- Helsingin työikäinen väestö on muuhun maahan verrattuna korkeasti koulutettua.
- Korkeakoulutettujen osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut jyrkemmin vanhemmissa ikäryhmissä kuin nuorissa.
- Etenkin korkeakoulutettu väestö keskittyy Helsingissä vahvasti alueellisesti.
Helsingin työikäinen väestö on Suomen mittakaavassa korkeasti koulutettua. Muuhun maahan verrattuna Helsingissä on paljon etenkin kaikkein ylimmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Samalla Helsingissä on kuitenkin muuta maata enemmän myös pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevia. Osin matalasti koulutettujen korkeampaa osuutta selittää Helsingin suuri maahanmuuttajaväestö, jonka koulutuksesta ei ole täysin kattavaa tietoa tutkintorekisterissä. Tästä johtuen vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus ylikorostuu Helsingissä. Kuten koko maassa myös Helsingissä miehet jäävät naisia useammin pelkän perusasteen koulutuksen varaan. Etenkin nuoret naiset Helsingissä ovat hankkineet tutkinnon nuoria miehiä todennäköisemmin, ja he myös kouluttautuvat korkeammalle kuin miehet.
Helsinkiläisten koulutustaso on noussut kaikissa ikäryhmissä viime vuosina. Korkeakoulutettujen osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut jyrkemmin vanhemmissa ikäryhmissä, kun aiempia sukupolvia koulutetummat sukupolvet ovat ikääntyneet. Nuorten 20–29-vuotiaiden korkeakoulutettujen väestöosuus pieneni Helsingissä 2000-luvulla, kunnes osuus kääntyi kasvuun vuonna 2008. Tämä heijastunee nuorten aikuisten koulutustason kehitykseen tulevaisuudessa.
Helsingin eri alueet poikkeavat toisistaan väestön koulutustaustan mukaan. Etenkin korkeakoulutettu väestö keskittyy Helsingissä vahvasti alueellisesti. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–64-vuotiaassa väestössä vaihteli kaupungin peruspiirien välillä 67 prosentista 93 prosenttiin ja korkeakoulutettujen osuudet vaihtelivat peruspiireittäin 21 prosentista 72 prosenttiin vuoden 2020 lopussa. Matalasti kouluttautuneet sijoittuvat tietyille alueille riippumatta siitä, tarkastellaanko koko väestöä vai vain kotimaankielisiä asukkaita. Vaikka erot alueiden välillä perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittamisessa ovat 2010-luvulla pienentyneet, eivät alueiden väliset jakolinjat korkeakoulutettujen väestöosuudessa ole viime vuosina Helsingissä kaventuneet.
