Päätulokset
- Helsingissä suurin puolue oli kokoomus ja toiseksi suurin puolue SDP, joista molemmat kasvattivat kannatustaan lisäten kansanedustajapaikkojaan.
- Vihreiden ääniosuus kutistui selvästi ja puolue menetti asemansa Helsingin vaalipiirin suurimpana puolueena. Myös perussuomalaisten kannatusosuus heikentyi hieman kehittyen eri suuntaan kuin valtakunnallisesti.
- Kokoomus oli kannatusosuudeltaan suurin puolue joka toisessa Helsingin peruspiirissä eli 17 peruspiirissä, SDP 15 peruspiirissä ja vasemmistoliitto 2 peruspiirissä. Vielä edellisissä eduskuntavaaleissa vihreät oli alueen suurin puolue useammassa kuin joka kolmannessa Helsingin peruspiirissä.
- Helsingin vaalipiiristä kansanedustajaksi valituista 23 kansanedustajasta lähes joka kolmas asui Eteläisessä suurpiirissä, vaikka ehdokkaiden asuinpaikat sijaitsivat ympäri Helsinkiä.
- Pohjoismaiden pääkaupunkien puoluepoliittisissa profiileissa on yhtäläisyyksiä. Arvoliberaali politiikka ja ympäristöpuolueet ovat Pohjoismaiden pääkaupungeissa suositumpia kuin koko maassa keskimäärin.
- Äänestysaktiivisuus säilyi Helsingin vaalipiirissä lähes ennallaan 71,7 prosentissa. Äänestysvilkkaus kuitenkin vaihteli Helsingin alueilla selvästi, kuten aikaisemmissakin valtiollisissa vaaleissa. Peruspiireittäin katsottuna alueella asuvista äänioikeutetuista äänesti korkeimmillaan 88 prosenttia (Tuomarinkylä) ja matalimmillaan 60 prosenttia (Jakomäki) vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Äänestysprosentti alueella oli yhteydessä alueen keskimääräiseen sosioekonomiseen tasoon.
Äänestysprosentti Helsingissä koko maata korkeampi
Helsingin tavoitteena on, että kaupunkilaisten osallistumismahdollisuudet ovat yhdenvertaisia eivätkä kaupunginosat eriydy. Valtiolliset vaalit ovat keskeinen osa edustuksellista demokratiaa.
Kuten aiemmissakin valtiollisissa vaaleissa, äänestysaste oli Helsingissä selvästi korkeampi kuin valtakunnallisesti myös vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Äänestysaktiivisuuden suuret alueelliset erot kertovat kuitenkin poliittisen osallistumisen eriytymisestä Helsingin sisällä. Äänestäminen on vilkkaampaa sosioekonomisesti hyväosaisemmilla alueilla.
Yksi näkökulma demokratiaan on selvittää sitä, miten hyvin Helsingin eri alueet ovat edustettuina, kun tarkastellaan kansanedustajien asuinpaikkoja. Noin kolmasosassa Helsingin postinumeroalueista ei asunut yhtään kuuden suurimman puolueen kansanedustajaehdokasta, mikä on saattanut vähentää äänestysintoa näillä alueilla. Kansanedustajiksi valittujen asuinpaikat eivät jakaudu tasaisesti Helsingin eri alueille.
Vihreiden kannatus muuta maata vahvempaa ja perussuomalaisten heikompaa
Helsingin vaalitulosta on hyvä vertailla koko Suomen tuloksiin, ja Helsinki voidaan rinnastaa myös Pohjoismaiden muihin pääkaupunkeihin. Vaikka vihreät saavutti Helsingissä vasta kolmanneksi suurimman puolueen aseman, vihreiden ääniosuus oli silti edelleen kaksinkertainen koko maahan verrattuna. Sen sijaan perussuomalaisten osuus äänistä oli Helsingissä vain noin puolet siitä, mitä puolue saavutti valtakunnallisesti.
Pohjoismaista Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa on melko samanlainen puoluejärjestelmä. Näiden maiden pääkaupunkien puoluepoliittisissa profiileissa on myös yhtäläisyyksiä. Poliittisen arvokartan liberaalit puolueet pärjäävät Helsingin lisäksi Kööpenhaminassa, Oslossa ja Tukholmassa paremmin ja arvokonservatiiviset tai uusnationalistiset puolueet puolestaan huonommin kuin koko maassa keskimäärin.
Puolueiden pääkaupunkikohtaisissa kannatuksissa on kuitenkin melko suuria eroja. Suomen kokoomus on esimerkiksi ollut Helsingissä selvästi suositumpi kuin ruotsalainen sisarpuolue maltillinen kokoomus Tukholmassa. Toisaalta kannatuksissa on vaihtelua vaalista toiseen. Ennen viimeisimpiä parlamenttivaaleja vihreät olivat Helsingissä Pohjoismaiden pääkaupunkien vahvin ympäristöpuolue. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vihreät kuitenkin hävisivät reilusti Helsingissä, kun taas muissa pääkaupungeissa vihreä politiikka on viime aikoina vahvistunut.
Aineistot
- Tilastokeskuksen eduskuntavaalitilastot
- Puolueet Kansallinen Kokoomus, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset ja Suomen ruotsalainen kansapuolue RKP
- Pohjoismaiden kansalliset vaalitilastot
- Parties and Elections in Europe -verkkosivusto
Viittaaminen
Erjansola, J; Bernelius, V; Keskinen, V & Saukkonen, P (2023). Vuoden 2023 eduskuntavaalit Helsingissä. Tilastoja 2023: 4. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Saatavilla: https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/23_06_19_Tilastoja_4.pdf. Viitattu: ##.##.20##.