Nuorten työllisyys- ja työttömyystilanne

  • Helsinkiläisnuorten työllisyys on koko maan tasoa korkeampi.
  • Työttömien nuorten määrä kasvoi voimakkaasti vuoden 2025 alussa.
  • Työttömyys on kasvanut suhteellisesti eniten korkeasti koulutetuilla ja perusasteen tutkinnon suorittaneilla. 

Nuorten työllisyystilanne on Helsingissä tavanomaisessa suhdannetilanteessa hyvä, sillä kaupungissa on runsaasti nuoria työllistäviä palvelualojen työpaikkoja. Nuoret muodostavat merkittävän työssäkäyvien ikäryhmän. Yli viidesosa Helsingin työllisistä on alle 30-vuotiaita. Epätyypilliset työsuhteet, osa- ja määräaikainen työ, ovat nuorilla yleisiä. Myös opiskelijoista moni käy osa-aikaisesti töissä.   

Nuorten työllisyystilanne reagoi talouden käänteisiin herkästi. Helsingissä nuorten työttömien määrä kääntyi kasvuun vuoden 2023 kesällä. Vuoden 2025 alussa alle 30-vuotiaita työttömiä oli yli 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Erityisen voimakkaasti lisääntyi alle 25-vuotiaiden työttömien määrä. Nuorten työttömyystilanne heikkeni Helsingissä enemmän kuin koko maassa keskimäärin.

Tyypillisin koulutus nuorilla työttömillä on toisen asteen tutkinto. Nuorten  työttömien määrä on kasvanut suhteellisesti eniten korkea-asteen koulututuilla ja perusasteen tutkinnon suorittaneilla. Koulutustaustaltaan tuntemattomien työttömien määrä pysytteli vuoden 2025 alussa samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Koulutustaustan mukaan tarkasteltuna alle 25-vuotiaista työttömistä 25 prosentilla on korkeintaan perusasteen tutkinto ja 55 prosentilla toisen asteen tutkinto ja 10 prosentilla alemman tai ylemmän korkeakouluasteen tutkinto. Joka kymmenennen koulutusaste on tuntematon, jolloin kyseessä on ulkomaalaistaustainen nuori. Helsingin työttömistä nuorista useammat ovat perusasteen varassa olevia, korkea-asteen koulutettuja tai koulutustaustaltaan tuntemattomia kuin koko Suomen työttömistä nuorista.   

Uusimmat artikkelit

Koronapandemia lisäsi vastavalmistuneiden työttömyyttä kaikilla koulutusasteilla vuonna 2020. Erityisesti sen vaikutukset iskivät ammattikoulutuksesta valmistuneisiin. Yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuneilla työttömyys ei lisääntynyt aivan yhtä voimakkaasti. Tässä artikkelissa...
2020-luku on käynnistynyt taloudellisten ja yhteiskunnallisten kriisien varjostamana. Tässä raportissa kuvataan, miten Helsingin elinkeinoelämä ja työmarkkinat ovat selvinneet ensin koronapandemian ja sen jälkeen Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan aiheuttamista taloudellisista häiriöistä....
Etätyötä tekevien osuus on kasvanut Suomessa pitkään, ja koronapandemian vaikutukset ovat vauhdittaneet kasvua entisestään. Kaikkiin ammatteihin etätyö ei sovellu, ja voidaan olettaa entistä laajemman etätyön jäävän normiksi lähinnä tietyn tyyppisissä tehtävissä kuten korkean osaamistason...
Helsingin elinkeinoelämä on erittäin palveluvaltainen, ja palveluyritysten lukumäärä ja henkilöstömäärä on myös viime vuosina noussut. Sen sijaan yritysten liikevaihdon kehitys on palvelusektorilla ollut heikkoa, ja myös koronapandemian vaikutukset rapauttavat liikevaihtoa. Artikkelissa...
Helsingin työmarkkinat ovat niin kooltaan kuin taloudelliselta merkitykseltään huomattavat, ja muut Helsingin seudun kunnat ovat Helsingin työmarkkinoiden kannalta keskeisiä työvoiman kysynnän ja tarjonnan lähteitä. Helsinki on myös ammatillisesti erikoistunut, eli tietyt ammattiryhmät ovat...
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, millainen vaikutus työpaikan menetyksillä on helsinkiläisten todennäköisyyteen muuttaa Helsingin työssäkäyntialueelle ja muualle Helsingin työssäkäyntialueella. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, kuinka työpaikkansa menettäneiden helsinkiläisten...