neliömetriin.

Uusimmat artikkelit

Vuosittain julkaistava Tilastotietoja Helsingistä -vihko sisältää tiiviissä paketissa keskeisiä tilastotietoja Helsingistä ja helsinkiläisistä. Taskuun mahtuvaan julkaisuun on koottu tunnusluvut muun muassa ympäristöstä, väestöstä, asumisesta ja rakentamisesta, koulutuksesta, taloudesta,...
Poismuutto kaupungeista lisääntyi eri maissa koronapandemian aikana. Myös Helsinkiä koskevassa muuttoliikkeessä nähtiin vuosina 2020–2021 muutoksia, joiden on osin tulkittu johtuneen pandemian aiheuttamasta kaupungin houkuttelevuuden heikkenemisestä. Tarkempaa tietoa Helsinkiin ja Helsingistä pois...
Asuinalueiden välinen muuttoliike Helsingissä on volyymiltaan merkittävää, ja vuosittain Helsingin osa-alueiden välillä ja sisällä muutetaan useammin kuin Helsingin rajojen yli. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin sisäisen muuttoliikkeen valikoitumista vuosina 2010-2020. Tutkimuksessa...
Viime vuosien maailmanlaajuiset mullistukset ovat heijastuneet kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin, myös asumiseen ja rakentamiseen. Koronaviruspandemian aikana etätyö yleistyi entisestään ja liikkumisen tavat muuttuivat, ja esimerkiksi monipaikkaisen työskentelyn on arvioitu säilyvän yleisenä...
Rakentaminen keskittyy Suomessa yhä enemmän Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle ja Tampereelle. Näihin kaupunkeihin sijoittui noin 43 prosenttia vuosina 2015–2021 koko maassa rakennetusta asuntopinta-alasta. Asuntotuotannon vuosittainen määrä oli ajanjaksolla lähes kaksinkertainen verrattuna vuosiin...
Katsaus on pääkaupunkiseudun toimitilamarkkinoita monipuolisesti kuvaava vuosittain julkaistava ajankohtaisraportti. Kiinteistösijoitusmarkkinat ovat viime vuosina houkutelleet runsaasti pääomia ennätysmatalien korkojen ja rahoitusmarkkinoiden korkean likviditeetin siivittämänä. Vuonna 2022...