Hyppää pääsisältöön

Nuoret työmarkkinoilla

  • Helsinkiläisnuorten työllisyys on koko maan tasoa korkeampi.
  • Työttömien nuorten määrä kääntyi kasvuun vuoden 2023 kesällä. 
  • Koronapandemia nosti erityisen voimakkaasti palvelualoilla työskentelevien nuorten työttömyyttä. 

Nuorten työllisyystilanne on Helsingissä tavanomaisessa suhdannetilanteessa hyvä, sillä kaupungissa on runsaasti nuoria työllistäviä palvelualojen työpaikkoja. Nuoret muodostavat merkittävän työssäkäyvien ikäryhmän. Epätyypilliset työsuhteet, osa- ja määräaikainen työ, ovat nuorilla yleisiä. Myös opiskelijoista moni käy osa-aikaisesti töissä.   

Nuorten työttömyystilanne reagoi talouden käänteisiin herkästi. Koronaviruspandemian talousvaikutukset osuivat Helsingissä erityisesti palvelualoihin, jotka työllistävät paljon toisen asteen koulutuksen omaavia nuoria. Työttömyysasteet kohosivat vuonna 2020 kaikissa ikäryhmissä, mutta kasvu oli suurinta nuorilla. Tuolloin nuorten työttömien määrä kaksinkertaistui vuoden takaisesta. Vuonna 2021 nuorten työllisyys kääntyi vahvaan kasvuun ja vuosi 2022 oli työllistymisen huippuaikaa. Yleisen talouskehityksen ja työmarkkinatilanteen heikkenemisen myötä nuorten työttömien määrä kääntyi uudelleen kasvuun vuoden 2023 kesällä.

Vuoden 2023 lopussa alle 30-vuotiaita työttömiä oli 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin ja kasvu oli suhteellisesti suurinta korkea-asteen koulututuilla ja koulutustaustaltaan tuntemattomilla. Perusasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyys pysytteli silti lähes vuoden takaisella tasolla.

Koulutustaustan mukaan tarkasteltuna alle 25-vuotiaista työttömistä 23 prosentilla on korkeintaan perusasteen tutkinto, 55 prosentilla toisen asteen tutkinto ja kahdeksalla prosentilla alemman tai ylemmän korkeakouluasteen tutkinto. 14 prosentilla koulutusaste on tuntematon, jolloin kyseessä on ulkomaalaistaustainen nuori. Helsingin työttömistä nuorista useammat ovat perusasteen varassa olevia, korkea-asteen koulutettuja tai koulutustaustaltaan tuntemattomia kuin koko Suomen työttömistä nuorista.   

Uusimmat artikkelit

9.12.2016
Työllistymistä pidetään usein maahanmuuttajien kotoutumisen tärkeänä indikaattorina. Työllistymisellä onkin suuri merkitys sekä Suomeen muuttaville että koko suomalaiselle yhteiskunnalle ja paikallisella tasolla kunnalle.
8.12.2016
Maahanmuuttajat tarvitsevat toimeentulotukea usein päätoimisesta työssäkäynnistään huolimatta. Suomessa hankitulla työkokemuksella on erittäin keskeinen merkitys maahanmuuttajien myöhemmän toimeentulon kannalta. Myös puolison rooli toimeentulotukiriippuvuudesta irtipääsyssä on tärkeä. Näin...
8.12.2016
Suomeen saapui viime vuoden alkusyksystä alkaen kaikkien aikojen mittavin turvapaikanhakija-aalto. Yksistään syyskuussa 2015 maahan saapui yli 10 000 turvapaikanhakijaa, joita tuli eniten Irakista. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija Maria Nyman kertoo hankkeesta, joka perustuu irakilaisten...
3.11.2016
Helsingin seudun kasvusta enimmillään lähes 30 prosenttia tuli Virosta saadusta muuttovoitosta vielä neljä vuotta sitten. Sittemmin muuttoliike Virosta Helsingin seudulle on hiljentynyt.
29.4.2016
Kansainvälisiä kaupunkivertailuja kysyvät ja käyttävät kaupunkien päättäjät ja kehittäjät, yritykset, sijoittajat, tutkimus, media ja kansalaiset. Tyypillisesti halutaan tietää, miten oma tai kiinnostuksen kohteena oleva kaupunki ja kaupunkiseutu vertautuvat muihin kaupunkeihin.
20.1.2016
Helsingin työllisyys- ja työttömyystilanne on heilahdellut artikkelissa tarkasteltavalla ajanjaksolla 1987–2015 huomattavasti. Kahden laman väliin mahtui pitkä nousukausi ja työttömyysasteen lasku. Uusin, vuonna 2008 alkanut taantuma on pitkittyessään johtanut jälleen hankalaan tilanteeseen, jossa...