Suorittamasi haku antoi seuraavat tulokset
Rajaa aiheen mukaan
Rajaa julkaisusarjan mukaan
Rajaa kirjoittajan mukaan
403 sivua
Kaupunkien sosiaalisten alue-erojen lisääntyminen Suomessa on varsin tunnettu tosiasia.
Aluevaikutuksella (neighbourhood effect) tarkoitetaan sitä, että huono-osaisella alueella asuminen kaventaa yksilön mahdollisuuksia pärjätä elämässä.
Helsingin kaupungin strategiaohjelmaan 2013–2016 kirjatun kaupungin vision mukaan Helsinki on yhteisöllinen asuinpaikka, jossa palvelut toimivat ja päätöksenteko on avointa, ja jossa tiede, taide ja luovuus kukoistavat.
Kulttuurin ja taiteen kenttä on muuttunut pirstaleisemmaksi, ja keskustelussa kaupunkikulttuurista painottuvat kaupunkilaisten itse organisoimat sosiaaliset tapahtumat ja aktiviteetit, urbaanit elämäntavat.
Brändikuvaan vaikuttavat alueella toimivat yritykset, organisaatiot ja tietysti itse kaupungit.
Vaikka Helsingin kulttuurielämä oli hyvinkin vireää jo 1800-luvulla, kaupunkikulttuurimme historia on silti sivumäärältään varsin lyhyt, etenkin jos sitä verrataan vanhojen eurooppalaisten kaupunkien vastaaviin.
Artikkelissa tarkastellaan Helsingin kulttuuritarjonnan onnistumisia ja kehittämistarpeita syksyllä 2013 toteutettuun kulttuurikyselyyn (vrt. Keskisen artikkeli edellä) kirjattujen kommenttipuheenvuorojen valossa.