Nuorten työllisyys- ja työttömyystilanne

  • Helsinkiläisnuorten työllisyys on koko maan tasoa korkeampi.
  • Työttömien nuorten määrä kasvoi voimakkaasti vuoden 2025 alussa.
  • Työttömyys on kasvanut suhteellisesti eniten korkeasti koulutetuilla ja perusasteen tutkinnon suorittaneilla. 

Nuorten työllisyystilanne on Helsingissä tavanomaisessa suhdannetilanteessa hyvä, sillä kaupungissa on runsaasti nuoria työllistäviä palvelualojen työpaikkoja. Nuoret muodostavat merkittävän työssäkäyvien ikäryhmän. Yli viidesosa Helsingin työllisistä on alle 30-vuotiaita. Epätyypilliset työsuhteet, osa- ja määräaikainen työ, ovat nuorilla yleisiä. Myös opiskelijoista moni käy osa-aikaisesti töissä.   

Nuorten työllisyystilanne reagoi talouden käänteisiin herkästi. Helsingissä nuorten työttömien määrä kääntyi kasvuun vuoden 2023 kesällä. Vuoden 2025 alussa alle 30-vuotiaita työttömiä oli yli 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Erityisen voimakkaasti lisääntyi alle 25-vuotiaiden työttömien määrä. Nuorten työttömyystilanne heikkeni Helsingissä enemmän kuin koko maassa keskimäärin.

Tyypillisin koulutus nuorilla työttömillä on toisen asteen tutkinto. Nuorten  työttömien määrä on kasvanut suhteellisesti eniten korkea-asteen koulututuilla ja perusasteen tutkinnon suorittaneilla. Koulutustaustaltaan tuntemattomien työttömien määrä pysytteli vuoden 2025 alussa samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Pikalinkit

Tilastotietokannat
Tutkimushankkeet
Käsitteet ja määritelmät

Sisältöä ei voida näyttää

Tämä sisältö haetaan osoitteesta https://app.powerbi.com. Sen näyttämiseen vaaditaan, että hyväksyt sivuston evästeet. Pääset näkemään sisällön joko siirtymällä ulkoiselle sivustolle tai sallimalla evästeasetuksista personointi- ja tilastointievästeet.

Muokkaa evästeasetuksia

Koulutustaustan mukaan tarkasteltuna alle 25-vuotiaista työttömistä 25 prosentilla on korkeintaan perusasteen tutkinto ja 55 prosentilla toisen asteen tutkinto ja 10 prosentilla alemman tai ylemmän korkeakouluasteen tutkinto. Joka kymmenennen koulutusaste on tuntematon, jolloin kyseessä on ulkomaalaistaustainen nuori. Helsingin työttömistä nuorista useammat ovat perusasteen varassa olevia, korkea-asteen koulutettuja tai koulutustaustaltaan tuntemattomia kuin koko Suomen työttömistä nuorista.   

Uusimmat artikkelit

Työn murros ja digitalisaatio – mitä muutoksia on luvassa pääkaupunkiseudun työmarkkinoille?

| Henrik Lönnqvist, | Minna Salorinne
Teknologian kehitys muovaa työelämää. Tässä ei ole sinällään mitään uutta, vaikka keskustelussa työn muutoksesta nostetaan usein synkkiä uhkakuvia esiin. Millaista työtä ja millä palkkatasolla on tulevaisuudessa tarjolla? Tässä artikkelissa luomme katsauksen työn katoamisesta käytyyn keskusteluun...
Link to page

Lama ja korona – löytääkö Helsinki 1990-luvun kriisistä oppeja nykytilanteesta selviytymiseen?

| Timo Cantell
Koronakriisi koettelee monin tavoin Helsinkiä ja muita kaupunkeja ympäri maailman, ja tilanteella voidaan odottaa olevan pitkiä ja hankaliakin vaikutuksia esimerkiksi kaupungin talouteen ja muuhun kehitykseen. Vaikka koronatilanne on luonteeltaan hyvin erilainen kuin 1990-luvun alun lama, eikä...
Link to page

Ikärakenne muuttuu Helsingissäkin – kuinka käy työllisyyden?

| Laura Ansala
Väestön ikärakenteen muutoksella on ollut Helsingissä melko vähän vaikutusta työllisyysasteen kehitykseen. Myöskään tulevina vuosina työllisyysaste ei Helsingissä tule saamaan ikärakenteen muutoksesta juuri vetoapua, joten työllisyyttä parantavat toimenpiteet ovat jatkossa tärkeitä.
Link to page

Työssäkäyvät koululaiset Helsingissä – lukuvuoden aikana palkkatyössä olevien tausta ja opinnoissa jaksaminen – Kouluterveyskysely 2017

| Hanna Ahtiainen
Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingin perusopetuksen 8.-ja 9.-luokkalaisten sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden työssäkäyntiä lukuvuoden aikana. Yleisintä palkkatyö on toisella asteella opiskelevilla tytöillä. Yläkoulussa työssäkäyvä nuori on useammin...
Link to page

Helsingin työpaikkakehitys kääntyi koko maata kovempaan kasvuun

| Anu Henriksson
Tämä blogiteksti on osa useamman lyhyen artikkelin sarjaa, joissa tarkastellaan Helsingin työpaikkamäärän ja -rakenteen muutosta uusimman, vuotta 2016 koskevan tilastoaineiston kautta. Tässä artikkelissa käsitellään Helsingin ja pääkaupunkiseudun työpaikkamäärien kehitystä sekä muiden Suomen...
Link to page

Helsinki ja Tukholma kasvavat alakeskustojen kautta – Monikeskuksisuus muutoksenhallinnan välineenä

| Anu Henriksson
Helsinki ja Tukholma muistuttavat toisiaan siinä, että niiden keskustat ovat hyvin vetovoimaisia ja hallitsevia. Keskusta-alueiden maan hintojen noustessa kaupunkirakenne myös levittäytyy yhä laajemmin ympäröiville alueille, kun esimerkiksi väestönkasvu, liikennejärjestelmien kehitys ja yritysten...
Link to page