Päätulokset
- Strategiamittareilla havaitut erot sukupuolten välillä ovat monilta osin samansuuntaisia kuin yleisesti vallitsevat käsitykset naisten ja miesten tilanteesta, esimerkiksi naisten heikompi turvallisuuden kokemus ja miesten suurempi huono-osaisuus.
- Tyttöjen kohdalla huomiota tulisi kiinnittää yläkouluikäisten tyttöjen ahdistuneisuuteen ja yksinäisyyteen sekä vähäiseen liikunnan määrään.
- Naisten kohdalla esiin nousivat miehiä heikompi turvallisuuden kokemus, vieraskielisten ja ulkomailta muuttaneiden naisten matala työllisyysaste sekä miehiä vähäisempi liikunnan määrä.
- Poikien ja nuorten miesten kohdalla esiin nousivat työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen sekä rikoksilla oirehtiminen. Lisäksi kouluikäisillä pojilla liikunnan määrä on vähentynyt merkittävästi.
- Miesten kohdalla nousivat esiin huono-osaisuuden riskitekijät, kuten humalahakuinen juominen, asunnottomuus ja pitkäaikainen toimeentulotuen varassa eläminen sekä työttömyys. Miesten kokemus elämänlaadusta oli naisia heikompi.
Kuviossa nähdään, että miehet kokevat asuinalueellaan liikkumisen viikonloppuiltaisin turvalliseksi selvästi naisia yleisemmin ja naiset kokevat miehiä enemmän turvattomuutta. Liikkumisen turvalliseksi kokeneista miehistä 51,6 prosenttia koki liikkumisen nimenomaan ”turvalliseksi” eikä ”melko turvalliseksi” ja naisista 24,4 prosenttia.
Strategiamittareiden lisäksi tarvitaan myös muuta tietoa
Tarkastelun rajaaminen pelkästään strategiamittareihin jättää väistämättä ulkopuolelle ilmiöitä, joista olisi tärkeää saada seurantatietoa sukupuolen mukaan jaoteltuna. Yksi tällainen teema on naisiin kohdistuva väkivalta tai lähisuhdeväkivalta. Tutkimus- ja tilastotiedon perusteella tiedetään, että perhe- ja lähisuhdeväkivalta on vahvasti sukupuolittunut ilmiö. Tietotuotannossa on kehittämisen tarvetta esimerkiksi sukupuolivähemmistöjen ja muiden sellaisten väestöryhmien osalta, joiden tilanteesta rekisteriaineistot ja kyselytutkimukset eivät tarjoa riittävästi tietoa.
Hyvä tietopohja sukupuolten välisen tasa-arvon seuraamiselle rakentuu pitkäjänteisellä työllä
Strategiamittariston sukupuolittainen tarkastelu toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa, mutta jatkossa tilannetta seurataan säännöllisesti. Sukupuolittain jäsennetyn tiedon saatavuus on tärkeää, mutta se ei yksin riitä, vaan valtavasta tietomäärästä pitää pystyä suodattamaan olennaiset asiat tiedolla johtamisen tueksi. Sukupuolten tasa-arvon kaupunkitasoisen edistämisen kannalta on tärkeää, että nykyisten strategiamittareiden seurantatietoa kerätään sukupuolittain myös tulevalla strategiakaudella. Sukupuolten tasa-arvoa koskevaan tietopohjaan tulee kuitenkin sisällyttää sukupuolten välisten erojen kannalta olennaiset asiat myös strategiamittaristoa laajemmin, jotta se mahdollistaa kattavamman ja eri tarkoituksiin muokkautuvan tilannekuvan muodostamisen.
Aineisto
Julkaisussa tarkasteltavat mittarit kuuluvat Helsingin strategiaseurannan kaupunkitason mittareihin, jotka ovat pääosin kaupunkikokonaisuutta ja useamman toimialan yhteisiä tavoitteita ilmentäviä mittareita. Kaupunkitason mittareita on strategiaseurannassa kaikkiaan 49, mutta tähän julkaisuun niistä on nostettu vain osa. Julkaisussa esitettyjen tilastomittareiden lähteet on listattu julkaisuun loppuun.