- Joka toisella helsinkiläisellä työikäisellä on korkea-asteen tutkinto.
- Helsingin eri alueiden väliset erot asukkaiden koulutustasossa ovat kuitenkin suuria.
- Korkeakoulutettujen osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut kaikissa ikäryhmissä.
Helsingin työikäinen väestö on keskimäärin korkeasti koulutettua. Joka toisella 25–64-vuotiaalla helsinkiläisellä on korkea-asteen tutkinto. Erityisesti ylemmän korkea-asteen tai tutkija-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Helsingissä selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Samalla Helsingissä on kuitenkin myös hieman muuta maata suurempi osuus niitä, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Tätä selittää osaltaan se, että ulkomailla suoritetuista tutkinnoista ei pääasiassa ole tietoa tutkintorekisterissä, jolloin koulutusaste jää tilastoissa tuntemattomaksi tai henkilö voi näyttäytyä pelkän perusasteen varassa olevana.
Helsingin sisällä alueiden väliset erot ovat suuria etenkin korkeimmin ja matalimmin koulutetun väestön osuuksissa. Esimerkiksi kotimaankielisistä 25–64-vuotiaista ylemmän korkea-asteen tai tutkija-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Kulosaaressa jopa kahdeksankertainen Jakomäkeen verrattuna. Myös ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat keskittyvät alueellisesti. Alueilla, joilla pelkän perusasteen varassa olevien osuus on suuri, myös toisen asteen tutkinto korkeimpana koulutuksena on usein tavallisempi kuin kaupungissa keskimäärin.
Koulutustaso on noussut Helsingissä viime vuosikymmeninä kaikissa ikäryhmissä. Maahanmuuton yleistyttyä koulutustason kehityksen luotettavaa seurantaa kuitenkin vaikeuttaa se, ettei kaikkien maahan muuttaneiden tutkinnoista ole rekistereissä tietoa. Korkeakoulutettujen osuus on kasvanut erityisen selvästi vanhemmissa ikäryhmissä, kun aiempia sukupolvia koulutetummat ikäluokat ovat siirtyneet vanhempiin ikäryhmiin. Helsingissä 40–49-vuotiaat nousivat vuonna 2019 korkeakoulutetuimmaksi ikäluokaksi ohi 30–39-vuotiaiden. Nuorimmassa, 20–29-vuotiaiden ikäryhmässä korkeakoulutettujen osuus laski 2000-luvun alkuvuosina, mutta kääntyi uudelleen kasvuun vuonna 2008. Nuorten koulutustason nousu on ollut Helsingissä nopeampaa kuin koko maassa.
Kuten koko maassa, myös Helsingissä miehet jäävät naisia useammin ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa tai suorittavat korkeimmillaan toisen asteen tutkinnon. Naisten koulutustaso on noussut miehiä nopeammin lähes kaikissa ikäryhmissä. Helsinkiläismiehet ovat naisia yleisemmin korkeakoulutettuja enää yli 70-vuotiaiden ikäryhmässä.
