Hyppää pääsisältöön

Nuoret työmarkkinoilla

  • Helsinkiläisnuorten työllisyys on koko maan tasoa korkeampi.
  • Työttömien nuorten määrä kääntyi kasvuun vuoden 2023 kesällä. 
  • Koronapandemia nosti erityisen voimakkaasti palvelualoilla työskentelevien nuorten työttömyyttä. 

Nuorten työllisyystilanne on Helsingissä tavanomaisessa suhdannetilanteessa hyvä, sillä kaupungissa on runsaasti nuoria työllistäviä palvelualojen työpaikkoja. Nuoret muodostavat merkittävän työssäkäyvien ikäryhmän. Epätyypilliset työsuhteet, osa- ja määräaikainen työ, ovat nuorilla yleisiä. Myös opiskelijoista moni käy osa-aikaisesti töissä.   

Nuorten työttömyystilanne reagoi talouden käänteisiin herkästi. Koronaviruspandemian talousvaikutukset osuivat Helsingissä erityisesti palvelualoihin, jotka työllistävät paljon toisen asteen koulutuksen omaavia nuoria. Työttömyysasteet kohosivat vuonna 2020 kaikissa ikäryhmissä, mutta kasvu oli suurinta nuorilla. Tuolloin nuorten työttömien määrä kaksinkertaistui vuoden takaisesta. Vuonna 2021 nuorten työllisyys kääntyi vahvaan kasvuun ja vuosi 2022 oli työllistymisen huippuaikaa. Yleisen talouskehityksen ja työmarkkinatilanteen heikkenemisen myötä nuorten työttömien määrä kääntyi uudelleen kasvuun vuoden 2023 kesällä.

Vuoden 2023 lopussa alle 30-vuotiaita työttömiä oli 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin ja kasvu oli suhteellisesti suurinta korkea-asteen koulututuilla ja koulutustaustaltaan tuntemattomilla. Perusasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyys pysytteli silti lähes vuoden takaisella tasolla.

Koulutustaustan mukaan tarkasteltuna alle 25-vuotiaista työttömistä 23 prosentilla on korkeintaan perusasteen tutkinto, 55 prosentilla toisen asteen tutkinto ja kahdeksalla prosentilla alemman tai ylemmän korkeakouluasteen tutkinto. 14 prosentilla koulutusaste on tuntematon, jolloin kyseessä on ulkomaalaistaustainen nuori. Helsingin työttömistä nuorista useammat ovat perusasteen varassa olevia, korkea-asteen koulutettuja tai koulutustaustaltaan tuntemattomia kuin koko Suomen työttömistä nuorista.   

Uusimmat artikkelit

2.3.2020
Väestön ikärakenteen muutoksella on ollut Helsingissä melko vähän vaikutusta työllisyysasteen kehitykseen. Myöskään tulevina vuosina työllisyysaste ei Helsingissä tule saamaan ikärakenteen muutoksesta juuri vetoapua, joten työllisyyttä parantavat toimenpiteet ovat jatkossa tärkeitä.
5.12.2018
Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingin perusopetuksen 8.-ja 9.-luokkalaisten sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden työssäkäyntiä lukuvuoden aikana. Yleisintä palkkatyö on toisella asteella opiskelevilla tytöillä. Yläkoulussa työssäkäyvä nuori on useammin...
29.11.2018
Tämä blogiteksti on osa useamman lyhyen artikkelin sarjaa, joissa tarkastellaan Helsingin työpaikkamäärän ja -rakenteen muutosta uusimman, vuotta 2016 koskevan tilastoaineiston kautta. Tässä artikkelissa käsitellään Helsingin ja pääkaupunkiseudun työpaikkamäärien kehitystä sekä muiden Suomen...
12.7.2018
Helsinki ja Tukholma muistuttavat toisiaan siinä, että niiden keskustat ovat hyvin vetovoimaisia ja hallitsevia. Keskusta-alueiden maan hintojen noustessa kaupunkirakenne myös levittäytyy yhä laajemmin ympäröiville alueille, kun esimerkiksi väestönkasvu, liikennejärjestelmien kehitys ja yritysten...
24.5.2017
Maantieteellisesti läheisemmät toimipaikat muodostavat vahvempia ja tiheämpiä työvoimavirtaverkostoja kaupunkialueen sisällä, ja työpaikanvaihdosten kautta tapahtuva verkostoituminen on puolestaan yhteydessä toimipaikkojen korkeampaan tuottavuustasoon. Tämä tukee käsitystä siitä, että työvoiman...
12.5.2017
Lapsiperheiden vanhempien työllisyysaste on Helsingissä keskimäärin korkeampi kuin muun väestön. Tietyillä ryhmillä työllisyystilanne on kuitenkin vaikeutunut: etenkin monilapsisten perheiden äideillä sekä päivähoitoikäisten lasten yksinhuoltajilla on ongelmia työelämään pääsyssä. Koulutuksella on...