Viime vuosina työllisyyskehityksessä on tapahtunut suuria muutoksia suuntaan ja toiseen. Koronaviruspandemian seurauksena työttömyys kasvoi 2020-luvun alussa rajusti. Erityisesti kokoaikaisesti lomautettujen määrät lisääntyivät vauhdilla, ja palvelualojen työntekijöitä päätyi paljon työttömiksi työnhakijoiksi. Julkisen sektorin työpaikoissa työllisten määrä tosin kasvoi, varsinkin terveydenhuollossa. Myös it-alalla osaajien tarve lisääntyi, kun monet palvelut ja toiminnot digitalisoituivat nopeasti.
Pandemiasta palautumisen myötä työllisten määrä kääntyi reippaaseen kasvuun muillakin toimialoilla vuosina 2021–2023. Myös työttömien määrä pieneni, mutta osa pandemian aikana työttömäksi jääneistä ei onnistunut työllistymään noususuhdanteenkaan aikana. Helsingissä työttömien määrä on jäänyt vuoden 2019 tasoa korkeammaksi hyvistä kasvuvuosista huolimatta (Kuvio 1). Vuoden 2023 aikana työttömien määrä kääntyi uudelleen kasvuun, joka jatkuu yhä. Erityisenä huolena on työttömyyden pitkittyminen. Vuoden 2025 ajan pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut kuukausi toisensa perään, ja heinäkuussa pitkäaikaistyöttömiä oli jo kolmannes enemmän kuin vuotta aiemmin.
Vuoden 2025 heinäkuussa Helsingissä oli Keha-keskuksen tilastojen mukaan lähes 52 100 työtöntä työnhakijaa. Työttömiä oli lähes kolmannes enemmän kuin vuonna 2022 vastaavaan aikaan. Työttömiin lasketaan kokoaikaisesti lomautetut ja ilman työsuhdetta olevat. Lomautettujen määrä on kutistunut, mutta kokonaan ilman työsuhdetta olevia työttömiä on jo enemmän kuin pahimpien koronapandemian rajoitusten aikaan.
Viime vuosina erityisesti korkeakoulutettujen työttömyys on ollut kasvussa. Helsingissä korkeakoulutettujen työttömien määrä on lisääntynyt yli 60 prosentilla vuodesta 2022 vuoteen 2025 Keha-keskuksen työnvälitystilaston tietojen mukaan. Samaan aikaan toisen asteen koulutuksen suorittaneiden työttömien määrä kasvoi 34 prosentilla. Akavalaisen ajatus- ja tutkimuspaja Akava Worksin työttömyyskatsauksissa on havaittu maistereiden ja tohtorien työttömyystilanteen heikentyneen (AkavaWorks 2025a) ja korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyyden nousseen ennätyslukemiin (AkavaWorks 2025b). Korkeakoulutettujen vastavalmistuneiden on ollut erityisen hankala löytää työpaikkaa (AkavaWorks 2025c; Saarinen 2025).
Helsingin työvoimassa korostuu suuri korkeasti koulutettujen osuus
Helsingissä työvoima on korkeammin koulutettua kuin keskimäärin muualla Suomessa. Korkeakoulutettuihin lasketaan mukaan alin korkea-aste, alempi ja ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutusaste. Korkeakoulutettujen osuus työvoimasta oli Helsingissä vuonna 2023 lähes 54 prosenttia. Helsingin ulkopuolisessa Suomessa se oli 40 ja koko maassa 42 prosenttia (Kuvio 2).
Yleisesti korkeakoulutettujen työllisyysaste on korkea ja työttömyys huomattavasti vähäisempää kuin vähemmän kouluttautuneilla. Esimerkiksi 20–64-vuotiaiden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyysaste oli Helsingissä vuoden 2023 lopussa 88,3 prosenttia, siinä missä toisen asteen koulutuksen suorittaneilla vastaava osuus oli 68,8 prosenttia. Korkeakoulutettujen työllisyyskehityksessä löytyy alakohtaisia eroja. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla ammatillisen koulutuksen omaavilla työllisyys on ollut hyvä, kun taas kulttuurialan korkeakoulutetuilla on haasteellisempaa löytää koulutusta vastaavaa työpaikkaa. Tosin vuoden 2025 alussa jopa pitkään vaikeasta työvoimapulasta kärsineellä terveysalalla työskentelevien työttömyys on kääntynyt kasvuun.
Työmarkkinoilla ylitarjontaa korkeakoulutetusta
Koska helsinkiläinen työvoima on keskimäärin koulutetumpaa kuin muualla Suomessa, myös korkeakoulutettujen työttömien osuus on Helsingissä koko maan tasoa korkeampi. Useampi kuin joka viides Suomen korkeakoulutetuista työttömistä oli helsinkiläinen. Koko maahan verrattuna Helsingin osuus kaikista työttömistä on suhteellisesti suurin ylemmän korkeakoulututkinnon (29 %) ja tutkijakoulutuksen (28 %) suorittaneiden ryhmissä.
Työttömien määrä kääntyi kokonaisuudessaan Helsingissä kasvuun vuonna 2023, ja suhteellisesti eniten ovat kasvaneet alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrät (Kuvio 3). Korkeakoulutettujen työttömien määrä on kasvanut Helsingissä vuoden 2022 keväästä vuoteen 2025 kaikkiaan 61 prosenttia. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla vastaava kasvu oli peräti 83 prosenttia ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla 66 prosenttia. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita työskentelee paljon muun muassa kaupallisella alalla ja rakennusalalla, joissa työpaikkojen määrä on erityisesti vähentynyt. Pitkään työelämässä olleiden alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden (mm. aiempi opistotason sairaanhoitajakoulutus) työttömyys on kasvanut maltillisimmin.
Kaikkiaan korkeakoulutettujen työttömien määrä on kasvanut Helsingissä koronapandemiaa edeltävästä ajasta, vuodesta 2019 vuoteen 2025, yli 6 900 henkilöllä. Vuoden 2025 huhtikuussa Helsingissä oli 15 900 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa (Kuvio 4). Työttömiä maistereita oli 6 710, mikä oli lähes 2 700 henkilöä enemmän kuin vuoden 2022 keväällä. Alemman korkeakouluasteen suorittaneita työttömiä oli vastaavana ajankohta 6 450 ja kasvu kolmen vuoden takaisesta 2 900 uutta työtöntä.
Myös tutkijakoulutuksen suorittaneiden työttömyys on kasvanut vauhdilla, vaikka lukumäärät ovat pieniä verrattuna ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneisiin. Vuoden 2025 keväällä Helsingissä oli jopa 490 työtöntä tohtoria tai lisensiaattia, mikä on 94 henkilöä enemmän kuin vuonna 2022 ja 180 henkilöä enemmän kuin vuonna 2019. Tohtorien työttömyys on yhteiskunnan koulutukseen sijoittamien resurssien kannalta erityisen kallista (Idström 2024).
Korkeakoulutettujen naisten työttömyys on lisääntynyt hieman enemmän kuin miesten, vaikka työttömyys on miehillä muutoin naisia yleisempää. Kaikista Helsingin työttömistä naisten osuus oli vuoden 2025 keväällä 44 prosenttia ja korkeakoulutetuista työttömistä naisten osuus oli 61 prosenttia. Osuus on hieman korkeampi kuin korkeakoulutettujen naisten osuus koko työvoimasta (57 %). Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten työttömyys kasvoi suhteellisesti enemmän kuin miesten, mutta alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla tilanne oli päinvastainen vuodesta 2022 vuoteen 2025.
Helsingin korkeakoulutetuista työttömistä lähes kaksi kolmasosaa on iältään 25–49-vuotiaita ja kolmasosa yli 50-vuotiaita. Alle 25-vuotiaiden osuus on vain pari prosenttia kaikista korkeakoulutetuista työttömistä, mutta työttömyyden suhteellinen kasvu on hurja. Korkeakoulutettujen nuorten työttömien määrä kaksinkertaistui vuoden keväästä 2022 vuoteen 2025. Yli 50-vuotiaiden korkeakoulutettujen työttömien määrä kasvoi samalla ajanjaksolla 31 prosentilla, ja 25–49-vuotiailla kasvu oli 81 prosenttia.
Työttömien määrät kasvaneet voimakkaasti johto- ja erityisasiantuntijatehtävissä
Helsinkiläisten ammattirakenteelle on ominaista erityisasiantuntija- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevien korkea osuus (Kuvio 5). Reilu kolmasosa helsinkiläistä työskentelee erityisasiantuntija-ammateissa ja vajaa neljäsosa toimii asiantuntijoina. Palvelu- ja myyntityöntekijöitä on lähes saman verran kuin asiantuntijoita (Kuvio 6).
Suhteellisesti eniten työttömyys on kasvanut viime vuosina johtajien ammattiryhmässä (Kuvio 7.). Helsingissä työttömiä johtajia oli vuoden 2025 huhtikuussa peräti 130 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2022. Koko maan tasolla vastaava kasvu oli 92 prosenttia. Vuoden 2025 keväällä Helsingissä oli 1 500 työtöntä johtajaa, mikä oli lähes neljäsosa kaikista Suomen työttömistä johtajista. Johtajat ovat kuitenkin ammattiryhmänä varsin pieni verrattuna erityisasiantuntijoiden ammattiryhmään, joten tässä artikkelissa keskitytään tarkemmin jälkimmäisen, Helsingin ylivoimaisesti suurimman ammattiryhmän tilanteeseen.
Vuoden 2025 keväällä Helsingissä oli yli 9 800 työtöntä erityisasiantuntijaa. Se tarkoittaa lähes 4 000:a uutta työtöntä tässä suuressa ammattiryhmässä vuoden 2022 jälkeen, eli 67 prosentin kasvua kolmessa vuodessa.
Erityisasiantuntijoita työttömänä useilta aloilta – suunnittelijoita, toimittajia, tutkijoita, arkkitehtejä, taiteilijoita
Erityisasiantuntijoiden ammattiryhmä sisältää monia erilaisia ammatteja. Kun erityisasiantuntijoiden ryhmää katsotaan tarkemmalla tasolla (Taulukko 1), eniten työttömiä löytyy lainopillisen, sosiaalialan ja kulttuurialan erityisasiantuntijoiden ammateista. Tässä ammattiryhmässä työttömänä oli vuoden 2025 keväällä 3 160 henkilöä. Viidesosa ammattiryhmän työttömistä koostui toimittajista, kääntäjistä, kielitieteilijöistä sekä kirjailijoista ja lähes yhtä suuri osuus kuului yhteiskunta- ja sosiaalialan erityisasiantuntijoihin. Viimeksi mainitusta joukossa löytyy esimerkiksi paljon tutkijoita. Puolet ammattiryhmän työttömistä on eri alojen taiteilijoita, kuten muusikoita, ohjaajia, tuottajia, kuvataiteilijoita ja näyttelijöitä. Taiteilijoiden ammattiryhmä poikkeaa työllistymisen näkökulmasta monesta muusta erityisasiantuntijan ammatista. Kulttuurialalla on yhä vähemmän vakituisia työsuhteita, ja moni taiteilija tekee töitä freelancereina epäsäännöllisesti määräaikaisissa produktioissa. Taiteilijoiden ammattiryhmässä työttöminä saattaa olla muitakin kuin korkeakoulutettuja.
Luonnontieteiden ja tekniikan sekä tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijoiden työttömyys on kasvanut suhteellisesti eniten suurista ammattiryhmistä. Ensin mainittuun kuuluvat mm. arkkitehdit sekä maa- vesirakentamisen erityisasiantuntijat, joiden heikko työllisyystilanne selittyy pitkälti rakennusalan syvällä ahdingolla (Takala 2025). Työttömiä talonrakennuksen arkkitehtejä oli Helsingissä vuoden 225 keväällä lähes 200, mikä oli 250 prosenttia enemmän kuin kolme vuotta aiemmin (ks. taulukko 3 alla). Lisäksi yli 100 arkkitehtiä oli kokoaikaisesti lomautettuna. Kaikista Suomen työttömistä arkkitehdeistä kaksi viidestä asuu Helsingissä.
Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijoiden työttömyys on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2022 vuoteen 2025. Kaikkiaan tähän ammattiryhmään kuuluvia työttömiä oli Helsingissä vuoden 2025 keväällä 1 250 henkilöä. Työttömien tarkkoja ammattinimikkeitä olivat mm. sovellussuunnittelijat, -arkkitehdit ja -ohjelmoijat. Ilmiö on mielenkiintoinen, kun vastaikään alalla podettiin kovaa työvoimapulaa. Myös työttömien opettajien ja opetusalan erityisasiantuntijoiden määrä on yllättävä; heitä oli työttömänä keväällä yli 1 100 henkilöä, minkä lisäksi määrä kasvoi useilla sadoilla kesälomakauden aikana.
Kun tarkastellaan erityisasiantuntijoiden tarkkoja ammattinimikkeitä, työttömyys on osunut kaikkein voimakkaimmin mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijoihin (Taulukko 2). Vuoden 2025 huhtikuussa heitä oli Helsingissä työttömänä peräti 1 087 henkilöä, mikä oli 50 prosenttia enemmän kuin vuoden 2022 keväällä. Lisäksi usein media- tai mainosalalla työskenteleviä graafisia ja multimediasuunnittelijoita oli työttömänä yli 500 henkilöä, mikä tarkoittaa kasvua vuodesta 2022 jopa 86 prosenttia.
Prosentuaalisesti suurin kasvu on tapahtunut terveydenhuollon erityisasiantuntijoissa, jossa ylihoitajien ja osastonhoitajien työttömyydessä oli suuri piikki. Yleisesti terveydenhuollon erityisasiantuntijoiden työttömyys on hyvin vähäistä. Erityisasiantuntijoiden ammattiryhmien työttömyyttä on avattu tarkemmin taulukoissa 2 ja 3.
Korkeakoulutettujen työttömyyden taustalla heikko suhdanne ja hallituksen leikkauspolitiikka
Korkeakoulutettujen työttömyystilanne näyttää tilastojen valossa huolestuttavalta. Työttömien määrät ovat ennätyskorkealla. Korkeakoulutettujen ja usein erityisasiantuntijatehtävissä työskentelevien ammattilaisten työttömyyden seurauksena valtava määrä osaamista jää hyödyntämättä. Kuntien vastuulle siirtyneet työllisyyspalvelut ovat suuren haasteen edessä, kun työttömyys lisääntyy ja pitkittyy ja resurssit ongelman hoitamiseen niukentuvat.
Suomen talous on kehittynyt muuhun Eurooppaan nähden heikosti. Työttömyyden kasvu on seurasta talouden laskusuhdanteesta, jonka taustalla vaikuttavat muun muassa maailmanmarkkinoiden epävarmuus, yksityisen kulutuksen matala vire, rakennusalan heikko tilanne ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä Venäjään liittyvät talouspakotteet. Lisäksi valtiontalouden säästötavoitteet ja niihin liittyvät sopeutustoimenpiteet ovat heikentäneet työllisyyttä lyhyellä aikavälillä. Sosiaalietuuksien leikkaukset ja veronkorotukset ovat osaltaan heikentäneet kokonaiskysyntää ja kuluttajien luottamusta. Sopeuttamistoimet ovat kohdentuneet muun muassa valtion hallinnon ja tutkimuslaitosten määrärahoihin, jonka seurauksena korkeakoulutettua henkilöstöä on jouduttu irtisanomaan. Osalla leikkauksista saattaa olla pitkäkestoisiakin vaikutuksia, kuten kulttuuri- ja media-alaan kohdistuneilla säästöillä (Honkonen 2024).
Samaan aikaan työttömyysturvassa on tapahtunut muutoksia, joista korkeakoulutettuihin osuu erityisesti ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen porrastus. Nämä muutokset heikentävät erityisen rajusti ikääntyvien korkeakoulutettujen toimeentuloa (Ylinen 2023). Lisäksi hallitus on vähentänyt työttömyysturvaa muun muassa lakkauttamalla ikääntyneiden työttömien työttömyysturvalain poikkeukset. Myös korkeakoulutettujen nuorten ja maahanmuuttajien pääsyä ansiosidonnaiselle työttömyyskorvaukselle on tiukennettu ja palkkatuen käyttöä työllisyyspalveluiden keinovalikoimassa rajoitettu. Palkkatuki on auttanut erityisesti vastavalmistuneita nuoria työnhakijoita ensimmäisen työpaikan saamisessa. Näiden muutosten vaikutukset voivat tuoda taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, erityisesti jos ihmiset jäävät pois työmarkkinoilta pitkäksi ajaksi.
Useilla korkeakoulutetuilla työnhakijoilla työttömyys on pitkittynyt merkittävästi. Tämä voi vaikeuttaa työllistymistä tulevaisuudessa (Järvelä 2025; Maunu ym. 2023). Erityisosaamista vaativissa tehtävissä ammatillinen osaaminen saattaa vanhentua työttömyyden pitkittyessä. On myös mahdollista, että pitkä laskusuhdanne jättää pysyviä jälkiä muutoinkin rakennemuutoksessa olevien toimialojen työllisyysnäkymiin, esimerkiksi uuden teknologian korvatessa työvoimaa tai kulutustottumusten muuttuessa. Pitkäaikaistyöttömyydestä saattaa seurata monia muitakin huolia, esimerkiksi terveydellisiä ongelmia. Työttöminä työnhakijoina on myös henkilöitä, joiden työllistyminen on terveydentilan vuoksi varsin epätodennäköistä tai mahdotonta. Työkyvyttömien työttömien työnhakuvelvoitetta tulisi tarkastella uudestaan.
Miltä korkeakoulutettujen työttömien työllistymismahdollisuudet näyttävät jatkossa? Myönteisiä merkkejä taloussuhdanteen käänteestä on havaittavissa. Viimeisimpien Akavan katsausten mukaan korkeakoulutettujen uusien työttömyysjaksojen määrä on ollut keväällä ja kesällä aiempaan nähden vähäinen, joskaan varmuutta tilanteen pysyvästä paranemisesta ei vielä ole. Kevään 2025 talousennusteissa on arvioitu talouden kasvavan kuluvan vuoden aikana hieman, mutta toisaalta kasvunäkymät ovat heikentyneet maailmantalouden epävarmuuden ja heikon kotimaisen kysynnän vuoksi (Koistinen 2025; Suomen Pankki 2025).
Noususuhdanteen alussa työllisyys kääntyy yleensä kasvuun viiveellä, jolloin talouskasvu työllistää aluksi palvelualan työntekijöitä, ja suunnittelu- ja johtotason ammattilaiset työllistyvät hieman myöhemmin. Generatiivisen tekoälyn ja suurten kielimallien hyödyntäminen työtehtävissä saattaa pidemmällä aikavälillä vähentää asiantuntijatyön kysyntää ja jopa korvata kokonaisia ammatteja. Samalla syntyy myös uudenlaisia korkeakoulutusta edellyttäviä ammatillisia osaamistarpeita. Kun yritykset ja julkinen sektori jälleen alkavat rekrytoida, on varaa mistä valita – pelkästään Helsingissä on tarjolla yli 15 000 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa.
Minna Salorinne toimii erikoistutkijana Helsingin kaupunginkansliassa kaupunkitietopalvelut-yksikössä.
Lähteet:
Akava Works 2025a. Työttömyys- ja lomautuskatsaus 1/2025: Pahalta näyttää – korkeakoulutettujen työttömyys takoo ennätyksiä uusiksi.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
AkavaWorks 2025b. Työttömyys- ja lomautuskatsaus 2/2025: Korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyys kohosi uuteen ennätykseen.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
AkavaWorks 2025c. Työttömyys- ja lomautuskatsaus 3/2025: Korkeakoulutettujen työttömyys kasvaa kaikissa ikäluokissa. (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
AkavaWorks 2025d. Työttömyys- ja lomautuskatsaus 5/2025: Alkavien työttömyyksien väheneminen luo toivoa paremmasta. (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Honkonen, M. 2024. Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) Journalisti. Journalistiliitto.
Idström, A. 2024. Työttömät tohtorit - seitsemänsadan tohtorin puheenvuoro. Laboren tutkimuksia 116. 17.12.2024. Pdf-julkaisu.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Järvelä, S. 2025. Pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy - inhimillisen ja yhteiskunnalliset kustannukset uhkaava kasvaa.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) Helsingin kaupunki, kaupunkitietopalvelut.
Koistinen, J. 2025. Heikko kotimainen kysyntä hidastaa kasvua. Ennustejulkaisut, Labore. Pdf-julkaisu.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Maunu, T., Räisänen, H. & Tuomaala, M. 2023. Pitkä työttömyys. TEM-analyyseja 114/2023. Pdf-julkaisu.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Saarinen, M. 2025. ”Näiltä aloilta valmistutaan suoraan kortistoon”.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) Helsingin Sanomat. HS.fi 10.3.2025.
Suomen Pankki 2025. Uusia esteitä elpymisen tiellä.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) Suomen talouden ennuste – kesäkuu 2025. Euro ja talous.
Takala, S. 2025. ”Arkkitehdit ovat nyt ahdingossa”.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) Helsingin Sanomat. HS.fi 3.4.2025.
Ylinen, I. 2023. Roima leikkaus työttömyysturvaan, kannustimet työllistyä vähissä.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) Akava: Akavalainen.
Tilastoaineistot:
Suomen virallinen tilasto (SVT). 2023. Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto. Helsingin kaupungin erillistilaus.
Keha-keskus, työnvälitystilasto. Poimittu Stat.fi-tietokannasta.
Työttömien ammattitiedot:
Suomen virallinen tilasto (SVT). 2025. Työnvälitystilasto [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 12.5.2025]. Saantitapa X: 12tj -- Työttömät, kokoaikaisesti lomautetut ja lyhennetyllä työviikolla olevat ammattiryhmän mukaan kk:n lopussa (1271), 2007M01-2025M04.
Työttömien koulutustiedot:
Suomen virallinen tilasto (SVT). 2025. Työnvälitystilasto [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 14.8.2025]. Saantitapa: https://stat.fi/tilasto/tyonv(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) . 12te -- Työnhakijat koulutusasteen ja työmarkkina-aseman mukaan kk:n lopussa (1221) muuttujina Alue, Sukupuoli, Ikäryhmitys, Työmarkkina-asema, Koulutusaste, Kuukausi ja Tiedot. PxWeb.