Johdanto
Helsingin keskusta on Suomen merkittävin työpaikkakeskittymä. Keskustan elinkeinoelämä toimii suunnannäyttäjänä maan talouskehitykselle, ja monet Suomen suurimmista ja vakavaraisimmista yrityksistä ovat sijoittaneet pääkonttorinsa sinne. Keskustan elinvoimasta on viime vuosina keskusteltu paljon, sillä etätyön yleistyminen ja kiinteistömarkkinoiden alakulo ovat hetkellisesti heikentäneet Helsingin keskustan vetovoimaa.
Epävarmuutta keskustan elinvoimasta ovat aiheuttaneet 2020-luvun peräkkäiset talouskriisit, joiden vaikutukset ovat vaihdelleet toimialakohtaisesti. Läsnäoloa vaativat ja suorittavaan palvelutyöhön perustuvat toimialat kuten majoitus- ja ravitsemustoiminta sekä kulttuuri- ja viihdetoimijat kärsivät koronapandemian aiheuttamista rajoitustoimenpiteistä selvästi asiantuntijatyöhön perustuvia toimialoja enemmän. Jotkut toimialat kuten ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta ovat vastavuoroisesti lisänneet henkilöstöä 2020-luvulla vuosittain.
Helsingin keskustan kansainvälinen työmarkkinakenttä on altis ulkomailta kantautuville talousvaikutuksille. Koronapandemiaa seurannut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vaikutti negatiivisesti Helsingin matkailijamääriin ja kaupungin talouteen. Hyökkäyssodan aikana Helsingin työllisyyskehitys on hidastunut, työttömyys on noussut ja avoimien työpaikkojen määrä on laskenut poikkeuksellisen matalalle tasolle. Suomen julkisen talouden heikentyminen heijastuu keskustan työpaikkoihin, sillä keskustassa sijaitsee merkittävä määrä julkisen hallinnon työpaikkoja.
Edellä mainittujen 2020-luvulla ilmenneiden uhkatekijöiden lisäksi tekoälyn yleistyminen aiheuttaa rakenteellista muutosta työmarkkinoilla. Tekoälyn yleistyminen heijastuu erityisesti Helsingin keskustaan, jossa on runsaasti muun muassa tekoälystä suoraan koodaustyössä hyötyviä ohjelmistoalan yrityksiä ja työpaikkoja. Yleisteknologiana tekoäly hyödyttää kuitenkin kaikkia toimialoja, joten sen vaikutukset näkyvät vähitellen koko työmarkkinakentässä. Pessimististen arvioiden mukaan tekoäly vie työpaikkoja, mutta optimististen näkemysten mukaan se lisää tuottavuutta ja vapauttaa työaikaa hyödyllisempiin tehtäviin.
Suomen pitkään jatkunut ja 2020-luvulla kiihtynyt velkaantuminen (SVT 2025a) näkyy julkisten investointien hidastumisena ja pyrkimyksenä julkisten menojen supistamiseen. Valtion työpaikkojen vähentyminen heijastuu Helsingin keskustaan, jossa monet julkishallinnolliset toimielimet ja työpaikat sijaitsevat. Myös yksityisen sektorin investointihalukkuus on lisääntyneiden epävarmuustekijöiden myötä heikentynyt. Varovainen investointiympäristö ja matalasuhdanne hankaloittavat erityisesti matalasti koulutettujen ja vähän työkokemusta omaavien työllistymismahdollisuuksia.
Tarkastelen työpaikkojen kehitystä Helsingin keskustassa hyödyntäen ensisijaisesti Tilastokeskuksen alueellista työssäkäyntitilastoa. Rajaan keskustan viiteen osa-alueeseen, jotka ovat työpaikkojen lukumäärän suuruusjärjestyksessä Kamppi, Kluuvi, Kaartinkaupunki, Kruununhaka ja Etu-Töölö. Työpaikat ovat keskeinen elinvoiman mittari ja niiden seuranta tarjoaa näkymiä paikalliseen taloustilanteeseen. Vertailen työpaikkakehitystä osa-alueiden lisäksi pienalueilla ja keskityn analyysissa eri toimialakokonaisuuksien kehitykseen.
Palveluvaltainen Helsinki
Helsingin toimialarakenne on Suomen palveluvaltaisin. Miltei 90 % kaikista työpaikoista on palvelualoilla (Kuvio 1), kun vastaava osuus koko maassa on 76 % (SVT 2025b). Muutkin suuret kaupungit ovat keskivertoa palveluvaltaisempia, sillä maatalouden ja teollisuustuotannon osuus työpaikoista on väestökeskittymissä pääsääntöisesti matala. Suomen muissa suurissa kaupungeissa palveluiden osuus työpaikoista on kuitenkin vain noin 80 %. Niissä on selvästi Helsinkiä enemmän teollisuuden työpaikkoja.
Palvelualojen osuus Helsingin keskustassa on kaupungin keskiarvoakin korkeampi – 97 % vuonna 2023. Keskustan palveluvaltaisuus kertoo toimitilamarkkinoiden luonteesta sekä keskustassa tehtävän työn ja työskentelytapojen muodosta. Keskustassa toimitilat ovat arvokkaita ja työ perustuu toimistoista tehtävään asiantuntijatyöhön. Enemmän toimitilaa vaativat teollisuustuotannon työpaikat sijaitsevat keskustan ulkopuolella.
Helsingin erityispiirteenä voidaan pitää liike-elämän palveluiden[1] toimialakokonaisuuden merkittävää osuutta elinkeinorakenteesta. Näiden toimialojen työpaikkaosuus on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana Helsingissä reilulla viidellä prosenttiyksiköllä. Samassa ajassa muun muassa kaupan ja teollisuuden työpaikat ovat Helsingissä vähentyneet. Liike-elämän palvelujen piirissä työskenteli yli kolmannes (37 %) helsinkiläisistä työssäkäyvistä vuonna 2023. Yksityisellä sektorilla näiden toimialojen osuus Helsingissä työskentelevistä on yli 50 prosenttia (SVT 2025c).
Liike-elämän palveluissa työskentelevät sijoittuvat tyypillisesti keskimääräistä korkeampiin tuloluokkiin (Vainio, 2025). Nämä toimialat ovat kaupungin verokertymän kannalta erityisen tärkeitä, sillä ne tuottavat karkeasti arvioituna 75 % Helsingin yhteisöveroista. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan osuus yhteisöverokertymän kannalta on erityisen merkittävä: lähes 40 prosenttia Helsingin yhteisöveroista tulee näiden toimialojen yrityksistä. (Helsingin kaupunki, 2024) Liike-elämän palveluiden työpaikkoja on erityisen paljon Helsingin keskustassa.
Keskustassa sijaitsee useita valtionhallinnon kannalta keskeisiä työnantajia. Julkisen sektorin[2] työpaikkojen osuus onkin Helsingissä pääkaupunkiseudun muita kuntia korkeampi – 26 prosenttia vuonna 2023. Työpaikkojen osuus on kuitenkin hieman koko maan keskiarvoa (28 %) matalampi, mikä viittaa sosiaali- ja terveyspalveluiden suureen työpaikkaosuuteen monissa pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kunnissa.
Majoitus- ja ravintolatoiminta sekä kulttuuri- ja viihdetoimijat ovat tyypillisesti yliedustettuja kaupunkiympäristössä. Näiden toimialojen työpaikkoja löytyy paljon Helsingin keskustasta, jossa on kysyntää erilaisille virkistäytymis- ja viihdepalveluille. Muita Helsingille ja tiiviille kaupunkiympäristölle tyypillisiä toimialoja ovat koulutus ja kauppa, joista viimeksi mainitun työpaikkaosuus on laskenut verkkokaupan yleistymisen myötä.
Helsingin keskusta Suomen suurimpana työpaikkakeskittymänä
Vuoden 2023 lopulla keskustassa oli noin 90 000 työpaikkaa, mikä vastasi 21 prosenttia Helsingin työpaikoista. Suuri määrä toimistotilaa yhdistettynä keskeiseen sijaintiin tekee keskustasta ylivoimaisen kohteen liiketoiminnan harjoittamiselle. Keskustan työpaikkatihentymä on muita pääkaupunkiseudun työpaikka-alueita laajempi (Kuvio 2). Esimerkiksi keskustan liepeillä Ruoholahdessa työpaikkatiheys on paikoin lähes ydinkeskustan tasolla.
Työelämän rakennemuutos ja työskentelymuotojen moninaistuminen näkyy toimistokiinteistömarkkinoiden polarisaationa. Toimistoilta toivotaan laatua, mutta vuokralaisten neliötarve on aiempaa vähäisempi. Pääkaupunkiseudulla uusien toimistovuokrasopimusten keskimääräinen tilakoko oli 280 neliötä vuonna 2024, kun 2010 luvun alussa se oli vielä yli 400 neliötä. Vaikka toimistotilojen vajaakäyttö on etätyön yleistymisen myötä kasvanut, parhailla sijainneilla oleville toimitiloille riittää edelleen kysyntää. Helsingin ydinkeskustassa toimistotilojen mediaanivuokrataso oli 37 €/m2/kk vuonna 2024, kun vuonna 2020 vastaava luku oli 30 €/m2/kk. (Kaleva ym., 2025)
Uutta toimistotilaa on syntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana etenkin Helsingin keskustan pohjoispuolelle. Kalasatamaan ja Vallilan konepajalle on tullut paljon uusia työpaikkoja. Kaakosta luoteeseen kulkevalla vyöhykkeellä, Kalasataman ja Ilmalan välillä, työpaikkatiheys yltää paikoin keskustan tasolle. Muita pääkaupunkiseudun työpaikkatiheitä alueita on Meilahdessa, Pitäjänmäellä, Etelä-Leppävaarassa, Keilaniemessä ja Helsinki-Vantaan lentokentän eteläpuolella.
Keskustassa työpaikkoja on eniten Kampin ja Kluuvin osa-alueilla (Kuvio 3). Niissä oli vuoden 2023 lopulla yhteensä noin 60 000 työpaikkaa. Kaartinkaupungin, Kruununhaan ja Etu-Töölön yhteenlaskettu työpaikkamäärä oli noin 30 000. Työpaikkojen määrä lisääntyi eniten Kaartinkaupungissa, jossa muutosprosentti vuosina 2019–2023 oli reilut 23 prosenttia. Kokonaisuudessaan keskustan työpaikkamäärä kasvoi noin 10 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2023. Vastaavasti tuona aikana koko kaupungin työpaikkamäärä kasvoi 4,2 prosenttia.
Työpaikkojen kasvuvauhti oli keskustassa kaupungin keskimääräistä kasvua suurempaa, mutta muilla Helsingin työpaikkaintensiivisillä alueilla työpaikat lisääntyivät keskustaa voimakkaammin. Näin tapahtui esimerkiksi Ruoholahden (28,7 %), Meilahden (27,8 %) ja Vallilan (18,3 %) osa-alueilla, joissa kaikissa oli vähintään 16 000 työpaikkaa. Keskustassa vanha ja tiivis kaupunkirakenne on yksi työpaikkojen kasvua rajoittava tekijä.
Keskustan työpaikkatiheimmät alueet sijaitsevat rautatieaseman eteläpuolella. Kuviossa 4 näkyvillä työpaikkaintensiivisimmillä pienalueilla työpaikkoja on lähes 1 000 hehtaaria kohden. Yleisimpiä työpaikkojen toimialoja ovat liike-elämän palveluihin lukeutuvat informaatio ja viestintä sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta. Keskustan reuna-alueilla ja etenkin Kruununhaassa taas on pienalueita, joilla julkisen hallinnon ja koulutuksen toimialojen työpaikat ovat yleisimpiä.
Yli puolet Helsingin keskustan työvoimasta työskentelee liike-elämän palveluissa. Tämän toimialakokonaisuuden keskittyminen Helsingin keskustaan selittää keskustan muuta kaupunkia voimakkaamman työpaikkamäärän kasvun. 2020-luvun alkuvuosina etenkin informaatio- ja viestintäalan työpaikkamäärät ovat lisääntyneet vauhdilla. Ohjelmistoihin, konsultointiin ja siihen liittyvään toimintaan on tullut lähes 1 000 uutta työpaikkaa vuosittain. Yhtä vauhdikasta on ollut pääkonttorien toiminnan ja liikkeenjohdon konsultoinnin työpaikkamäärän kasvu keskustassa (Taulukko 1). Näiden kahden alatoimialan työpaikat lisääntyivät yli 50 prosenttia vuosina 2019–2023. Niiden piirissä työskenteli yhteensä lähes 17 000 henkeä vuonna 2023.
Liike-elämän palveluiden työpaikkojen lisääntyessä muun muassa taidealat, kauppa sekä julkisen hallinnon työpaikat ovat vähentyneet. Vaikka monia toimialan työpaikkoja on tullut takaisin, majoitus- ja ravitsemustoiminnan työpaikoista hävisi koronapandemian alussa hetkellisesti miltei puolet. Työpaikkakehitys Helsingin keskustassa vaikuttaakin eriytyneen 2020-luvun poikkeusvuosina. Toimistoista tehtäville korkeapalkkaisille töille vuosikymmenen alku on ollut suotuisa, mutta katukuvassa enemmän näkyville kulttuuri- ja viihdetoiminnoille, ravintolatoiminnoille ja kaupalle 2020-luku on ollut synkempi.
Keskustan viime vuosien työpaikkakehitykseen voi suhtautua kaksijakoisesti. Korkean tuottavuuden toimialojen, kuten ohjelmistokehityksen, liikkeenjohdon konsultoinnin ja rahoituksen myötätuuli on kaupungin verokertymän kannalta positiivista. Näiden keskimääräisesti korkeasta palkkatasostaan tunnettujen toimialojen kasvu johtaa Helsingin kunnallisverotulojen kasvuun.
Toisaalta työpaikat ovat keskustassa vähentyneet niiltä toimialoilta, jotka lisäävät kaupunkiympäristön houkuttelevuutta. Kulttuurin ja viihteen sekä ravintolatoiminnan parissa toimivista yrityksistä monet joutuivat koronapandemian myötä lopettamaan kokonaan. Kulttuuri- ja viihdetoiminnan työpaikkakehitys on ollut keskustan suuremmista toimialoista kaikkein heikointa vuosina 2019–2023.
Edellä mainittujen toimialojen lisäksi keskustasta on hävinnyt työpaikkoja julkisesta hallinnosta, sosiaalihuollon avopalveluista sekä arkkitehti- ja insinööripalveluista. Suhdanneherkän rakennusalan alavire heijastuu keskustassa sijaitsevien arkkitehtitoimistojen työpaikkakehitykseen. Muiden toimialojen vähentymisen taustalla ovat muun muassa talouden rakennemuutos ja julkiseen hallintoon kohdistuvat säästöpaineet.
Lopuksi
Helsingin keskustan työpaikkakehitys on ollut viime vuosina kaksijakoista. Työpaikat ovat lisääntyneet erityisesti liike-elämän palveluissa, kuten ohjelmistokehityksen, liikkeenjohdon konsultoinnin sekä rahoituksen tehtävissä. Samanaikaisesti työpaikat ovat vähentyneet kulttuuri- ja viihdetoiminnasta, kaupasta, arkkitehti- ja insinööripalveluista, julkisesta hallinnosta ja ravitsemustoiminnasta. Vaikka Helsingin voimakkaimmin kasvavat työpaikka-alueet sijaitsevat keskustan ulkopuolella, työpaikkojen määrä keskustassa on lisääntynyt selvästi kaupungin keskiarvoa nopeammin.
Keskustan kehitykseen ovat vaikuttaneet useat 2020-luvulla ilmenneet yhteiskuntajärjestystä ravisuttaneet tekijät. Koronapandemia, etätyön yleistyminen ja toimistotilojen vajaakäyttö ovat muokanneet keskustan toimitilamarkkinoita. Venäjän hyökkäyssota, kansainvälisten kauppasuhteiden epävarmuus sekä Suomen julkisen talouden heikentyminen on heijastunut matkailuun, investointihalukkuuteen ja työvoiman kysyntään. Uutena yleisteknologiana tekoäly aiheuttaa rakennemuutosta työmarkkinoilla ja muuttaa työtehtävien luonnetta.
Lähivuosien näkymät keskustalle ovat lisääntyneistä epävarmuustekijöistä kuitenkin kohtuullisen myönteiset. Informaatio- ja viestintäalan ennakoidaan jatkavan kasvuaan, ja toimialan vahva asema tukee erityisesti keskustan työpaikkakehitystä. Lisäksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ennusteen mukaan telakkateollisuuden uudet tilaukset vauhdittavat teollisuuden elpymistä ja kansantalouden kasvua. (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, 2025) Etlan Suomen talouteen ennakoima 1,4 prosentin kasvu vuodelle 2026 luo edellytyksiä työpaikkojen lisääntymiselle, mikä näkyy todennäköisesti ensimmäisenä juuri Helsingin keskustan kansainvälisesti suuntautuneessa yrityskentässä.
Kulttuuri- ja viihdetoiminnan työpaikkakehitys on ollut 2020-luvulla heikkoa. Helsingin kaupunki onkin asettanut strategiseksi tavoitteekseen lisätä kulttuuri- ja tapahtumatoimintojen edellytyksiä etenkin kaupungin keskustassa vuosina 2025–2029 (Helsingin kaupunki, 2025). Strateginen kirjaus voi luoda uusia kasvumahdollisuuksia keskustan kulttuuri- ja viihdealan toimijoille ja lisätä keskustan vetovoimaa. Suhdanteita tasaavat toimenpiteet ovat aiemminkin osoittautuneet perustelluiksi taloussyklien ääripäissä.
Viime vuosien heikosta talouskehityksestä huolimatta Helsingillä on hyvät edellytykset työmarkkinatilanteen piristymiseen suhdanteen parantuessa. Helsinkiläiset ovat muuhun Suomeen verrattuna korkeasti koulutettuja ja kaupungin yrityskenttä on kansainvälinen. Työttömien kasvanut reservi tarkoittaa sitä, että kysynnän käynnistyessä osaavaa työvoimaa on runsaasti tarjolla. Suhdannekäänne tulee todennäköisesti näkymään ensimmäisenä Helsingin keskustassa, jossa elinkeinoelämän rakenne ja toimintaympäristö luovat otolliset edellytykset kasvulle.
Henri Mikkola toimii tutkijana Helsingin kaupunginkansliassa kaupunkitietopalvelut-yksikössä.
Alaviitteet
- Viisi TOL2008 mukaista kirjaintason toimialaa: Informaatio ja viestintä (J), Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K), Kiinteistöalan toiminta (L), Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (M) ja Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N).
- Julkisiksi työpaikoiksi luetaan Valtion tai Paikallishallinnon piirissä työskentelevät.
Lähteet
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. (2025). Suhdanne Toimialat Syksy 2025. Helsinki: ETLA [Viitattu 5.11.2025]. Saatavilla: https://www.etla.fi/julkaisut/toimialakatsaus/suhdanne-toimialat-syksy-2025/(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsingin kaupunki. (2025). Helsingin kaupunkistrategia 2025–2029 [Viitattu 4.11.2025]. Saatavilla: https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/strategia-ja-talous/strategia
Helsingin kaupunki. (2024). Tilannekatsaus, Helsingin yrityskentän kehitys ja erityispiirteet (Diaarinumero HEL 2024-012405). Päätökset [Viitattu: 16.10.2025]. Saatavilla: https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2024-012405?paatos=5c0a98df-0df3-477b-ad4e-7ee68a4a4857(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kaleva, H. & Kumpula, S. & Rantanen, P. (2025). Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2024/2025. Tilastoja 2025:2. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia [Viitattu: 16.10.2025]. Saatavilla: https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/25_02_24_Tilastoja_2.pdf
SVT 2025a: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-8018. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 22.10.2025]. Saatavilla: https://stat.fi/tilasto/jyev(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
SVT 2025b: Työssäkäynti [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5528. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 22.10.2025]. Saatavilla: https://stat.fi/tilasto/tyokay(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
SVT 2025c: Alueellinen yritystoimintatilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2342-6241. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 1.12.2025]. Saatavilla: https://stat.fi/tilasto/alyr(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Vainio, A. (2025). Helsinkiläisten tulotaso nousi, mutta ostovoima heikkeni. Tutkimus- ja tilastotietoa Helsingistä [Viitattu 3.11.2025]. Saatavilla: https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/helsinkilaisten-tulotaso-nousi-mutta-ostovoima-heikkeni(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)