Kokonaistuotanto (bkt)

  • Talouden kokonaistuotanto kasvoi vuosina 2021 ja 2022 sekä Helsingin seudulla että koko maassa.
  • Helsingissä suuri osa tuotannosta on osaamisintensiivisillä toimialoilla. 
  • Korkea koulutustaso ja vahva kansainvälinen asema tukevat myös tulevaa kasvua. 

Helsingin seutu on Suomen talouselämän keskus. Seudun yritystoiminnassa nousevat esiin erityisesti informaatioalat, kauppa ja liikenne sekä liike-elämän ja rahoituksen asiantuntijapalvelut. Pienestä pinta-alastaan huolimatta Helsingin seudulla asuu 28 prosenttia Suomen väestöstä, ja siellä sijaitsee 33 prosenttia maan työpaikoista ja tuotetaan 37 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Vuonna 2021 alueen tuotannon kokonaisarvoksi (bkt) on arvioitu noin 94 miljardia euroa.

Koronapandemia aiheutti talouden kokonaistuotantoon Helsingin seudulla vain lievän notkahduksen, josta se jo vuoden 2021 aikana kääntyi nopeaan kasvuun. Kasvu jatkui vähitellen hidastuvana myös vuonna 2022. Vuoden 2022 talouskehitykseen vaikutti keskeisesti myös nopeutunut inflaatio. Sitä puolestaan vauhdittivat muun muassa kansainvälisen talouden tarjontahäiriöt, koronaelvytys ja energian hinnan nopea nousu. Näiden takana olivat yhtäältä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energian hintapiikki ja monien raaka-aineiden kallistuminen, sekä toisaalta tuotannon ja kuljetusten pullonkaulat, jotka liittyvät muun muassa Kiinan tiukkoihin koronarajoituksiin. 

Kaikki edellä mainittu yhdessä korkotason nousun ja ostovoiman heikkenemisen kanssa johti kuluttajaluottamuksen laskuun ennätysheikolle tasolle joulukuussa 2022. Epävarmassa tilanteessa monet kuluttajat välttävät suuria hankintoja ja velkaantumista, mikä heikentää kysyntää erityisesti monilla palvelualoilla sekä esimerkiksi autokaupassa ja rakentamisessa. Myös yritysten suhdannenäkymät heikkenivät selvästi epävarmassa tilanteessa loppuvuonna 2022.

Talouskasvu on perustunut viime vuosikymmeninä kaikkialla länsimaissa osaamisintensiivisten alojen kasvuun. Helsingissä talouden perusta on muuta Suomea enemmän juuri näihin kasvualoihin kytkeytyviin toimintoihin: Informaation tuotantoon ja välitykseen, liike-elämän palveluihin ja rahoitukseen, korkean teknologian hyödyntämiseen sekä tutkimukseen ja kehittämiseen. Tämä painotuksen vuoksi Helsingillä on hyvät mahdollisuudet taloudelliseen menestykseen myös tulevaisuudessa. Korkeasti koulutettu väestö, osaamisintensiivisten alojen suuri painoarvo ja vahva kansainvälinen asema ruokkivat kasvun jatkumista maailmantalouden kriisien helpotettua. 

Uusimmat artikkelit

Helsingin kaupunkistrategian tavoitteiden ja kaupungin elinkeinopolitiikan painopisteiden edistäminen edellyttää Helsingissä toimivien yritysten tarpeiden, näkemysten ja odotusten ymmärtämistä. Laaja, lähes tuhannen yrityksen haastatteluaineisto antaa arvokasta tietoa kaupunkikehittämiseen....
Muualta Suomeen muuttaneet ja heidän jälkeläisensä muodostavat jo merkittävän osan Helsingin ja pääkaupunkiseudun työllisistä. Työllisten maahanmuuttajien määrä ja heidän osuutensa kaikista työllisistä ovat nousseet viime vuosina koronapandemian aiheuttamaa notkahdusta lukuun ottamatta. Moni...
Helsingissä kuten muuallakin Suomessa sosiaali- ja terveysalalla sekä kasvatuksen ja koulutuksen alalla kärsitään tällä hetkellä vakavasta työvoimapulasta, jonka voidaan ennakoida jatkuvan myös tulevina vuosina. Artikkelissa kartoitetaan tilastojen valossa toisaalta sitä, miltä aloilta...
Ulkomaalaisomisteisten yritysten merkitys on kasvussa niin Helsingissä kuin Helsingin seudulla. Tässä julkaisussa käsitellään näiden yritysten alueellista sijoittumista ja merkitystä paikallistaloudelle. Ulkomaalaisomisteinen yritys määritellään Tilastokeskuksen mukaan sellaiseksi yritykseksi,...
Entistä useampi Helsingissä työskentelevä asuu muualla kuin Helsingissä. Tämän suuntainen muutos on ollut nähtävissä kaikissa ammattiryhmissä, myös sellaisissa, joissa lähityön osuus suhteessa etätyöhön on merkittävä. Kaiken kaikkiaan Helsingissä työskentelevistä hieman alle 60 prosenttia asuu...
Helsingin työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli vuoden 2021 lopussa 11,0 prosenttia työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan. Työttömien työnhakijoiden määrä oli pienentynyt vuoden takaisesta yli 11 000 henkilöllä. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi...