Hyppää pääsisältöön

Kokonaistuotanto (bkt)

  • Talouden kokonaistuotanto kasvoi vuosina 2021 ja 2022 sekä Helsingin seudulla että koko maassa.
  • Helsingissä suuri osa tuotannosta on osaamisintensiivisillä toimialoilla. 
  • Korkea koulutustaso ja vahva kansainvälinen asema tukevat myös tulevaa kasvua. 

Helsingin seutu on Suomen talouselämän keskus. Seudun yritystoiminnassa nousevat esiin erityisesti informaatioalat, kauppa ja liikenne sekä liike-elämän ja rahoituksen asiantuntijapalvelut. Pienestä pinta-alastaan huolimatta Helsingin seudulla asuu 28 prosenttia Suomen väestöstä, ja siellä sijaitsee 33 prosenttia maan työpaikoista ja tuotetaan 37 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Vuonna 2021 alueen tuotannon kokonaisarvoksi (bkt) on arvioitu noin 94 miljardia euroa.

Koronapandemia aiheutti talouden kokonaistuotantoon Helsingin seudulla vain lievän notkahduksen, josta se jo vuoden 2021 aikana kääntyi nopeaan kasvuun. Kasvu jatkui vähitellen hidastuvana myös vuonna 2022. Vuoden 2022 talouskehitykseen vaikutti keskeisesti myös nopeutunut inflaatio. Sitä puolestaan vauhdittivat muun muassa kansainvälisen talouden tarjontahäiriöt, koronaelvytys ja energian hinnan nopea nousu. Näiden takana olivat yhtäältä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energian hintapiikki ja monien raaka-aineiden kallistuminen, sekä toisaalta tuotannon ja kuljetusten pullonkaulat, jotka liittyvät muun muassa Kiinan tiukkoihin koronarajoituksiin. 

Kaikki edellä mainittu yhdessä korkotason nousun ja ostovoiman heikkenemisen kanssa johti kuluttajaluottamuksen laskuun ennätysheikolle tasolle joulukuussa 2022. Epävarmassa tilanteessa monet kuluttajat välttävät suuria hankintoja ja velkaantumista, mikä heikentää kysyntää erityisesti monilla palvelualoilla sekä esimerkiksi autokaupassa ja rakentamisessa. Myös yritysten suhdannenäkymät heikkenivät selvästi epävarmassa tilanteessa loppuvuonna 2022.

Talouskasvu on perustunut viime vuosikymmeninä kaikkialla länsimaissa osaamisintensiivisten alojen kasvuun. Helsingissä talouden perusta on muuta Suomea enemmän juuri näihin kasvualoihin kytkeytyviin toimintoihin: Informaation tuotantoon ja välitykseen, liike-elämän palveluihin ja rahoitukseen, korkean teknologian hyödyntämiseen sekä tutkimukseen ja kehittämiseen. Tämä painotuksen vuoksi Helsingillä on hyvät mahdollisuudet taloudelliseen menestykseen myös tulevaisuudessa. Korkeasti koulutettu väestö, osaamisintensiivisten alojen suuri painoarvo ja vahva kansainvälinen asema ruokkivat kasvun jatkumista maailmantalouden kriisien helpotettua. 

Uusimmat artikkelit

6.10.2020
Matkamuistoviirit olivat muutaman vuosikymmenen ajan suosittu tuliainen tai muisto myös kotimaan matkoilta. Suomen kohteisiin liittyviä viirejä myytiin 1940-luvulta alkaen, ja niiden suosio hiipui viimeistään 1990-luvulla. Helsinki oli valtakunnallisesti matkailuviirien aiheista suosituin.
25.8.2020
Teknologian kehitys muovaa työelämää. Tässä ei ole sinällään mitään uutta, vaikka keskustelussa työn muutoksesta nostetaan usein synkkiä uhkakuvia esiin. Millaista työtä ja millä palkkatasolla on tulevaisuudessa tarjolla? Tässä artikkelissa luomme katsauksen työn katoamisesta käytyyn keskusteluun...
25.5.2020
Kansainvälinen muuttoliike on pitkälti pysähtynyt akuutin koronavirustilanteen takia. Poikkeustila vaikeuttaa myös jo aiemmin saapuneiden maahanmuuttajien kotoutumista ja hyvien etnisten suhteiden rakentumista. Lisäksi sairaustilanteessa on havaittu paljon väestöryhmittäistä vaihtelua. Pitemmällä...
9.3.2020
Matkailuala on globaalissa kriisissä. Alkuvuoden aikana moneen maahan levinnyt, COVID-19-tautia aiheuttava koronavirus on aiheuttanut alalle moninaisia ja vakavia vaikutuksia. Kukaan ei oikein tiedä, millaiseksi tilanne muotoutuu. Keskustelu elää koko ajan, ja vaikka toki historiasta ja aiemmista...
2.3.2020
Väestön ikärakenteen muutoksella on ollut Helsingissä melko vähän vaikutusta työllisyysasteen kehitykseen. Myöskään tulevina vuosina työllisyysaste ei Helsingissä tule saamaan ikärakenteen muutoksesta juuri vetoapua, joten työllisyyttä parantavat toimenpiteet ovat jatkossa tärkeitä.
5.2.2020
Tässä blogitekstissä kootaan yhteen päätuloksia seurantatutkimuksesta, jossa haastateltiin Suomeen turvapaikanhakijoina tulleita korkeasti koulutettuja irakilaisia. Keskeinen tulos oli, että haastateltavien asenteet sosiaalitukia kohtaan muuttuivat tutkimusjakson aikana erittäin negatiivisesta...