Osallisuuden ja yksinäisyyden kokemus

  • Lähes 60 prosentilla helsinkiläisistä on vahva osallisuuden kokemus, kymmenellä prosentilla osallisuuden kokemus on heikko.  
  • 13 prosenttia tuntee itsensä yksinäiseksi. Yksinäisyyden kokeminen on yleistynyt viiden viime vuoden aikana. 

Osallisuudella tarkoitetaan sitä, että ihminen kokee olevansa osa itselleen merkityksellistä ryhmää tai yhteisöä. Osallisuuden kokemus on keskeinen osa hyvinvointia. Kaupunkilaisten osallisuuden kokemusta voidaan mitata esimerkiksi THL:n kehittämällä osallisuusindikaattorilla. Se muodostuu kymmenestä väittämästä, jotka kartoittavat henkilön yhteen kuuluvuuden tunnetta, tekemisen merkityksellisyyttä sekä toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksia. Heikko osallisuuden kokemus on tutkimusten mukaan yhteydessä syrjäytymiseen. 

Osallisuusindikaattorin mukaan enemmistöllä (58 %) helsinkiläisistä osallisuuden kokemus on vahva. Heikko osallisuuden kokemus on lähes joka kymmenennellä helsinkiläisellä. Heikko osallisuuden kokemus on yleisempää nuorilla aikuisilla ja iäkkäillä. Sukupuolten välillä ei ole eroa. Helsinkiläismiehillä heikko osallisuuden kokemus on hieman harvinaisempaa kuin suomalaismiehillä keskimäärin. Muutoin sukupuolten tai ikäryhmien osalta eroa koko maahan ei juurikaan ole.

Yksinäisyyden kokeminen on voimakkaasti yhteydessä osallisuuden tunteeseen. Yli puolet niistä helsinkiläisistä, joiden osallisuuden tunne on heikko, kokevat itsensä myös yksinäiseksi. Yksinäisyyttä kokee 13 prosenttia helsinkiläisistä, mikä ei juurikaan poikkea koko maan keskiarvosta. Yksinäisyyden kokemukset ovat yleistyneet niin Helsingissä kuin koko maassa viiden viime vuoden aikana. Yksinäisyys on hieman yleisempää työikäisillä kuin 65 vuotta täyttäneillä. Ikääntyneiden joukossa yksinäisyys kuitenkin yleistyy iän myötä, ja esimerkiksi 75 vuotta täyttäneiden joukossa yksinäisyyden kokeminen on yhtä yleistä kuin työikäisellä väestöllä. Tutkimusten mukaan naiset kokevat yksinäisyyttä hieman miehiä yleisemmin etenkin nuorten aikuisten joukossa.

Heikko osallisuuden tunne ja yksinäisyys ovat voimakkaasti yhteydessä paitsi toisiinsa niin myös muun muassa heikon elämänlaadun, taloudellisten vaikeuksien ja huonon terveydentilan kokemiseen sekä esimerkiksi työttömyyteen. 

Uusimmat artikkelit

Koronapandemian vuoksi kaupunkien vapaa-ajan palveluja jouduttiin sulkemaan käyttäjiltä keväällä 2020. Eriasteiset rajoitukset jatkuivat pandemia-aikana. Kuudessa suuressa kaupungissa kartoitettiin verkkokyselyllä käyttäjien mielipiteitä palvelujen merkityksestä ja niiden rajoittamisen...
Digitalisaatio on tullut jäädäkseen – halusimme sitä tai emme. Sen kehitys on ollut ennen näkemättömän nopeaa koronapandemian aikana. Samalla kun digikyvykkäät kansalaiset suunnistavat luontevasti digiviidakossa ammentaen sähköisten palveluiden tarjoamia hyötyjä, osa eksyy jo ensi metreillä...
Useimmat helsinkiläiset – kuten muutkin suomalaiset – ovat osallistuneet johonkin jakamistalouden piiriin kuuluvista toiminnoista, kuten käytetyn tavaran tai hävikkiruoan kauppaan, vertaisapuun taikka auton yhteiskäyttöön. Jakamistaloutta koskevasta kyselytutkimuksesta on saatu entistä kattavampaa...
Julkaisussa tarkastellaan sukupuolten välistä tasa-arvoa Helsingissä. Sukupuolten tasa-arvo on läpäisevä periaate kaikessa kaupungin toiminnassa. Kuluneen strategiakauden aikana kaupungissa toteutetun laajan tasa-arvohankkeen loppuraporteissa kiinnitettiin huomiota siihen, että sukupuolitietoisen...
Helsingin kaupungin johtamisjärjestelmä uudistettiin vuonna 2017. Uudistuksessa otettiin käyttöön pormestarimalli, toimialamalli sekä osallisuus- ja vuorovaikutusmalli. Tampereen yliopiston tutkijoista koostuva tutkimusryhmä toteutti johtamisjärjestelmän uudistuksen akateemisen...
Stadin HYTE-barometri on Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) sekä hyvinvointisuunnitelmatyön seurantaväline, joka kertoo mihin suuntaan helsinkiläisten hyvinvointi kehittyy sekä mitä kaupunki tekee kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tiedot päivitetään ja...