Suorittamasi haku antoi seuraavat tulokset
Rajaa aiheen mukaan
Rajaa julkaisusarjan mukaan
Rajaa kirjoittajan mukaan
184 sivua
Lasten ja nuorten liikkuminen Helsingissä on kehittynyt myönteiseen suuntaan vuosien 2017 ja 2025 välillä, mutta väestöryhmien väliset erot liikkumisen yleisyydessä ovat säilyneet. Sukupuoli, syntyperä ja perheen koettu taloudellinen tilanne määrittävät liikkumisen yleisyyttä. Liikkumista edistäviä toimenpiteitä tulisi kohdentaa erityisesti siten, että sosioekonomisen taustan merkitys liikkumisessa vähenee.
Helsinkiläisistä 43 prosenttia on nähnyt omalla asuinalueellaan huumeiden myyntiä, käyttöä tai käytettyjä huumeruiskuja viimeisen vuoden aikana. Osuus on kasvanut viime vuosina, ja alueellinen vaihtelu on suurta. Huumehavaintojen ja koetun turvattomuuden yhteys on selkeä ja voimistunut viime vuosina.
Helsingin turvallisuustutkimus 2024 tarjosi tietoa joidenkin rikosten uhriksi joutumisen yleisyydestä sekä huume- ja väkivaltahavainnosta julkisilla paikoilla. Kaupunkilaisten kokemat varkaudet ja murrot olivat kolmen vuoden takaisesta vähentyneet. Väkivallan, uhkailun ja häirinnän uhriksi joutuminen oli enimmäkseen pysynyt ennallaan ja parin rikostyypin kohdalla vähentynyt. Sen sijaan havainnot huumeista ja katuväkivallasta olivat lisääntyneet.
Noin puolet helsinkiläisnuorista voi erinomaisesti, kun taas lähes joka viidennen hyvinvointi on heikko. Koulun vahva sosiaalinen koheesio – eli oppijoiden jaettu kokemus kuulumisesta, osallisuudesta ja vuorovaikutuksen laadusta – tukee nuorten hyvinvointia. Kaupungin palveluiden tulisi pyrkiä vahvistamaan sosiaalista koheesiota arjen yhteisöissä.
Helsinkiläisnuorten näkemykset omasta tulevaisuudestaan eroavat erityisesti perhetaustan mukaan. Kaupungin palvelut voivat tutkimusten mukaan vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa, kun ne tarjoavat heille toimijuuden ja vaikuttamisen kokemuksia kouluissa, nuorisopalveluissa ja muissa arjen ympäristöissä. On tärkeää huolehtia näiden mahdollisuuksien yhdenvertaisuudesta.
Työttömien määrä on kasvanut. Samaan aikaan työttömyysturvaetuuksien ja yleisen asumistuen ehtoja on kiristetty. Tämän seurauksena tukea maksetaan aiempaa vähemmän. Viimesijaisen tuen eli perustoimeentulotuen saajien määrä onkin kasvanut Helsingissä neljänneksellä. Tässä artikkelissa tarkastellaan työttömyysturvan, yleisen asumistuen ja perustoimeentulotuen saajien määrissä tapahtuneita muutoksia, ja pohditaan niiden mahdollisia seurauksia.
Julkaisussa tarkastellaan sukupuolten välistä tasa-arvoa Helsingissä.
