Työmarkkinat

Helsinki muodostaa Suomen suurimman työpaikka-alueen. 

Helsinki muodostaa maan suurimman työpaikka-alueen. Ylivoimainen enemmistö työpaikoista on palvelualoilla, erityisesti kaupan ja muiden markkinapalvelujen aloilla. Helsingin työvoima on koko maan tasoa nuorempaa ja monikulttuurisempaa. Työllisyysaste on koko maan tasoa korkeampi. Helsingin työllisten ammattirakenteessa korostuvat erityisasiantuntijoiden sekä palvelualan työntekijöiden korkeat osuudet.  Helsingin työvoiman koulutustaustassa on koko maata enemmän korkea-asteen koulutettuja sekä vain perusasteen tutkinnon suorittaneita. Työttömien määrä on verraten korkealla tasolla, vaikka samaan aikaan kärsitään työvoimapulaa useilla toimialoilla.  

Pikalinkit

Tilastotietokannat
Tutkimushankkeet
Käsitteet ja määritelmät
Työpaikat
Helsingin työpaikoista kolme neljästä on yksityisellä sektorilla.
Työllisyys
Työllisyysaste on Helsingissä reilusti korkeampi kuin koko Suomessa.
Työttömyys
Työttömien määrä kääntyi kasvuun vuoden 2023 keväällä.
Nuoret työmarkkinoilla
Helsinkiläisnuorten työllisyystilanne on keskimäärin parempi kuin nuorilla koko Suomessa.
Ammattirakenne
Helsinkiläisten yleisin ammatti on myyjä.
Työpaikan sijainti ja työllisten asuinkunta
Helsingissä työskentelevistä noin kaksi viidestä asuu muualla kuin Helsingissä.

Uusimmat artikkelit

Työn murros ja digitalisaatio – mitä muutoksia on luvassa pääkaupunkiseudun työmarkkinoille?

| Henrik Lönnqvist, | Minna Salorinne
Teknologian kehitys muovaa työelämää. Tässä ei ole sinällään mitään uutta, vaikka keskustelussa työn muutoksesta nostetaan usein synkkiä uhkakuvia esiin. Millaista työtä ja millä palkkatasolla on tulevaisuudessa tarjolla? Tässä artikkelissa luomme katsauksen työn katoamisesta käytyyn keskusteluun...
Link to page

Lama ja korona – löytääkö Helsinki 1990-luvun kriisistä oppeja nykytilanteesta selviytymiseen?

| Timo Cantell
Koronakriisi koettelee monin tavoin Helsinkiä ja muita kaupunkeja ympäri maailman, ja tilanteella voidaan odottaa olevan pitkiä ja hankaliakin vaikutuksia esimerkiksi kaupungin talouteen ja muuhun kehitykseen. Vaikka koronatilanne on luonteeltaan hyvin erilainen kuin 1990-luvun alun lama, eikä...
Link to page

Ikärakenne muuttuu Helsingissäkin – kuinka käy työllisyyden?

| Laura Ansala
Väestön ikärakenteen muutoksella on ollut Helsingissä melko vähän vaikutusta työllisyysasteen kehitykseen. Myöskään tulevina vuosina työllisyysaste ei Helsingissä tule saamaan ikärakenteen muutoksesta juuri vetoapua, joten työllisyyttä parantavat toimenpiteet ovat jatkossa tärkeitä.
Link to page

Työssäkäyvät koululaiset Helsingissä – lukuvuoden aikana palkkatyössä olevien tausta ja opinnoissa jaksaminen – Kouluterveyskysely 2017

| Hanna Ahtiainen
Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingin perusopetuksen 8.-ja 9.-luokkalaisten sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden työssäkäyntiä lukuvuoden aikana. Yleisintä palkkatyö on toisella asteella opiskelevilla tytöillä. Yläkoulussa työssäkäyvä nuori on useammin...
Link to page

Helsingin työpaikkakehitys kääntyi koko maata kovempaan kasvuun

| Anu Henriksson
Tämä blogiteksti on osa useamman lyhyen artikkelin sarjaa, joissa tarkastellaan Helsingin työpaikkamäärän ja -rakenteen muutosta uusimman, vuotta 2016 koskevan tilastoaineiston kautta. Tässä artikkelissa käsitellään Helsingin ja pääkaupunkiseudun työpaikkamäärien kehitystä sekä muiden Suomen...
Link to page

Helsinki ja Tukholma kasvavat alakeskustojen kautta – Monikeskuksisuus muutoksenhallinnan välineenä

| Anu Henriksson
Helsinki ja Tukholma muistuttavat toisiaan siinä, että niiden keskustat ovat hyvin vetovoimaisia ja hallitsevia. Keskusta-alueiden maan hintojen noustessa kaupunkirakenne myös levittäytyy yhä laajemmin ympäröiville alueille, kun esimerkiksi väestönkasvu, liikennejärjestelmien kehitys ja yritysten...
Link to page