Asuntojen hallintaperuste

  • Vuokra-asuntoja on Helsingissä jonkin verran enemmän kuin omistusasuntoja.
  • Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrä kasvaa, mutta ara-asuntokanta väheni vuonna 2022.
  • Pienet asunnot ovat useimmiten vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.

Helsingissä on nykyisin vuokra-asuntoja hieman enemmän kuin omistusasuntoja. Vuoden 2022 lopussa vuokra-asuntojen osuus kaikista asunnoista oli 48 prosenttia, omistusasuntojen 41 prosenttia ja asumisoikeusasuntojen kolme prosenttia. Kahdeksalla prosentilla asunnoista hallintaperustetieto puuttui, koska rekisteritietojen mukaan asunnoissa ei asuttu vakinaisesti. Vantaalla vuokra-asuntojen osuus oli 42 ja Espoossa 40 prosenttia kaikista asunnoista. Helsingissä vuokra- ja omistusasuntojen osuudet ovat pysyneet 2000-luvun lähes ennallaan, mutta vuokra-asuntokannan sisällä vaihtelu on ollut suurempaa.

Kaikista asunnoista vuokra-asuntoja oli vuoden 2022 lopulla vajaat 185 000, joista vakinaisesti asuttuja oli vajaat 177 000. Edelliseen vuoteen verrattuna vakinaisesti asuttujen vuokra-asuntojen määrä kasvoi Helsingissä 3 500 asunnolla eli kahdella prosentilla. Espoossa vastaava kasvu oli 3 100 asuntoa eli 5,5 prosenttia, Vantaalla runsaat 1 400 asuntoa eli 2,8 prosenttia, ja koko maassa 13 800 asuntoa eli 1,4 prosenttia.

Ara-vuokra-asuntojen määrä pysyi Helsingissä vuoteen 2021 saakka lähes samana, uudistuotannon korvatessa rajoituksista vapautuneet arava- ja korkotukiasunnot, jotka siirtyivät vapaarahoitteiseen asuntokantaan. Vapaarahoitteinen vuokra-asuntokanta on viime vuosina kasvanut erityisesti runsaan rakentamisen seurauksena, mihin kuuluvat myös valtion tukemat lyhyen korkotuen asunnot, jossa vuokraa ja asukasvalintaa ei ole rajoitettu. Lisäksi vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrää ovat kasvattaneet monet tilastolliset uudistukset, kuten rakennuksen omistajatiedon tarkentuminen.

Vuoden 2022 lopussa Helsingissä oli yhteensä 61 000 valtion tukemaa vakinaisesti asuttua vuokra-asuntoa, joista 45 000 oli pitkän korkotuen ara-vuokra-asuntoja ja 16 000 korkotukivuokra-asuntoja. Edellisestä vuodesta tuettujen vuokra-asuntojen määrä väheni yhteensä 3 700 asunnolla. Vuonna 2022 valmistuneista asunnoista ara-vuokra-asuntoja oli 855 eli noin 14 prosenttia, mikä oli selvästi alle pitkän ajan keskiarvon. Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) omistaa suurimman osan rajoitusten alaisista ara-vuokra-asunnoista. Viime vuosina Helsingin ara-uudistuotannon painopiste on siirtynyt muun Suomen tapaan tavallisista vuokra-asunnoista kohti erityisryhmien (ikääntyneet, opiskelijat ja muut) ara-vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja. 

Asuntojen keskikoot vaihtelevat selvästi talotyypin ja hallintaperusteen mukaan. Talotyypeistä tilavimpia ovat omakoti- ja paritalot (110,7 neliömetriä), ahtaimpia kerrostaloasunnot (57 neliömetriä). Rivitaloasuntojen pinta-ala oli vuonna 2022 keskimäärin 94,2 neliömetriä.

Vuosina 2000–2022 eniten kasvoi omakoti- ja paritaloissa olevien omistusasuntojen pinta-ala, 109 neliömetristä 120 neliömetriin, josta suurin osa tuli jo vuoteen 2010 mennessä. Seuraavaksi eniten kasvoi kerrostaloissa sijaitsevien omistusasuntojen pinta-ala, 63 neliömetristä 68 neliömetrin. Kerrostalojen vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa pinta-ala pysyi käytännössä samana eli pienimpänä, 47 neliömetrissä, kun taas kerrostalojen ara-vuokra-asunnoissa keskimääräinen pinta-ala väheni 57 neliömetristä 56 neliömetriin.

Uusimmat artikkelit

Yhä useampi Helsingissä työskentelevä asuu muualla kuin pääkaupungissa, ja etenkin Helsingin seudun ulkopuolelta Helsingissä työssäkäyvien määrä on kasvanut. Ammateista varsinkin erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden parissa on entistä yleisempää käydä Helsingissä töissä pitkän matkan päästä...
Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingin kaupungin toteuttaman muuttoliikekyselyn tulosten valossa erilaisten kotitalouksien asunnonvaihdon syitä ja muuttovirtojen suuntautumista. Kysely kohdistui kaupungista koronapandemian aikana poismuuttaneille. Erityisesti keskitytään lapsiperheiden...
Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun muuttoliike oli koronapandemian aikana vuosina 2020–2022 poikkeuksellista. Helsinkiin muualta Suomesta suuntautuva muuttoliike jäi tappiolliseksi kaikkina kolmena vuonna, ja vuonna 2021 myös ulkomainen muuttoliike huomioon otettaessa. Artikkelissa kuvataan...
Helsingissä asutaan ahtaammin kuin monissa muissa Euroopan suurkaupungeissa. Asuinpinta-alaa on käytettävissä keskimäärin 34 neliömetriä per asukas. Pinta-ala on pysytellyt viime vuodet samana, vilkastuneesta asuntorakentamisesta huolimatta. Kööpenhaminassa, Amsterdamissa ja Saksan suurkaupungeissa...
Kaupunkiuudistus-termillä kuvataan Helsingin kaupungin toimialarajat ylittävää toimintamallia, jonka tavoitteena on parantaa kokonaisvaltaisesti asuinalueiden palveluja, viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta sekä mahdollistaa alueille laadukas täydennysrakentaminen. Kyse on monialaisesta...
Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman tavoitteeksi asetettiin vuonna 2020 luoda asumisen kohtuuhintaisuuden analysointiin ja seurantaan mittaristo, jolla voidaan verrata asumisen kustannuksia erilaisille asuntokunnille kaupungin eri alueilla ja eri asumismuodoissa. Tutkimuksessa...