Hyppää pääsisältöön

Asuntojen hallintaperuste

  • Vuokra-asuntoja on Helsingissä jonkin verran enemmän kuin omistusasuntoja.
  • Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrä kasvaa, mutta ara-asuntokanta väheni vuonna 2022.
  • Pienet asunnot ovat useimmiten vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.

Helsingissä on nykyisin vuokra-asuntoja hieman enemmän kuin omistusasuntoja. Vuoden 2022 lopussa vuokra-asuntojen osuus kaikista asunnoista oli 48 prosenttia, omistusasuntojen 41 prosenttia ja asumisoikeusasuntojen kolme prosenttia. Kahdeksalla prosentilla asunnoista hallintaperustetieto puuttui, koska rekisteritietojen mukaan asunnoissa ei asuttu vakinaisesti. Vantaalla vuokra-asuntojen osuus oli 42 ja Espoossa 40 prosenttia kaikista asunnoista. Helsingissä vuokra- ja omistusasuntojen osuudet ovat pysyneet 2000-luvun lähes ennallaan, mutta vuokra-asuntokannan sisällä vaihtelu on ollut suurempaa.

Kaikista asunnoista vuokra-asuntoja oli vuoden 2022 lopulla vajaat 185 000, joista vakinaisesti asuttuja oli vajaat 177 000. Edelliseen vuoteen verrattuna vakinaisesti asuttujen vuokra-asuntojen määrä kasvoi Helsingissä 3 500 asunnolla eli kahdella prosentilla. Espoossa vastaava kasvu oli 3 100 asuntoa eli 5,5 prosenttia, Vantaalla runsaat 1 400 asuntoa eli 2,8 prosenttia, ja koko maassa 13 800 asuntoa eli 1,4 prosenttia.

Ara-vuokra-asuntojen määrä pysyi Helsingissä vuoteen 2021 saakka lähes samana, uudistuotannon korvatessa rajoituksista vapautuneet arava- ja korkotukiasunnot, jotka siirtyivät vapaarahoitteiseen asuntokantaan. Vapaarahoitteinen vuokra-asuntokanta on viime vuosina kasvanut erityisesti runsaan rakentamisen seurauksena, mihin kuuluvat myös valtion tukemat lyhyen korkotuen asunnot, jossa vuokraa ja asukasvalintaa ei ole rajoitettu. Lisäksi vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrää ovat kasvattaneet monet tilastolliset uudistukset, kuten rakennuksen omistajatiedon tarkentuminen.

Vuoden 2022 lopussa Helsingissä oli yhteensä 61 000 valtion tukemaa vakinaisesti asuttua vuokra-asuntoa, joista 45 000 oli pitkän korkotuen ara-vuokra-asuntoja ja 16 000 korkotukivuokra-asuntoja. Edellisestä vuodesta tuettujen vuokra-asuntojen määrä väheni yhteensä 3 700 asunnolla. Vuonna 2022 valmistuneista asunnoista ara-vuokra-asuntoja oli 855 eli noin 14 prosenttia, mikä oli selvästi alle pitkän ajan keskiarvon. Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) omistaa suurimman osan rajoitusten alaisista ara-vuokra-asunnoista. Viime vuosina Helsingin ara-uudistuotannon painopiste on siirtynyt muun Suomen tapaan tavallisista vuokra-asunnoista kohti erityisryhmien (ikääntyneet, opiskelijat ja muut) ara-vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja. 

Asuntojen keskikoot vaihtelevat selvästi talotyypin ja hallintaperusteen mukaan. Talotyypeistä tilavimpia ovat omakoti- ja paritalot (110,7 neliömetriä), ahtaimpia kerrostaloasunnot (57 neliömetriä). Rivitaloasuntojen pinta-ala oli vuonna 2022 keskimäärin 94,2 neliömetriä.

Vuosina 2000–2022 eniten kasvoi omakoti- ja paritaloissa olevien omistusasuntojen pinta-ala, 109 neliömetristä 120 neliömetriin, josta suurin osa tuli jo vuoteen 2010 mennessä. Seuraavaksi eniten kasvoi kerrostaloissa sijaitsevien omistusasuntojen pinta-ala, 63 neliömetristä 68 neliömetrin. Kerrostalojen vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa pinta-ala pysyi käytännössä samana eli pienimpänä, 47 neliömetrissä, kun taas kerrostalojen ara-vuokra-asunnoissa keskimääräinen pinta-ala väheni 57 neliömetristä 56 neliömetriin.

Uusimmat artikkelit

17.9.2021
Artikkelissa esitellään uutta tilastotietoa asukkaiden tulotasosta Helsingin asuntokannan eri osissa, esimerkiksi kaupungin omistamissa asunnoissa, vuokra-asunnoissa tai omistusasunnoissa. Tulosten mukaan sekä kaupungin että muiden tahojen omistamissa ARA-vuokra-asunnoissa painottuivat selvästi...
3.9.2021
Helsinkiläiset asuntokunnat ovat useimmin yhden hengen asuntokuntia, ja nuoret aikuiset asuvat muita yksinasuvia useammin vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa. Näiden vuokra-asuntojen kysynnän heikentymistä korona-aikana saattaakin osin selittää Helsinkiin kohdistuvan muuttoliikkeen hiljeneminen...
28.5.2021
Helsingissä rakennettiin vuonna 2020 ennätysmäisen runsaasti maailmanlaajuisesta koronapandemiasta huolimatta. Asuntoja valmistui 7280, joista 96 prosenttia eli 6899 asuntoa uustuotantona ja laajennuksina sekä loppuosa 381 asuntoa käyttötarkoituksen muutoksina. Kerrosalaa syntyi 549 209...
Nuori nainen istuu yksin ikkunassa ja katsoo ulos.
10.3.2021
Vuodesta 2011 vuoteen 2016 saakka työstä ja koulutuksesta syrjäytyneiden nuorten osuus Helsingissä pienentyi hieman, samalla kun (pelkästään) työstä syrjäytyneiden nuorten osuus kasvoi. Perhetaustan huono-osaisuus ja lastensuojelun sijaishuollossa olo ennustavat nuorten syrjäytymistä, mutta...
10.3.2021
Ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet pääkaupunkiseudulla nopeasti. Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit seuraavat maahanmuuttajien
kotoutumista ja heidän lastensa menestymistä elämässä. Tämä raportti päivittää Helsingin kaupungin kotoutumisen seurantatutkimuksia...
4.2.2021
Mitä on monipaikkainen asuminen, ja millä tavoin ilmiö vaikuttaa Helsinkiin ja Uuteenmaahan nyt tai tulevaisuudessa? Onko koronavuosi lisäämässä kaupungeista pakoa, kuten julkisuudessa on esitetty? Kvartti keskusteli monipaikkaisuuteen perehtyneiden tutkijoiden kanssa, joista kauimpana...