Maahanmuutto ja kotoutuminen

Helsingin kasvu perustuu pitkälti maahanmuuttoon, ja samalla helsinkiläisten kielten ja kulttuurien kirjo kasvaa. Useimmat ulkomaalaistaustaiset helsinkiläiset voivat hyvin ja kokevat Helsingin kotikaupungikseen. Kotoutumisen haasteita kuitenkin ilmenee, ja esimerkiksi syrjintä vaikeuttaa myös Suomessa syntyneiden elämää.

Kuvituskuva, jossa ihmisiä kierreportaissa.
Kuva: (c) Helsinki Partners, Marek Sabogal.

Uusimmat artikkelit

Haastattelututkimuksessa tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten nuorten aikuisten yhteiskunnallista vaikuttamista ja kokemuksia elämästä ensimmäisen sukupolven helsinkiläisinä. Tietoa Suomessa syntyneiden ja tänne lapsina muuttaneiden yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta on ollut tarjolla vain vähän,...
Ulkomailta Helsingin kaupungille rekrytoidut osaajat ovat laajalti tyytyväisiä Helsinkiin työnantajana ja kotikaupunkina. Osa heistä on kuitenkin kohdannut eriarvoista kohtelua, ja monet kaipaavat enemmän tukea kielen oppimiseen. Pidempään Suomessa asuneet harkitsevat harvemmin työpaikan...
Pääkaupunkiseudulla asuvien ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut nopeasti, ja heistä on tullut suuri osan alueen työikäistä väestöä. Tässä artikkelissa tarkastellaan ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten koettuja työllistymisen esteitä. Vertailussa on ero työllisten ja työttömien...
Tässä tutkimuksessa vertailtiin maahan muuttaneiden vanhempien sekä yksinasuvien työikäisten psykososiaalista hyvinvointia ja tunnistettiin tärkeimpiä vanhempien hyvinvointia heikentäviä tekijöitä. Vaikka maahan muuttaneet vanhemmat voivat yksinasuvia työikäisiä paremmin, on huolestuttavan suuri...
Helsingin asuinalueilla, joilla ulkomaalaistaustaisten osuus asukkaista on suurempi, suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten mediaanitulot ovat tyypillisesti matalammat. Asuinalueiden välisten erojen lisäksi eroja havaitaan kuitenkin myös tulotasoltaan samanlaisten suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten...
Helsingin vieraskielisten määrän kasvu muokkasi asuinalueiden kielirakennetta eri tavoin. Suurin kielirakenteen muutokseen vaikuttanut tekijä oli muuttoliike, kun taas syntyneiden ja kuolleiden vaikutus jäi selvästi pienemmäksi.