Työmarkkinat

Helsinki muodostaa Suomen suurimman työpaikka-alueen. 

Helsinki muodostaa maan suurimman työpaikka-alueen. Ylivoimainen enemmistö työpaikoista on palvelualoilla, erityisesti kaupan ja muiden markkinapalvelujen aloilla. Helsingin työvoima on koko maan tasoa nuorempaa ja monikulttuurisempaa. Työllisyysaste on koko maan tasoa korkeampi. Helsingin työllisten ammattirakenteessa korostuvat erityisasiantuntijoiden sekä palvelualan työntekijöiden korkeat osuudet.  Helsingin työvoiman koulutustaustassa on koko maata enemmän korkea-asteen koulutettuja sekä vain perusasteen tutkinnon suorittaneita. Työttömien määrä on verraten korkealla tasolla, vaikka samaan aikaan kärsitään työvoimapulaa useilla toimialoilla.  

Pikalinkit

Tilastotietokannat
Tutkimushankkeet
Käsitteet ja määritelmät
Työpaikat
Helsingin työpaikoista kolme neljästä on yksityisellä sektorilla.
Työllisyys
Työllisyysaste on Helsingissä reilusti korkeampi kuin koko Suomessa.
Työttömyys
Työttömien määrä kääntyi kasvuun vuoden 2023 keväällä.
Nuoret työmarkkinoilla
Helsinkiläisnuorten työllisyystilanne on keskimäärin parempi kuin nuorilla koko Suomessa.
Ammattirakenne
Helsinkiläisten yleisin ammatti on myyjä.
Työpaikan sijainti ja työllisten asuinkunta
Helsingissä työskentelevistä noin kaksi viidestä asuu muualla kuin Helsingissä.

Uusimmat artikkelit

Kuvituskuvassa Kolmen sepän patsas.

Työpaikat Helsingin keskustassa

| Henri Mikkola
Helsingin keskusta on yhä Suomen merkittävin ja monipuolisin työpaikkakeskittymä, vaikka 2020-luvun talouskriisit, työelämän murros ja kiinteistömarkkinoiden heilahtelut ovat koetelleet sen elinvoimaa. Keskustan työpaikkakehitys on ollut kaksijakoista: korkean tuottavuuden asiantuntija-aloilla...
Link to page
Kuvituskuvassa Kolmen sepän patsas.

Pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy – inhimilliset ja yhteiskunnalliset kustannukset uhkaavat kasvaa

| Sirkku Järvelä
Helsingissä pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut merkittävästi koronapandemian jälkeen, ja tilanne koskettaa erityisesti yli 50-vuotiaita. Pitkäaikaistyöttömyys ei ole vain kunnille kallis taloudellinen taakka, vaan se aiheuttaa myös inhimillistä kärsimystä. Työttömyys heikentää yksilön...
Link to page
Helsingissä asuvat ja työssäkäyvät, Helsingistä muualla työssäkäyvät ja muualta Helsingissä työssäkäyvät vuodesta 2010.

Työssäkäynti Helsingin kuntarajojen yli – muualla kuin työpaikkakunnalla asuminen yleistynyt entisestään

| Laura Ansala
Helsingissä on enemmän työpaikkoja kuin työllisiä, ja tämän suuntainen kehitys on entisestään vahvistunut viime vuosina kasvaneiden etätyömahdollisuuksien myötä. Kaksi viidestä Helsingissä työssäkäyvästä asuu Helsingin ulkopuolella, kun taas helsinkiläisistä työllisistä vain yksi neljästä...
Link to page
''''

Työttömyyden alueittaiset muutokset Helsingissä vuosina 2019–2022

| Minna Salorinne
Helsingin alueiden välillä on suuria eroja työttömyysasteessa, ja erot ovat jopa kasvaneet viimeisten kolmen vuoden aikana, eli koronaviruspandemiaa edeltävästä ajasta. Keskimäärin työttömyysasteet kohosivat enemmän niissä peruspiireissä, joissa työttömyyttä oli jo ennen pandemiaa enemmän. Tänä...
Link to page
''''

Helsingissä työskentelevät ovat yhä harvemmin helsinkiläisiä – etenkin seudun ulkopuolelta pendelöinti yleistyi

| Laura Ansala
Yhä useampi Helsingissä työskentelevä asuu muualla kuin pääkaupungissa, ja etenkin Helsingin seudun ulkopuolelta Helsingissä työssäkäyvien määrä on kasvanut. Ammateista varsinkin erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden parissa on entistä yleisempää käydä Helsingissä töissä pitkän matkan päästä...
Link to page
''''

Näkökulmia Helsingin työvoimapulaan: eläköityminen ja koulutuspaikkojen määrän kasvattaminen

| Minna Salorinne, | Hanna Ahtiainen
Helsingissä kuten muuallakin Suomessa sosiaali- ja terveysalalla sekä kasvatuksen ja koulutuksen alalla kärsitään tällä hetkellä vakavasta työvoimapulasta, jonka voidaan ennakoida jatkuvan myös tulevina vuosina. Artikkelissa kartoitetaan tilastojen valossa toisaalta sitä, miltä aloilta...
Link to page