Osallisuuden ja yksinäisyyden kokemus

  • Lähes 60 prosentilla helsinkiläisistä on vahva osallisuuden kokemus, kymmenellä prosentilla osallisuuden kokemus on heikko.  
  • 13 prosenttia tuntee itsensä yksinäiseksi. Yksinäisyyden kokeminen on yleistynyt viiden viime vuoden aikana. 

Osallisuudella tarkoitetaan sitä, että ihminen kokee olevansa osa itselleen merkityksellistä ryhmää tai yhteisöä. Osallisuuden kokemus on keskeinen osa hyvinvointia. Kaupunkilaisten osallisuuden kokemusta voidaan mitata esimerkiksi THL:n kehittämällä osallisuusindikaattorilla. Se muodostuu kymmenestä väittämästä, jotka kartoittavat henkilön yhteen kuuluvuuden tunnetta, tekemisen merkityksellisyyttä sekä toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksia. Heikko osallisuuden kokemus on tutkimusten mukaan yhteydessä syrjäytymiseen. 

Osallisuusindikaattorin mukaan enemmistöllä (58 %) helsinkiläisistä osallisuuden kokemus on vahva. Heikko osallisuuden kokemus on lähes joka kymmenennellä helsinkiläisellä. Heikko osallisuuden kokemus on yleisempää nuorilla aikuisilla ja iäkkäillä. Sukupuolten välillä ei ole eroa. Helsinkiläismiehillä heikko osallisuuden kokemus on hieman harvinaisempaa kuin suomalaismiehillä keskimäärin. Muutoin sukupuolten tai ikäryhmien osalta eroa koko maahan ei juurikaan ole.

Yksinäisyyden kokeminen on voimakkaasti yhteydessä osallisuuden tunteeseen. Yli puolet niistä helsinkiläisistä, joiden osallisuuden tunne on heikko, kokevat itsensä myös yksinäiseksi. Yksinäisyyttä kokee 13 prosenttia helsinkiläisistä, mikä ei juurikaan poikkea koko maan keskiarvosta. Yksinäisyyden kokemukset ovat yleistyneet niin Helsingissä kuin koko maassa viiden viime vuoden aikana. Yksinäisyys on hieman yleisempää työikäisillä kuin 65 vuotta täyttäneillä. Ikääntyneiden joukossa yksinäisyys kuitenkin yleistyy iän myötä, ja esimerkiksi 75 vuotta täyttäneiden joukossa yksinäisyyden kokeminen on yhtä yleistä kuin työikäisellä väestöllä. Tutkimusten mukaan naiset kokevat yksinäisyyttä hieman miehiä yleisemmin etenkin nuorten aikuisten joukossa.

Heikko osallisuuden tunne ja yksinäisyys ovat voimakkaasti yhteydessä paitsi toisiinsa niin myös muun muassa heikon elämänlaadun, taloudellisten vaikeuksien ja huonon terveydentilan kokemiseen sekä esimerkiksi työttömyyteen. 

Uusimmat artikkelit

Paikallisten yhteisöjen aloitteet, ihmisten välinen verkottuminen ja solidaarisuus sekä niihin perustuva kyky selviytyä ja toipua kriiseistä ovat keskeisiä tekijöitä kaupunkien ja yhteiskuntien resilienssille eli kriisinkestävyydelle ja uudistumiskyvylle. Julkaisussa tarkastellaan tällaista...
Helsinki on kasvava ja monimuotoistuva kaupunki, jonka asukkailla on erilaisia ja toisistaan suurestikin eroavia tarpeita ja mieltymyksiä. Onko asukkailla kuitenkaan käytössään riittävästi tietoa kaupungin tilanteesta ja kehityksestä tavoitteidensa ajamiseksi eri osallistumiskanavien kautta?...
Helsinki haluaa seurata demokratian kehitystä kaupungissa ja sen asuinalueilla. Helsingin vaalipiirissä on äänestysaktiivisuuteen ja puolueiden kannatukseen liittyviä erityispiirteitä, joita on koostettu tähän vuoden 2023 eduskuntavaaleja käsittelevään kokonaisuuteen.
Asukkaiden aktiiviseen osallistumiseen eivät välttämättä riitä pelkät vaikuttamiskanavat ja -tilaisuudet, vaan osallistumisen tukemiseen palkatun henkilöstön rooli vaikuttaisi olevan tärkeä. Asukkaiden motiivit osallistua kotialueensa ja -kaupunkinsa kehittämiseen ovat moninaisia: jotkut haluavat...
Helsingin kaupungin kansalaisille tarjoama digitukipalvelu on monimuotoinen, lukuisista toimijoista ja niiden verkostoista koostuva kenttä, jonka johtamista ja kehittämistä on haitannut riittämätön tieto esimerkiksi tarjotun tuen tarpeesta, määristä, asiakkaista ja toteuttajista. Artikkeli perustuu...
Placemaking on kestävään kaupunkisuunnitteluun olennaisesti kytkeytyvä ajattelutapa ja menetelmä, jossa kaupunkilaiset ja paikalliset yhteisöt aktivoivat kaupunkitiloja yhteisöllisiin käyttöihin. Tässä artikkelissa arvioidaan menetelmän ansioita suhteessa Helsingin nykyiseen kaupunkisuunnitteluun...