Päätulokset
- Tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja sen hillinnän tärkeydestä oli seudun asukkailla korkealla tasolla. Se oli parantunut entisestään vuodesta 2017.
- Selvä enemmistö olisi valmis tinkimään talouskasvusta ympäristönsuojelun hyväksi, jos nämä joutuvat ristiriitaan. Toisaalta enemmistö katsoi myös, että ympäristönsuojelu ja talouskasvu ovat mahdollisia samanaikaisesti.
- Sekä joukko- ja kevyen liikenteen suosiminen että autotekniikan kehitys nähtiin yleisesti tärkeinä keinoina ratkaista liikenteen ympäristöongelmia. Luottamus sähköautoihin ja muuhun autotekniikkaan ympäristöongelmien ratkaisukeinona oli kuitenkin vuodesta 2017 vähentynyt. Usko tekniikan mahdollisuuksiin ympäristöongelmissa oli yleisemminkin hieman vähentynyt.
- Ulkoilu kodin lähellä olevilla luontoalueilla oli erittäin yleistä ja yleistynyt vuodesta 2017.
- Asukkaiden arvioiden mukaan viheralueiden saavutettavuus ja laatu sekä ilmanlaatu olivat keskimäärin hyvällä kannalla kaikissa seudun kaupungeissa. Heikoimman arvion taas saivat vesistöjen puhtaus, ranta-alueiden laatu sekä ympäristön siisteys. Kauniaisissa annettiin parempia arvioita kuin muissa kaupungeissa.
- Läheiset vesistöt koettiin yleisesti tärkeinä vapaa-ajanvieton kannalta. Enemmistö vastaajista katsoi, että kotikaupungissa tulisi olla enemmän monimuotoista luontoa.
Lähes kolme neljästä pääkaupunkiseudun asukkaasta asettaisi ympäristönsuojelun etusijalle, vaikka talouskasvu hieman kärsisi. Suuri enemmistö uskoi, että omilla teoilla on merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Lähes puolet vastasi tuntevansa usein ahdistusta ilmastonmuutoksen vuoksi. Luottamus tekniikan kehitykseen ympäristöongelmissa jakoi mielipiteitä: noin 40 prosenttia luotti siihen, mutta lähes yhtä moni vastasi kieltävästi.
Ympäristösuojeluun suhtaudutaan väestössä myönteisesti, mutta kaupunkien ilmastopolitiikkaa tunnetaan heikosti
Ympäristönsuojelu on keskeisellä sijalla kaikkien neljän kaupungin strategioissa ja tutkimuksen tarkoitus oli kerätä tätä tavoitetta palvelevaa tietoa. Vastaajakunnassa oli uhraushalukkuutta ympäristönsuojelun hyväksi: suurin osa ilmoitti olevansa valmiita maksamaan korkeampia veroja tai maksuja, jos ne suunnattaisiin vesiensuojeluun, luonnonsuojeluun ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tällainen uhrausvalmius oli lisääntynyt viiden vuoden takaisesta.
Kysyttäessä mielipiteitä oman asuinkaupungin ilmastopolitiikasta päätulos oli, että sitä tunnettiin varsin heikosti ja suurin osa ei osannut arvioida sitä lainkaan. Kuitenkin Helsingissä ja Vantaalla, joissa vertailu vuoteen 2017 oli mahdollinen, oli liikahdus parempaan sekä kaupungin ilmastopolitiikan tuntemisessa sekä sen vastuullisuuden arvioinnissa.
Kasvisruuan suosiminen ja lentomatkailun välttäminen yleistyneet
Ympäristöystävällisen käyttäytymismuotojen yleisyys vaihteli. Hävikkiruuan minimointia ja energiaa säästävää pyykinpesua harjoittivat lähes kaikki vastaajat. Myös lämpimän veden säästäminen, sähköä säästävien laitteiden valitseminen ja pidättyvyys uuden tavaran hankinnassa olivat varsin yleisiä tapoja. Vähemmän yleisiä sen sijaan olivat lentomatkailun välttäminen, käytetyn tavaran hankkiminen uuden sijaan sekä tavaroiden lainaaminen tai vuokraaminen. Vuodesta 2017 ei ollut tapahtunut kovin suuria muutoksia. Suurin muutos oli, että kasvisruuan suosiminen ja varsinkin lentomatkailun välttäminen ilmastosyistä olivat saaneet aiempaa enemmän kannatusta.
Ilmastonmuutos, luontokato ja muut vakavat ympäristöongelmat vaativat tulevaisuudessa yhä enemmän huomioita myös kaupunkien päätöksenteossa ja toiminnassa. Myös asukkaiden tätä koskevia asenteita ja näkemyksiä on syytä seurata säännöllisesti jatkossakin. Nyt julkaistava tutkimus tarjoaa monipuolista tietoa asenneilmaston nykytilanteesta ja viime vuosien kehityksestä sekä hyvän pohjan jatkoseurannalle.
Aineistot
Tutkimusaineisto muodostui syksyllä 2022 kerätystä edustavasta väestökyselystä. Se kohdistettiin pääkaupunkiseudun 18–79-vuotiaaseen väestöön ja siihen saatiin lähes 2 000 vastaajaa. Vertailutietona käytettiin vuoden 2017 Helsingin ja Vantaan ympäristöasennekyselyä sekä myös joitain varhaisempia kyselyjä. Kyselyvastauksia analysoitiin erilaisten taustatietojen mukaan. Yleisissä ympäristöasenteissa tärkeimpiä selittäjiä olivat ikä, sukupuoli, koulutustaso ja koettu toimeentulo. Lähiympäristöä ja kaupungin palveluita koskevissa kysymyksissä keskeisin taustatieto oli asuinkaupunki.
Viittaaminen
Hirvonen, J. (2023). Ympäristöasenteet pääkaupunkiseudulla 2022. Tutkimuksia 2023: 3. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Saatavilla:
https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/23_08_15_Tutkimuksia_3.pdf. Viitattu: ##.##.20##.