Hyppää pääsisältöön

Väestön koulutusrakenne

  • Helsingin työikäinen väestö on muuhun maahan verrattuna korkeasti koulutettua.
  • Korkeakoulutettujen osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut jyrkemmin vanhemmissa ikäryhmissä kuin nuorissa.
  • Etenkin korkeakoulutettu väestö keskittyy Helsingissä vahvasti alueellisesti.

Helsingin työikäinen väestö on Suomen mittakaavassa korkeasti koulutettua. Muuhun maahan verrattuna Helsingissä on paljon etenkin kaikkein ylimmän korkeakoulututkinnon suorittaneita.  Samalla Helsingissä on kuitenkin muuta maata enemmän myös pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevia. Osin matalasti koulutettujen korkeampaa osuutta selittää Helsingin suuri maahanmuuttajaväestö, jonka koulutuksesta ei ole täysin kattavaa tietoa tutkintorekisterissä. Tästä johtuen vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus ylikorostuu Helsingissä. Kuten koko maassa myös Helsingissä miehet jäävät naisia useammin pelkän perusasteen koulutuksen varaan.  Etenkin nuoret naiset Helsingissä ovat hankkineet tutkinnon nuoria miehiä todennäköisemmin, ja he myös kouluttautuvat korkeammalle kuin miehet. 

Helsinkiläisten koulutustaso on noussut kaikissa ikäryhmissä viime vuosina. Korkeakoulutettujen osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut jyrkemmin vanhemmissa ikäryhmissä, kun aiempia sukupolvia koulutetummat sukupolvet ovat ikääntyneet. Nuorten 20–29-vuotiaiden korkeakoulutettujen väestöosuus pieneni Helsingissä 2000-luvulla, kunnes osuus kääntyi kasvuun vuonna 2008. Tämä heijastunee nuorten aikuisten koulutustason kehitykseen tulevaisuudessa.

Helsingin eri alueet poikkeavat toisistaan väestön koulutustaustan mukaan. Etenkin korkeakoulutettu väestö keskittyy Helsingissä vahvasti alueellisesti. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–64-vuotiaassa väestössä vaihteli kaupungin peruspiirien välillä 67 prosentista 93 prosenttiin ja korkeakoulutettujen osuudet vaihtelivat peruspiireittäin 21 prosentista 72 prosenttiin vuoden 2020 lopussa. Matalasti kouluttautuneet sijoittuvat tietyille alueille riippumatta siitä, tarkastellaanko koko väestöä vai vain kotimaankielisiä asukkaita. Vaikka erot alueiden välillä perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittamisessa ovat 2010-luvulla pienentyneet, eivät alueiden väliset jakolinjat korkeakoulutettujen väestöosuudessa ole viime vuosina Helsingissä kaventuneet.

Uusimmat artikkelit

''''
20.12.2023
Helsingin väestön koulutustaso on noussut edellisen vuosikymmenen aikana ja kaupunkiin on keskittynyt paljon etenkin pitkälle kouluttautunutta väestöä. Kehitys on kuitenkin näkynyt eri osissa Helsinkiä vaihtelevasti. Moni aiemmin matalan koulutustason alue on nostanut profiiliaan, mutta osa on...
31.5.2023
Helsingin kaupunkistrategian tavoitteiden ja kaupungin elinkeinopolitiikan painopisteiden edistäminen edellyttää Helsingissä toimivien yritysten tarpeiden, näkemysten ja odotusten ymmärtämistä. Laaja, lähes tuhannen yrityksen haastatteluaineisto antaa arvokasta tietoa kaupunkikehittämiseen....
26.5.2023
Peruskoulun päättäminen on merkittävä nivelvaihe nuoren elämässä. Tässä iässä tehdyt valinnat suuntaavat pitkälti nuorten myöhempiä koulutusvalintoja ja sijoittumista työmarkkinoille. Julkaisussa tarkastellaan helsinkiläisnuorten tilannetta peruskoulun ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa –...
''''
22.5.2023
Helsingin koulujen kasvavia työskentely- ja oppimisolosuhteiden eroja on pyritty lievittämään tarveperusteisella lisärahoituksella (entinen positiivisen diskriminaation määräraha). Koulujen kokemuksia tarveperusteisesta rahoituksesta ja sen käyttöön liittyvistä haasteista tutkittiin elokuun 2021 ja...
19.12.2022
Helsingin tilastollinen vuosikirja kokoaa yhteen laajan joukon eri ilmiöalueita kuvaavia tilastotietoja. Näin se antaa monipuolisen ja luotettaviin tilastotietoihin perustuvan kuvauksen Helsingistä ja helsinkiläisistä. Helsinkiä kuvaavien tietojen ohella vuosikirjassa esitetään vertailutietoja...
23.8.2022
Helsingin työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli vuoden 2021 lopussa 11,0 prosenttia työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan. Työttömien työnhakijoiden määrä oli pienentynyt vuoden takaisesta yli 11 000 henkilöllä. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi...