Hyppää pääsisältöön

Nuoret työmarkkinoilla

  • Helsinkiläisnuorten työllisyys on koko maan tasoa korkeampi.
  • Työttömien nuorten määrä kääntyi kasvuun vuoden 2023 kesällä. 
  • Koronapandemia nosti erityisen voimakkaasti palvelualoilla työskentelevien nuorten työttömyyttä. 

Nuorten työllisyystilanne on Helsingissä tavanomaisessa suhdannetilanteessa hyvä, sillä kaupungissa on runsaasti nuoria työllistäviä palvelualojen työpaikkoja. Nuoret muodostavat merkittävän työssäkäyvien ikäryhmän. Epätyypilliset työsuhteet, osa- ja määräaikainen työ, ovat nuorilla yleisiä. Myös opiskelijoista moni käy osa-aikaisesti töissä.   

Nuorten työttömyystilanne reagoi talouden käänteisiin herkästi. Koronaviruspandemian talousvaikutukset osuivat Helsingissä erityisesti palvelualoihin, jotka työllistävät paljon toisen asteen koulutuksen omaavia nuoria. Työttömyysasteet kohosivat vuonna 2020 kaikissa ikäryhmissä, mutta kasvu oli suurinta nuorilla. Tuolloin nuorten työttömien määrä kaksinkertaistui vuoden takaisesta. Vuonna 2021 nuorten työllisyys kääntyi vahvaan kasvuun ja vuosi 2022 oli työllistymisen huippuaikaa. Yleisen talouskehityksen ja työmarkkinatilanteen heikkenemisen myötä nuorten työttömien määrä kääntyi uudelleen kasvuun vuoden 2023 kesällä.

Vuoden 2023 lopussa alle 30-vuotiaita työttömiä oli 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin ja kasvu oli suhteellisesti suurinta korkea-asteen koulututuilla ja koulutustaustaltaan tuntemattomilla. Perusasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyys pysytteli silti lähes vuoden takaisella tasolla.

Koulutustaustan mukaan tarkasteltuna alle 25-vuotiaista työttömistä 23 prosentilla on korkeintaan perusasteen tutkinto, 55 prosentilla toisen asteen tutkinto ja kahdeksalla prosentilla alemman tai ylemmän korkeakouluasteen tutkinto. 14 prosentilla koulutusaste on tuntematon, jolloin kyseessä on ulkomaalaistaustainen nuori. Helsingin työttömistä nuorista useammat ovat perusasteen varassa olevia, korkea-asteen koulutettuja tai koulutustaustaltaan tuntemattomia kuin koko Suomen työttömistä nuorista.   

Uusimmat artikkelit

26.1.2022
Etätyötä tekevien osuus on kasvanut Suomessa pitkään, ja koronapandemian vaikutukset ovat vauhdittaneet kasvua entisestään. Kaikkiin ammatteihin etätyö ei sovellu, ja voidaan olettaa entistä laajemman etätyön jäävän normiksi lähinnä tietyn tyyppisissä tehtävissä kuten korkean osaamistason...
14.12.2021
Helsingin elinkeinoelämä on erittäin palveluvaltainen, ja palveluyritysten lukumäärä ja henkilöstömäärä on myös viime vuosina noussut. Sen sijaan yritysten liikevaihdon kehitys on palvelusektorilla ollut heikkoa, ja myös koronapandemian vaikutukset rapauttavat liikevaihtoa. Artikkelissa...
26.5.2021
Helsingin työmarkkinat ovat niin kooltaan kuin taloudelliselta merkitykseltään huomattavat, ja muut Helsingin seudun kunnat ovat Helsingin työmarkkinoiden kannalta keskeisiä työvoiman kysynnän ja tarjonnan lähteitä. Helsinki on myös ammatillisesti erikoistunut, eli tietyt ammattiryhmät ovat...
11.3.2021
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, millainen vaikutus työpaikan menetyksillä on helsinkiläisten todennäköisyyteen muuttaa Helsingin työssäkäyntialueelle ja muualle Helsingin työssäkäyntialueella. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, kuinka työpaikkansa menettäneiden helsinkiläisten...
25.8.2020
Teknologian kehitys muovaa työelämää. Tässä ei ole sinällään mitään uutta, vaikka keskustelussa työn muutoksesta nostetaan usein synkkiä uhkakuvia esiin. Millaista työtä ja millä palkkatasolla on tulevaisuudessa tarjolla? Tässä artikkelissa luomme katsauksen työn katoamisesta käytyyn keskusteluun...
17.4.2020
Koronakriisi koettelee monin tavoin Helsinkiä ja muita kaupunkeja ympäri maailman, ja tilanteella voidaan odottaa olevan pitkiä ja hankaliakin vaikutuksia esimerkiksi kaupungin talouteen ja muuhun kehitykseen. Vaikka koronatilanne on luonteeltaan hyvin erilainen kuin 1990-luvun alun lama, eikä...