Maahanmuutto ja kotoutuminen

Helsingin kasvu perustuu pitkälti maahanmuuttoon, ja samalla helsinkiläisten kielten ja kulttuurien kirjo kasvaa. Useimmat ulkomaalaistaustaiset helsinkiläiset voivat hyvin ja kokevat Helsingin kotikaupungikseen. Kotoutumisen haasteita kuitenkin ilmenee, ja esimerkiksi syrjintä vaikeuttaa myös Suomessa syntyneiden elämää.

Kuvituskuva, jossa ihmisiä kierreportaissa.
Kuva: (c) Helsinki Partners, Marek Sabogal.

Uusimmat artikkelit

Tässä raportissa tarkastellaan MoniSuomi 2022 -tutkimuksen uusiin tuloksiin nojaten Suomeen muuttaneita pääkaupunkiseudulla. Raportissa keskitytään työllisyyden ja muun pääasiallisen toiminnan kysymyksiin, sosiaalisiin suhteisiin ja verkostoihin, osallisuuteen ja osallistumiseen sekä syrjinnän ja...
Helsingin väestönkasvu oli viime vuonna ennakkotietojen mukaan 1960-luvun huippuvuosien tasolla. Koko Suomen väestönkasvusta Helsingin osuus oli noin neljännes, ja kasvua selitti pitkälti ulkomainen muuttoliike ja sen taustalla todennäköisesti etenkin työperusteinen maahanmuutto. Alueellisesti...
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret ovat Helsingin kaupunkikehityksen kannalta tärkeä väestöryhmä. Ruotsissa on kerätty seurantatietoa ulkomaalaistaustaisten nuorten integroitumista ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Tämän tiedon avulla kohderyhmän tilannetta voidaan arvioida entistä tarkemmin ja...
Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön ennuste vuosille 2022–2040-raportti kokoaa yhteen pääkaupunkiseudun kaupunkien väestöasiantuntijoiden laatiman ennusteen vieraskielisen väestön tulevasta kehityksestä maakunnassa seuraavien kahdeksantoista vuoden aikana. Julkaisussa esitetään...
Tutkimus tarkastelee pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaisen väestön kokemusta kuulumisesta osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja sen kansaa, eli kansallista samastumista. Tutkimus kartoitti, kuinka erilaiset yksilölliset ja yhteiskunnan vastaanottavuudesta kumpuavat tekijät ovat yhteydessä...
Suomea verrataan usein Ruotsiin, myös maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvissä kysymyksissä. Pohjoismaat ovat monella tapaa samanlaisia yhteiskuntia, ja niiden keskinäinen vertailu on sinänsä hyödyllistä. Kansainvälisen muuttoliikkeen tapauksessa Norja ja Tanska ovat kuitenkin Suomelle parempia...