Ikääntyneiden määrän kasvaessa on tärkeää tukea heidän hyvinvointiaan, turvallisuuttaan ja arjessa selviytymistään. Kun ikääntyneelle onnistutaan tarjoamaan oikeaan aikaan hänelle sopivat palvelut, jota hän kulloisessakin elämäntilanteessaan tarvitsee, voidaan ehkäistä yksilön toimintakyvyn heikkenemistä ja vähentää raskaampien palvelujen tarvetta.
Tämän vuoksi palvelutarpeen arvioinnin merkitys korostuu tänä päivänä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Palvelutarpeen arvioinnin avulla voidaan tunnistaa ikääntyneen henkilön toimintakyvyn taso, voimavarat ja tuen tarpeet riittävän varhaisessa vaiheessa.
Monelle ikääntyneelle oma koti on tärkeä paikka, joka tuo turvallisuuden tunnetta, tuttuutta ja mahdollisuuden säilyttää itsenäisyys. Kotona asumisen tukeminen edistää usein elämänlaatua ja psyykkistä hyvinvointia sekä ylläpitää arjen rutiineja. Palvelutarpeen arviointi on keskeisessä osassa myös siinä, että ikääntyneet pystyvät asumaan turvallisesti omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.
RAI-arviointi tekee ikääntyneiden palvelutarpeet näkyviksi
RAI (Resident Assessment Instrument) on standardoitu arviointiväline, jonka avulla kartoitetaan ikääntyneen henkilön toimintakykyä, terveydentilaa, voimavaroja ja palvelutarpeita kokonaisvaltaisesti. Suomessa RAI:n käyttö iäkkäiden säännöllisten palvelujen arvioinnissa on lakisääteistä, ja sitä hyödynnetään muun muassa kotihoidossa, palveluasumisessa ja asiakasohjauksessa (THL 2022a).
RAI-arviointi perustuu asiakkaan, läheisten ja ammattilaisten yhteistyöhön. Arvioinnissa tarkastellaan muun muassa fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja kognitiivisen toimintakyvyn osa-alueita sekä päivittäisestä arjesta selviytymistä. Arvioinnin avulla voidaan tunnistaa asiakkaan hyvinvointia tukevia voimavaroja, mutta myös riskejä, kuten yksinäisyyttä, muistiongelmia, kaatumisalttiutta tai ravitsemuksen heikkenemistä (THL 2022b).
Arviointi tukee myös tiedolla johtamista ja palvelujen yhdenvertaisuutta
RAI tuottaa vertailukelpoista ja ajantasaista tietoa, joka tukee yksilöllisten palvelujen suunnittelua ja oikea-aikaista päätöksentekoa. Sen avulla voidaan kohdentaa palvelut asiakkaan todellisten tarpeiden mukaisesti sekä seurata toimintakyvyn muutoksia ajan kuluessa. Arviointi auttaa tunnistamaan paitsi tuen tarpeita myös kuntoutumisen mahdollisuuksia.
Samalla RAI tukee tiedolla johtamista ja palvelujen yhdenvertaisuutta hyvinvointialueille (THL 2024). THL:n uusi RAI-tietokanta kokoaa asiakasohjauksessa tehtyjen RAI-arviointien tulokset hyvinvointialueittaisiksi koosteiksi ja keskiarvoiksi. Yli 40 indikaattorin avulla voidaan tunnistaa esimerkiksi yksinäisyyden, kaatumisten, muistiongelmien ja läheisavun yleisyyttä sekä seurata palvelujen käytön muutoksia eri alueilla ja ajanjaksoilla (THL 2026a).
Ikääntyneiden arki Helsingissä ja muulla Uudellamaalla: paljon yhteistä, mutta myös selviä alue-eroja yksinäisyydessä ja arjen tuen tarpeessa
Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti Helsingin ja muiden Uudenmaan hyvinvointialueiden säännöllisiä palveluja hakevien 75 vuotta täyttäneiden ikääntyneiden yksin asumista, yksinäisyyden kokemuksia sekä lääkityksestä suoriutumiseen ja raha-asioiden hoitamiseen liittyviä haasteita.
Aineistona on vuonna 2024 tehtyjä asiakas- ja palveluohjauksen arviointeja, joiden määrät vaihtelevat alueittain: arviointeja toteutettiin Helsingissä 5 775, Vantaan ja Keravan alueella 1 143, Itä-Uudellamaalla 865 ja Keski-Uudellamaalla 2 601. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tietoja ei ole saatavana.
Arvioinnit osoittavat, että 75 vuotta täyttäneiden ikääntyneiden arjessa nähdään Helsingin ja Uudenmaan hyvinvointialueilla sekä yhteisiä että aluekohtaisia haasteita. Tarkastelussa havaittavat alueelliset erot viittaavat siis siihen, että ikääntyneiden arjen haasteet eivät jakaudu tasaisesti Uudenmaan hyvinvointialueilla, vaikka yhteneväisyyksiä myös on. Tulokset näkyvät kuviosta 1, ja niitä pohditaan tarkemmin seuraavissa kappaleissa.
Yksin asuminen ja arjen hallinnan vaikeudet näkyvät niin Helsingissä kuin muilla Uudenmaan hyvinvointialueilla
Yksin asuminen on yleistä kaikilla alueilla: Helsingissä ja Keski-Uudellamaalla yksin asuu runsaat 60 prosenttia arvioiduista asiakkaista. Vantaan ja Keravan alueella osuus jää noin puoleen.
Vaikka yksin asuminen ei itsessään tarkoita heikentynyttä hyvinvointia, se lisää sosiaalisen eristäytymisen ja yksinäisyyden riskiä. Tämä on linjassa tuoreen Helsingin ikääntyneitä koskevan tutkimuksen kanssa, jossa yksin asumisen havaittiin olevan selkeästi yhteydessä yksinäisyyden kokemiseen (Sulander ym. 2026).
Helsingissä taas yksinäisyyden kokemukset ovat vähäisempiä kuin esimerkiksi Itä-Uudellamaalla: yksinäisyyttä kokee Helsingissä noin viidennes RAI-arvioiduista asiakkaista, Itä-Uudellamaalla noin kolmannes. Ero voi liittyä Helsingin monipuoliseen palvelurakenteeseen, tiheämpään asutukseen sekä laajempiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin osallistumismahdollisuuksiin. Toisaalta myös Helsingissä yksinäisyyttä kokevien asiakkaiden osuus on merkittävä, ja huomattavasti suurempi kuin koko Helsingin 75 vuotta täyttäneellä väestöllä, joilla se on 13,6 prosenttia vuonna 2023 (THL 2026b).
Myös arjen toimintakykyyn liittyvissä haasteissa näkyy eroja, vaikka kaikilla alueilla osuudet ovat korkeita. Helsingissä noin kolme neljästä arvioiduista tarvitsee tukea lääkityksestä suoriutumisessa. Osuus on yhtä suuri Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Haasteet lääkityksestä suoriutumisessa voivat liittyä muun muassa toimintakyvyn heikkenemiseen, muistioireisiin tai monilääkitykseen. Lääkitsemisen haasteet lisäävät virheiden ja haittatapahtumien riskiä, mikä korostaa varhaisen tuen ja seurannan merkitystä.
Raha-asioiden hoitamisessa haasteet ovat vielä yleisempiä. Vantaan ja Keravan alueella lähes 90 prosentilla ja Helsingissä reilulla 80 prosentilla arvioiduista on vaikeuksia niiden hoitamisessa. Raha-asioiden hoitoon liittyvät vaikeudet voivat heijastaa kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemistä, digitaalisten palvelujen käyttämisen haasteita tai puutteellista tukiverkostoa. Sekä lääkityksestä suoriutuminen että raha-asioiden hoitaminen ovat keskeisiä itsenäisen arjen ja turvallisuuden kannalta.
Uudenmaan hyvinvointialueiden erot niin yksinäisyyden kokemisessa kuin lääkityksestä suoriutumisen ja raha-asioiden hoitamisen haasteissa voivat heijastaa väestörakenteellisia ja sosioekonomisia eroja sekä esimerkiksi digitaalisten palvelujen käytön edellytyksiä. Lisäksi alueiden väliset erot voivat osin liittyä palveluihin hakeutumisen ajankohtaan sekä palvelutarpeen arvioinnin mahdollisiin viiveisiin (THL 2025). Myös alueiden hoitokriteereihin, henkilöstöresursseihin ja rahoitukseen liittyvillä eroilla voi olla oma vaikutuksensa. Tämän vuoksi tuloksia tulee tarkastella sekä väestörakenteellisten että järjestelmätason tekijöiden valossa.
RAI-arviointi ei saa jäädä paperille – tiedon on johdettava tekoihin ikääntyneiden arjessa
RAI-arviointi tarjoaa edellä esitettyjen tulosten perusteella tärkeää tietoa ikääntyneiden palvelutarpeista ja hyvinvointiin liittyvistä riskitekijöistä. Sekä sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen että arjen sujuvuutta tukevat palvelut ovat tämän tiedon valossa olennaisia. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi vertaistoimintaan, järjestöjen palveluihin, päivätoimintaan ja vapaaehtoistoimintaan ohjaamista sekä lääkehoidon tukipalvelujen ja raha-asioiden hoitamiseen liittyvän tuen järjestelyjen hyödyntämistä.
Jotta RAI-arvioinneista saadaan mahdollisimman suuri hyöty, tulosten on syytä ohjata konkreettisiin ja yksilöllisesti kohdennettuihin toimenpiteisiin. Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tekemien RAI-arviontien tulokset osoittavat, että pitkäjänteinen kehittämistyö on tuottanut tulosta: vuoden 2025 katsauksessa tulokset ovat merkittävästi aiempaa paremmat ja ovat valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna suotuisammalla tasolla. Jatkossa tarkastelua olisi hyödyllistä laajentaa muihin RAI-indikaattoreihin, kuten muistioireisiin, kaatumisriskiin, ravitsemustilaan ja mielialaan, jotta ikääntyneiden hyvinvoinnin haasteista saadaan entistä kokonaisvaltaisempi kuva.
Tommi Sulander toimii johtavana asiantuntijana Helsingin kaupunginkansliassa kaupunkitietopalvelut-yksikössä. Pia Nurme toimii sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtajana Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla.
Lähteet
Sulander T, Ahlgren-Leinvuo H & Shaheen M (2026): Ikääntyneiden helsinkiläisten yksinäisyys ja sen yhteydet hyvinvointiin ja terveyteen. Kaupunkitietopalveluiden verkkoartikkeli. https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/ikaantyneiden-helsinkilaisten-yksinaisyys-ja-sen-yhteydet-hyvinvointiin-ja-terveyteen
THL (2025): Kotihoidon käynnit ja asiakkaat 2024: Julkisesti järjestetyn kotihoidon asiakasmäärä edelleen laskussa. https://www.julkari.fi/items/8b2ebaef-6de1-4ef4-9fbb-2fe395fde8df(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
THL (2026a): THL julkaisi uuden tietokannan iäkkäiden asiakasohjauksen ja palvelujen suunnittelun tueksi. https://thl.fi/-/thl-julkaisi-uuden-tietokannan-iakkaiden-asiakasohjauksen-ja-palvelujen-suunnittelun-tueksi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) Uutinen 24.2.2026.
THL (2026b): Sotkanet, Tilasto- ja indikaattoripankki. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)