Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

  • Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat hyvän elämän edellytyksiä Helsingissä, ja kaupungin velvollisuus edistää näitä asioita pohjautuu perustuslakiin.  
  • Vajaa puolet (47 %) tuoreimman kuntalaiskyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että Helsingin palveluissa toteutuu kaikkien käyttäjien tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.  
  • Kuntalaisten kokemukset omasta hyvinvoinnistaan eroavat monin tavoin sukupuolen ja vähemmistöaseman mukaan. Esimerkiksi turvattomuuskokemukset ovat selvästi yleisempiä naisten ja etenkin muunsukupuolisten keskuudessa kuin miesten, ja samoin vieraskieliset kokevat enemmän turvattomuutta kuin kantaväestö.    

Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo ja niihin kytkeytyvä oikeus syrjimättömyyteen pohjautuvat perustuslakiin ja ovat edellytys sille, että kaikki kaupunkilaiset voivat elää Helsingissä hyvää elämää. Kaupungin pitää tarjota sellaisia palveluita, jotka vastaavat erilaisten asukkaiden tarpeisiin riippumatta näiden taustoista ja ominaisuuksista. Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella ja yhdenvertaisuuslaki puolestaan iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.  

Vuodenvaihteessa 2020/2021 toteutetun tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevan kuntalaiskyselyn vastaajista (N=1001) vajaa puolet (47 %) oli sitä mieltä, että Helsingin kaupungin palveluissa toteutuu kaikkien palvelun käyttäjien tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Noin viidesosa vastaajista (19 %) ilmoitti kokeneensa syrjintää ja vajaa viidesosa (17 %) epäasiallista kohtelua. Naiset olivat kokeneet sekä syrjintää että epäasiallista kohtelua enemmän kuin miehet, ja vähemmistöihin kuuluvat muita vastaajia enemmän. Ulkomaalaistaustaiset helsinkiläiset kokivat myös enemmän syrjintää ja turvattomuutta kuin suomen- ja ruotsinkieliset kaupunkilaiset. 

Helsinki on tutkinut tasa-arvon toteutumista myös vertaamalla sukupuolittaisesti niitä mittareita, joilla kaupungin oman strategian edistymistä seurataan. Tämän tarkastelun mukaan naiset esimerkiksi kokevat miehiä enemmän turvattomuutta, tytöt ovat yläasteiässä poikia yleisemmin yksinäisiä ja ahdistuneita, ja vieraskielisten naisten työllisyysaste on matalampi kuin vieraskielisten miesten. Poikien kohdalla rikoksilla oireilu on tyttöjä yleisempää, ja miehillä huono-osaisuuteen kytkeytyvät riskitekijät kuten pitkäaikaisen perustoimeentulotuen tarve, humalahakuinen juominen ja asunnottomuus ovat naisia yleisempiä. 

Uusimmat artikkelit

Helsinkiläisnuorten tyytyväisyys elämään ja koettu terveys ovat heikentyneet. Aiempaa useampi nuori kokee ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä, koulu-uupumusta tai häiritsevää seksuaalista ehdottelua ja ahdistelua. Tässä tutkimusjulkaisussa tarkastellaankin kyseisiä hyvinvoinnin ulottuvuuksia...
Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat päättävät julkisten varojen käytöstä. Toimintatavassa asukkaat ideoivat sisältöjä ja äänestävät siitä, mihin osallistuvaan budjetointiin osoitettu tietty rahasumma käytetään. Suomessa osallistuva budjetointi on yleistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana....
Julkaisussa tarkastellaan sukupuolten välistä tasa-arvoa Helsingissä. Sukupuolten tasa-arvo on läpäisevä periaate kaikessa kaupungin toiminnassa. Kuluneen strategiakauden aikana kaupungissa toteutetun laajan tasa-arvohankkeen loppuraporteissa kiinnitettiin huomiota siihen, että sukupuolitietoisen...
Helsingin kaupungin johtamisjärjestelmä uudistettiin vuonna 2017. Uudistuksessa otettiin käyttöön pormestarimalli, toimialamalli sekä osallisuus- ja vuorovaikutusmalli. Tampereen yliopiston tutkijoista koostuva tutkimusryhmä toteutti johtamisjärjestelmän uudistuksen akateemisen...