Terveys

Helsinkiläiset ovat terveempiä kuin suomalaiset keskimäärin. 

Helsinkiläisten terveydentila on monen mittarin mukaan koko maan keskiarvoa parempi ja sairastavuus vähäisempää. Samaan aikaan kuitenkin kuolleisuus on ollut hieman suurempaa ja elinajanodote hieman kaikkien suomalaisten keskimääräistä elinajanodotetta lyhempi. Vaikka erot ovat viime vuosina kaventuneet, kertoo tämä hienoinen ristiriita siitä, että terveyden ja sairastavuuden mittaaminen ei ole yksiselitteistä. Esimerkiksi ne sairaudet, joista osa helsinkiläisistä kärsii, eivät välttämättä näy sairastavuuden mittareissa, vaikka näkyvätkin kohonneena kuolleisuutena. Helsingissä on myös muuta maata suurempi väestön polarisoituminen: iso osa helsinkiläisistä voi todella hyvin ja on erittäin tervettä, mutta osa kuntalaisista on erittäin haavoittuvassa asemassa. 

Uusimmat artikkelit

Helsingin hyvinvointisuunnitelma (2022–2025) sisältää kuusi painopistettä. Ne ovat mielen hyvinvointi, harrastaminen ja vapaa-aika, liikkuminen, terveelliset elintavat, hyvät väestösuhteet ja turvallinen ja kaunis kaupunki. Nämä kuusi painopistettä kattavat yhteensä 50 tavoitetta ja 106...
Sairastavuudessa on huomattavat alue-erot Helsingissä riippumatta sairastavuuden indikaattorina käytettävästä mittarista. Niillä alueilla, joilla sairastavuutta on vähän, kun sitä mitataan kuolleisuuden, työkyvyttömyyden ja lääkekorvausoikeuksien perusteella, on myös vähäinen määrä kansantauteja,...
Ei-tarttuvia tauteja ja vammoja on mahdollista ehkäistä tehokkaalla poliittisella ohjauksella ja virkatyöllä sekä asukkaiden ja muiden toimijoiden osallistamisella. Kaupungeilla on paljon opittavaa toistensa parhaista käytännöistä.
Koronapandemia lisäsi vastavalmistuneiden työttömyyttä kaikilla koulutusasteilla vuonna 2020. Erityisesti sen vaikutukset iskivät ammattikoulutuksesta valmistuneisiin. Yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuneilla työttömyys ei lisääntynyt aivan yhtä voimakkaasti. Tässä artikkelissa...
Helsinkiläisnuorten tyytyväisyys elämään ja koettu terveys ovat heikentyneet. Aiempaa useampi nuori kokee ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä, koulu-uupumusta tai häiritsevää seksuaalista ehdottelua ja ahdistelua. Tässä tutkimusjulkaisussa tarkastellaankin kyseisiä hyvinvoinnin ulottuvuuksia...
Vuonna 2020 alkanut koronapandemia on vaikuttanut merkittävillä tavoilla yhteiskuntien toimintaan jo usean vuoden ajan. Helsingissä koronaviruspandemian vaikutukset ovat olleet erityisen mittavat, sillä Suomen tartuntatapaukset ovat painottuneet pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2021 Suomen...