Maahanmuutto ja kotoutuminen

Helsingin kasvu perustuu pitkälti maahanmuuttoon, ja samalla helsinkiläisten kielten ja kulttuurien kirjo kasvaa. Useimmat ulkomaalaistaustaiset helsinkiläiset voivat hyvin ja kokevat Helsingin kotikaupungikseen. Kotoutumisen haasteita kuitenkin ilmenee, ja esimerkiksi syrjintä vaikeuttaa myös Suomessa syntyneiden elämää.

Kuvituskuva, jossa ihmisiä kierreportaissa.
Kuva: (c) Helsinki Partners, Marek Sabogal.

Uusimmat artikkelit

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama pakolaiskriisi tuo Ukrainasta paenneita henkilöitä myös Suomeen. Sisäministeriön 23. maaliskuuta esittämän arvion mukaan heitä voi tulla 40 000–80 000 henkilöä. Minkä verran Suomessa ja Helsingissä oli ukrainalaisia ennen konfliktin puhkeamista? Tässä artikkelissa...
Julkaisussa esitetään Helsingin väestön, perheiden ja asuntokuntien määrä ja rakenne vuodenvaihteessa 2020/2021 sekä väestönmuutokset vuonna 2020. Julkaisu sisältää katsaukset Helsingin väkiluvun kehitykseen, väestön demografiseen rakenteeseen sekä perheiden rakenteeseen. Julkaisussa esitetään...
Ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet pääkaupunkiseudulla nopeasti. Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit seuraavat maahanmuuttajien
kotoutumista ja heidän lastensa menestymistä elämässä. Tämä raportti päivittää Helsingin kaupungin kotoutumisen seurantatutkimuksia...
Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisten osuus nuorista ikäluokista kasvaa lähiaikoina voimakkaasti. Tulevaisuuden kannalta on erittäin tärkeää tietää, miten ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret voivat ja miten he löytävät oman paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja...
Kansainvälinen muuttoliike on pitkälti pysähtynyt akuutin koronavirustilanteen takia. Poikkeustila vaikeuttaa myös jo aiemmin saapuneiden maahanmuuttajien kotoutumista ja hyvien etnisten suhteiden rakentumista. Lisäksi sairaustilanteessa on havaittu paljon väestöryhmittäistä vaihtelua. Pitemmällä...
Mitä suurempi osa ulkomaalaistaustaisista on Suomessa syntyneitä, sitä useammin vieraskieliset ovat myös suomen- tai ruotsinkielisiä. Kaksi- ja monikielisyys lisääntyvät Suomessa nopeasti, ja tämä kehitys haastaa yksilöiden yksikielisyyteen perustuvan tilastoinnin.