Asuntojen hallintaperuste

  • Helsingissä asutaan vuokralla hieman enemmän kuin omistusasunnoissa.
  • Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrä on kasvanut 2020-luvulla, kun ARA-vuokra-asuntojen määrä on vaihdellut.
  • Vuokra-asunnoista valtaosa (65 prosenttia) on vapaarahoitteisia.

Helsingin asuntokannasta sijaitsi 48 prosenttia vuokrataloissa vuonna 2024. Vuokra-asuntojen osuus Helsingin asuntokannasta kasvaa hieman, kun huomioidaan myös yksittäiset, vuokralla olevat omistusasunnot. Omistusasuntoja Helsingin asuntokannasta oli 41 prosenttia vuonna 2024 mukaan lukien sekä asunto-osakeyhtiöissä ja pientaloissa olvat asunnot. Muita asuntoja asuntokannasta on kahdeksan prosenttia. Näitä ovat esimerkiksi liiketilojen yhteydessä olevat asunnot. Asuntokannasta pienin osuus, kolme prosenttia, oli asumisoikeusasuntoja.

Pikalinkit

Tilastotietokannat
Tutkimushankkeet
Käsitteet ja määritelmät

Vapaarahoitteisten vuokra-asuntokanta on kasvanut vuodesta 2010 alkaen keskimäärin 3 500 asunnolla vuodessa. Ajanjaksolla 2010–2024 vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osuus koko Helsingin asuntokannasta on kasvanut kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Vuonna 2024 ARA-vuokra-asuntoja oli Helsingissä kaikkiaan 65 000. Näistä asunnoista Helsingin kaupungin vuokra-asunnot (Heka) omistaa valtaosan, ollen samaan aikaan myös Suomen suurin vuokranantaja.

Uusimmat artikkelit

''''

Elinvoimaa esikaupunkialueille – kaupunkiuudistuksen tavoitteet ja eteneminen Helsingissä

| Jasmin Bayar
Kaupunkiuudistus-termillä kuvataan Helsingin kaupungin toimialarajat ylittävää toimintamallia, jonka tavoitteena on parantaa kokonaisvaltaisesti asuinalueiden palveluja, viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta sekä mahdollistaa alueille laadukas täydennysrakentaminen. Kyse on monialaisesta...
Link to page
Äiti ja kaksi pientä lasta Kalasatamassa talon edessä. Tyttö on potkulaudalla ja poika pienellä pyörällä.

Kohtuuhintaisen asumisen mittaristo

| Reetta Marttinen
Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman tavoitteeksi asetettiin vuonna 2020 luoda asumisen kohtuuhintaisuuden analysointiin ja seurantaan mittaristo, jolla voidaan verrata asumisen kustannuksia erilaisille asuntokunnille kaupungin eri alueilla ja eri asumismuodoissa. Tutkimuksessa...
Link to page

Tilastotietoja Helsingistä 2023

| Solja Saarto
Vuosittain julkaistava Tilastotietoja Helsingistä -vihko sisältää tiiviissä paketissa keskeisiä tilastotietoja Helsingistä ja helsinkiläisistä. Taskuun mahtuvaan julkaisuun on koottu tunnusluvut muun muassa ympäristöstä, väestöstä, asumisesta ja rakentamisesta, koulutuksesta, taloudesta,...
Link to page
''''

Katsaus muuttoliikkeen tutkimukseen ja korona-ajan asumisvalintoihin Helsingin seudulla ja Pohjoismaissa

| Sirkku Järvelä
Poismuutto kaupungeista lisääntyi eri maissa koronapandemian aikana. Myös Helsinkiä koskevassa muuttoliikkeessä nähtiin vuosina 2020–2021 muutoksia, joiden on osin tulkittu johtuneen pandemian aiheuttamasta kaupungin houkuttelevuuden heikkenemisestä. Tarkempaa tietoa Helsinkiin ja Helsingistä pois...
Link to page

Helsingin sisäisen muuttoliikkeen valikoituminen

| Laura Ansala
Asuinalueiden välinen muuttoliike Helsingissä on volyymiltaan merkittävää, ja vuosittain Helsingin osa-alueiden välillä ja sisällä muutetaan useammin kuin Helsingin rajojen yli. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin sisäisen muuttoliikkeen valikoitumista vuosina 2010-2020. Tutkimuksessa...
Link to page

Poikkeusajasta toiseen – katsaus asuntomarkkinoihin ja rakentamiseen Helsingissä vuosina 2020–2022

| Reetta Marttinen, | Jasmin Bayar
Viime vuosien maailmanlaajuiset mullistukset ovat heijastuneet kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin, myös asumiseen ja rakentamiseen. Koronaviruspandemian aikana etätyö yleistyi entisestään ja liikkumisen tavat muuttuivat, ja esimerkiksi monipaikkaisen työskentelyn on arvioitu säilyvän yleisenä...
Link to page