Väestön koulutusrakenne

  • Joka toisella helsinkiläisellä työikäisellä on korkea-asteen tutkinto.
  • Helsingin eri alueiden väliset erot asukkaiden koulutustasossa ovat kuitenkin suuria.
  • Korkeakoulutettujen osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut kaikissa ikäryhmissä.

Helsingin työikäinen väestö on keskimäärin korkeasti koulutettua. Joka toisella 25–64-vuotiaalla helsinkiläisellä on korkea-asteen tutkinto. Erityisesti ylemmän korkea-asteen tai tutkija-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Helsingissä selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Samalla Helsingissä on kuitenkin myös hieman muuta maata suurempi osuus niitä, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Tätä selittää osaltaan se, että ulkomailla suoritetuista tutkinnoista ei pääasiassa ole tietoa tutkintorekisterissä, jolloin koulutusaste jää tilastoissa tuntemattomaksi tai henkilö voi näyttäytyä pelkän perusasteen varassa olevana.

Helsingin sisällä alueiden väliset erot ovat suuria etenkin korkeimmin ja matalimmin koulutetun väestön osuuksissa. Esimerkiksi kotimaankielisistä 25–64-vuotiaista ylemmän korkea-asteen tai tutkija-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Kulosaaressa jopa kahdeksankertainen Jakomäkeen verrattuna. Myös ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat keskittyvät alueellisesti. Alueilla, joilla pelkän perusasteen varassa olevien osuus on suuri, myös toisen asteen tutkinto korkeimpana koulutuksena on usein tavallisempi kuin kaupungissa keskimäärin.

Koulutustaso on noussut Helsingissä viime vuosikymmeninä kaikissa ikäryhmissä. Maahanmuuton yleistyttyä koulutustason kehityksen luotettavaa seurantaa kuitenkin vaikeuttaa se, ettei kaikkien maahan muuttaneiden tutkinnoista ole rekistereissä tietoa. Korkeakoulutettujen osuus on kasvanut erityisen selvästi vanhemmissa ikäryhmissä, kun aiempia sukupolvia koulutetummat ikäluokat ovat siirtyneet vanhempiin ikäryhmiin. Helsingissä 40–49-vuotiaat nousivat vuonna 2019 korkeakoulutetuimmaksi ikäluokaksi ohi 30–39-vuotiaiden. Nuorimmassa, 20–29-vuotiaiden ikäryhmässä korkeakoulutettujen osuus laski 2000-luvun alkuvuosina, mutta kääntyi uudelleen kasvuun vuonna 2008. Nuorten koulutustason nousu on ollut Helsingissä nopeampaa kuin koko maassa.

Kuten koko maassa, myös Helsingissä miehet jäävät naisia useammin ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa tai suorittavat korkeimmillaan toisen asteen tutkinnon. Naisten koulutustaso on noussut miehiä nopeammin lähes kaikissa ikäryhmissä. Helsinkiläismiehet ovat naisia yleisemmin korkeakoulutettuja enää yli 70-vuotiaiden ikäryhmässä.

Uusimmat artikkelit

Peruskoulun päättäminen on merkittävä nivelvaihe nuoren elämässä. Tässä iässä tehdyt valinnat suuntaavat pitkälti nuorten myöhempiä koulutusvalintoja ja sijoittumista työmarkkinoille. Julkaisussa tarkastellaan helsinkiläisnuorten tilannetta peruskoulun ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa –...
Helsingin koulujen kasvavia työskentely- ja oppimisolosuhteiden eroja on pyritty lievittämään tarveperusteisella lisärahoituksella (entinen positiivisen diskriminaation määräraha). Koulujen kokemuksia tarveperusteisesta rahoituksesta ja sen käyttöön liittyvistä haasteista tutkittiin elokuun 2021 ja...
Helsingin työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli vuoden 2021 lopussa 11,0 prosenttia työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan. Työttömien työnhakijoiden määrä oli pienentynyt vuoden takaisesta yli 11 000 henkilöllä. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi...
Koulun maineella on vaikutusta perheiden kouluvalintoihin ja oppilaiden itsetuntoon. Tutkimuksemme osoittaa, että maine ei kuitenkaan riipu yksin koulun laadusta tai toiminnasta, vaan asuinalueiden maine tihkuu osaksi koulua koskevaa julkista keskustelua ja osaksi alueen ulkopuolisten oletuksia...
Peruskoulun päättäminen aloittaa merkittävän nivelvaiheen nuoren opinpolulla. Julkaisussa tarkastellaan peruskoulun 9. luokan päättävien nuorten hakeutumista perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin sekä sijoittumista jatkokoulutukseen. Lisäksi kuvataan toisen asteen koulutukseen osallistumista sekä...
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka muualta Suomesta Helsinkiin muuttavat työikäiset ovat valikoituneet. Helsinkiin muuttavia verrataan sekä muihin Suomen kuntiin jääviin että muihin Suomen kuntiin muuttaviin ja selvitetään, kuinka Helsinkiin muuttavat poikkeavat näistä joukoista sekä...