Työmarkkinat

Helsinki muodostaa Suomen suurimman työpaikka-alueen. 

Helsinki muodostaa maan suurimman työpaikka-alueen. Ylivoimainen enemmistö työpaikoista on palvelualoilla, erityisesti kaupan ja muiden markkinapalvelujen aloilla. Helsingin työvoima on koko maan tasoa nuorempaa ja monikulttuurisempaa. Työllisyysaste on koko maan tasoa korkeampi. Helsingin työllisten ammattirakenteessa korostuvat erityisasiantuntijoiden sekä palvelualan työntekijöiden korkeat osuudet.  Helsingin työvoiman koulutustaustassa on koko maata enemmän korkea-asteen koulutettuja sekä vain perusasteen tutkinnon suorittaneita. Työttömien määrä on verraten korkealla tasolla, vaikka samaan aikaan kärsitään työvoimapulaa useilla toimialoilla.  

Pikalinkit

Tilastotietokannat
Tutkimushankkeet
Käsitteet ja määritelmät
Työpaikat
Helsingin työpaikoista kolme neljästä on yksityisellä sektorilla.
Työllisyys
Työllisyysaste on Helsingissä reilusti korkeampi kuin koko Suomessa.
Työttömyys
Työttömien määrä kääntyi kasvuun vuoden 2023 keväällä.
Nuoret työmarkkinoilla
Helsinkiläisnuorten työllisyystilanne on keskimäärin parempi kuin nuorilla koko Suomessa.
Ammattirakenne
Helsinkiläisten yleisin ammatti on myyjä.
Työpaikan sijainti ja työllisten asuinkunta
Helsingissä työskentelevistä noin kaksi viidestä asuu muualla kuin Helsingissä.

Uusimmat artikkelit

Ikärakenne muuttuu Helsingissäkin – kuinka käy työllisyyden?

| Laura Ansala
Väestön ikärakenteen muutoksella on ollut Helsingissä melko vähän vaikutusta työllisyysasteen kehitykseen. Myöskään tulevina vuosina työllisyysaste ei Helsingissä tule saamaan ikärakenteen muutoksesta juuri vetoapua, joten työllisyyttä parantavat toimenpiteet ovat jatkossa tärkeitä.
Link to page

Työssäkäyvät koululaiset Helsingissä – lukuvuoden aikana palkkatyössä olevien tausta ja opinnoissa jaksaminen – Kouluterveyskysely 2017

| Hanna Ahtiainen
Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingin perusopetuksen 8.-ja 9.-luokkalaisten sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden työssäkäyntiä lukuvuoden aikana. Yleisintä palkkatyö on toisella asteella opiskelevilla tytöillä. Yläkoulussa työssäkäyvä nuori on useammin...
Link to page

Helsingin työpaikkakehitys kääntyi koko maata kovempaan kasvuun

| Anu Henriksson
Tämä blogiteksti on osa useamman lyhyen artikkelin sarjaa, joissa tarkastellaan Helsingin työpaikkamäärän ja -rakenteen muutosta uusimman, vuotta 2016 koskevan tilastoaineiston kautta. Tässä artikkelissa käsitellään Helsingin ja pääkaupunkiseudun työpaikkamäärien kehitystä sekä muiden Suomen...
Link to page

Helsinki ja Tukholma kasvavat alakeskustojen kautta – Monikeskuksisuus muutoksenhallinnan välineenä

| Anu Henriksson
Helsinki ja Tukholma muistuttavat toisiaan siinä, että niiden keskustat ovat hyvin vetovoimaisia ja hallitsevia. Keskusta-alueiden maan hintojen noustessa kaupunkirakenne myös levittäytyy yhä laajemmin ympäröiville alueille, kun esimerkiksi väestönkasvu, liikennejärjestelmien kehitys ja yritysten...
Link to page

Toimipaikkojen läheisyys ja työvoimavirtojen verkostot pääkaupunkiseudulla

| Tamás Lahdelma
Maantieteellisesti läheisemmät toimipaikat muodostavat vahvempia ja tiheämpiä työvoimavirtaverkostoja kaupunkialueen sisällä, ja työpaikanvaihdosten kautta tapahtuva verkostoituminen on puolestaan yhteydessä toimipaikkojen korkeampaan tuottavuustasoon. Tämä tukee käsitystä siitä, että työvoiman...
Link to page

Lapsiperheiden vanhempien työllisyys Helsingissä

| Minna Salorinne, | Sanna Ranto
Lapsiperheiden vanhempien työllisyysaste on Helsingissä keskimäärin korkeampi kuin muun väestön. Tietyillä ryhmillä työllisyystilanne on kuitenkin vaikeutunut: etenkin monilapsisten perheiden äideillä sekä päivähoitoikäisten lasten yksinhuoltajilla on ongelmia työelämään pääsyssä. Koulutuksella on...
Link to page