Terveys

Helsinkiläiset ovat terveempiä kuin suomalaiset keskimäärin. 

Helsinkiläisten terveydentila on monen mittarin mukaan koko maan keskiarvoa parempi ja sairastavuus vähäisempää. Samaan aikaan kuitenkin kuolleisuus on ollut hieman suurempaa ja elinajanodote hieman kaikkien suomalaisten keskimääräistä elinajanodotetta lyhempi. Vaikka erot ovat viime vuosina kaventuneet, kertoo tämä hienoinen ristiriita siitä, että terveyden ja sairastavuuden mittaaminen ei ole yksiselitteistä. Esimerkiksi ne sairaudet, joista osa helsinkiläisistä kärsii, eivät välttämättä näy sairastavuuden mittareissa, vaikka näkyvätkin kohonneena kuolleisuutena. Helsingissä on myös muuta maata suurempi väestön polarisoituminen: iso osa helsinkiläisistä voi todella hyvin ja on erittäin tervettä, mutta osa kuntalaisista on erittäin haavoittuvassa asemassa. 

Pikalinkit

Tilastotietokannat
Tutkimushankkeet
Käsitteet ja määritelmät

Teemat

Kuolleisuus ja elinajanodote
Helsinkiläiset kuolevat muita suomalaisia yleisemmin alkoholisairauksiin.
Elintavat
Tupakkatuotteita käytetään Helsingissä vähemmän kuin muualla maassa.
Terveys ja sairastavuus
Helsinkiläisistä pienempi osuus kokee terveydentilansa heikoksi kuin suomalaista keskimäärin.
Terveyserot
Väestöryhmien väliset erot terveydessä ovat Helsingissä koko maata suurempia.

Uusimmat artikkelit

''''

Kaupungit keskustelivat Lontoossa ei-tarttuvien tautien ja vammojen torjunnasta

| Tommi Sulander, | Timo Cantell, | Suvi Määttä
Ei-tarttuvia tauteja ja vammoja on mahdollista ehkäistä tehokkaalla poliittisella ohjauksella ja virkatyöllä sekä asukkaiden ja muiden toimijoiden osallistamisella. Kaupungeilla on paljon opittavaa toistensa parhaista käytännöistä.
Link to page

Vastavalmistuneiden työttömyys on muita korkeampaa kaikilla koulutusasteilla – työvoimapula-aloilla tilanne on parempi

| Jenni Erjansola
Koronapandemia lisäsi vastavalmistuneiden työttömyyttä kaikilla koulutusasteilla vuonna 2020. Erityisesti sen vaikutukset iskivät ammattikoulutuksesta valmistuneisiin. Yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuneilla työttömyys ei lisääntynyt aivan yhtä voimakkaasti. Tässä artikkelissa...
Link to page

Helsinkiläisnuorten hyvinvoinnin ulottuvuudet – perhetaustan ja kasvuympäristön yhteydet koettuun hyvinvointiin

| Suvi Määttä
Helsinkiläisnuorten tyytyväisyys elämään ja koettu terveys ovat heikentyneet. Aiempaa useampi nuori kokee ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä, koulu-uupumusta tai häiritsevää seksuaalista ehdottelua ja ahdistelua. Tässä tutkimusjulkaisussa tarkastellaankin kyseisiä hyvinvoinnin ulottuvuuksia...
Link to page

Helsingin kaupunki ja korona – Toimintakertomus pandemiavuosista 2020–2022

| Sirkku Järvelä
Vuonna 2020 alkanut koronapandemia on vaikuttanut merkittävillä tavoilla yhteiskuntien toimintaan jo usean vuoden ajan. Helsingissä koronaviruspandemian vaikutukset ovat olleet erityisen mittavat, sillä Suomen tartuntatapaukset ovat painottuneet pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2021 Suomen...
Link to page

Helsingin eriarvoisuus näkyy myös yksityisten ja julkisten terveyspalvelujen käytössä

| Tommi Sulander, | Hanna Ahlgren-Leinvuo, | Juha Nyman
Helsingissä asuu koko Suomen mittapuulla mitaten niin parhaiten pärjääviä kuin huono-osaisimpia ihmisiä, ja kaupungin asuinalueiden välillä on suuria eroja sairastavuudessa ja terveyspalveluiden käytössä. Tässä artikkelissa tarkastellaan yksityisten ja julkisten terveyspalveluiden käytön yleisyyttä...
Link to page

Raskausdiabeteksen esiintyvyys Helsingin peruspiireissä – kohti proaktiivista ennaltaehkäisyä

| Tommi Sulander, | Saara Lehtiniemi, | Katja Kokko, | Päivi Koikkalainen, | Marja-Liisa Lommi, | Timo Lukkarinen
Raskausdiabetes on yleistynyt vuosien saatossa, ja se on voimakas riskitekijä tyypin 2 diabeteksen puhkeamiselle. Tätä riskiä voidaan alentaa merkittävästi elintapamuutoksilla. Tässä artikkelissa tarkastellaan raskausdiabeteksen esiintyvyyttä Helsingin peruspiireissä ja esitellään diabeteksen...
Link to page