Väestönkasvu vuonna 2021 oli puolet edellisvuotta pienempi. Helsingin seudulla naapurikaupungeista Espoo kasvoi noin 4 300 hengellä (1,5 %) ja Vantaa vajaalla 2 000 hengellä (0,8 %). Kehysalueen kaikki kunnat, lukuun ottamatta Pornaista, kasvoivat, ja koko kehysalueen väestö lisääntyi yhteensä lähes 3 600 hengellä. Muista kuusikkokaupungeista Tampereen kasvu oli noin 3 200 henkeä (1,3 %), Oulun 2 200 henkeä (1,1 %) ja Turun 750 henkeä (0,4 %).
Vieraskielisen väestön määrä kasvoi, kotimaankielisten määrä pienentyi
Helsingin vieraskielisen väestön määrä kasvoi yli 4 850 hengellä, ja vieraskielisen väestön osuus kasvoi 16,6 prosentista 17,3 prosenttiin. Vastaavasti kotimaisia kieliä puhuvien määrä laski yli 3 300 hengellä.
Eniten kasvoivat arabian- ja somalinkielisten määrät, yli 600 hengellä. Muita selvästi kasvaneita kieliryhmiä olivat englanninkielisten ja venäjänkielisten ryhmät. Huomattavaa on, että vironkielisten määrä jatkoi vuonna 2015 alkanutta vähenemistään (130 henkeä vuonna 2021). Vuonna 2022 ajankohtaiseksi tulleen ryhmän, ukrainankielisten, määrä kasvoi vajaalla 140 hengellä vuonna 2021. Vuoden 2021 lopussa yleisimmät vieraat äidinkielet Helsingissä olivat venäjä, somali ja viro.
Kuusikkokaupungeista korkein vieraskielisten osuus oli Vantaalla, 23 prosenttia, ja Espoossakin osuus oli noin 20 prosenttia. Turussa, Tampereella ja Oulussa vieraskielisten osuudet olivat selkeästi matalammat.
Yli 75-vuotiaiden määrä kasvoi eniten
Helsingin väestön ikääntyminen näkyi vahvasti, sillä 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi lähes 2 650 hengellä.
Myös perusasteikäisten lasten määrä kasvoi yhteensä vajaalla 1 200 hengellä, mutta alle kouluikäisten määrä laski lähes 700 lapsella. Alle kouluikäisissä vuonna 2021 syntyneiden määrä oli edellisvuotta suurempi, mutta 1–6-vuotiaiden määrä pieneni muuttoliikkeen seurauksena. Myös 25–44-vuotiaiden ja 65–74-vuotiaiden määrät pienenivät.
Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien määrä laski eniten 25–44-vuotiaiden ryhmässä, kun taas 75 vuotta täyttäneiden ryhmässä kotimaisia kieliä puhuvien määrä kasvoi. Vieraita kieliä äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi kaikissa ikäryhmissä lukuun ottamatta alle kouluikäisten ryhmää. Eniten kasvua oli 25–44-vuotiaiden ryhmässä.
Väestönkasvu johtui syntyneiden enemmyydestä, ei muuttoliikkeestä
Ennakkotietojen mukaan Helsingin väestönkasvu perustui vuonna 2021 kokonaan luonnolliseen väestönkasvuun, ts. syntyneiden ja kuolleiden määrän erotukseen. Edelliseen vuoteen verrattuna syntyneiden määrä kasvoi selkeästi.
Kuntien välinen muuttoliike oli Helsingin kannalta selkeästi tappiollista, mutta toisaalta maahanmuuton mukanaan tuoma väestönlisäys oli vastaavasti voitollista. Kokonaisuudessaan muuttoliikkeen tuoma väestönlisäys jäi lähelle nollaa, mikä oli aikaisempiin vuosiin verrattuna hyvin poikkeuksellista. Vieraskielisen väestön määrän kasvua selittää erityisesti maahanmuutto.
Väestömuutosten lopulliset tiedot julkaistaan myöhemmin keväällä, jolloin niiden vaikutuksesta väestörakenteeseen voidaan analysoida tarkemmin.
Harri Sinkko toimii erikoistutkijana Helsingin kaupunginkansliassa. Kirjoitus perustuu Tilastokeskuksen väestörakennetilastoon ja väestönmuutosten ennakkotietoihin.