Sosiaaliturvan muutokset ja sosiaaliturvaetuuksien saajat Helsingissä

Työttömien määrä on kasvanut. Samaan aikaan työttömyysturvaetuuksien ja yleisen asumistuen ehtoja on kiristetty. Tämän seurauksena tukea maksetaan aiempaa vähemmän. Viimesijaisen tuen eli perustoimeentulotuen saajien määrä onkin kasvanut Helsingissä neljänneksellä. Tässä artikkelissa tarkastellaan työttömyysturvan, yleisen asumistuen ja perustoimeentulotuen saajien määrissä tapahtuneita muutoksia, ja pohditaan niiden mahdollisia seurauksia.
Author:
Belongs to the series:

Johdanto

Viime vuodet ovat koetelleet monen helsinkiläisen kotitalouden toimeentuloa. Koronapandemia heikensi talouskasvua maailmanlaajuisesti, ja Helsingissä osumaa sai erityisesti palvelusektori. Työttömyys kasvoi Helsingissä rajusti lomautusten ja irtisanomisten seurauksena. Kun taloudessa alkoi jälleen näkyä elpymisen merkkejä, ilmaantui uusia epävarmuustekijöitä kasvavan inflaation ja Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Nopea inflaatio heikensi varsinkin pienituloisten ostovoimaa, sillä hintojen nousu kohdistui erityisesti ruokaan ja korkotason nousun kautta asumiseen. Työttömien lukumäärä kääntyi uuteen nousuun vuonna 2023. Lisäksi Orpon hallituksen talouden sopeutustoimet ovat mahdollisesti heikentäneet kuluttajien ostovoimaa ja lisänneet osaltaan työttömyyttä lyhyellä aikavälillä (De Fresnes 2025; Valtiotalouden tarkastusvirasto). Tällä hetkellä erityisenä huolenaiheena on työttömyyden pitkittyminen, sillä taloussuhdanteen epävarmuus jatkuu edelleen muun muassa USA:n tempoilevan kauppapolitiikan ja Iranin sodan seurauksena. (Mikkola ym. 2022; Ahlgren-Leinvuo & Vainio 2025.)

Samaan aikaan, kun talouskehitys on jatkunut heikkona ja työttömyystilanne pahentunut, Orpon hallitus on toteuttanut useita muutoksia työttömyysturvaan, yleiseen asumistukeen ja perustoimeentulotukeen (Kuva 1). Hallituksen sosiaaliturvaan kohdistamien muutosten tavoitteena on ensinnäkin julkisen talouden tasapainottaminen. Lisäksi muutoksilla tavoitellaan työllisyyden lisäämistä paitsi vahvistamalla kannustimia työntekoon niin myös velvoittamalla tuenhakijoita hakemaan kokopäivätyötä sanktioiden uhalla. Viimesijaisia tukia halutaan myös entistä selkeämmin kohdentaa pienituloisimmille kotitalouksille. Tavoitteena on myös yksinkertaistaa tukijärjestelmää, ja ensimmäinen askel tähän suuntaan on Kelan maksamien työttömyysturvaetuuksien korvaaminen yleistuella toukokuusta 2026 alkaen. (HE 116/2025 vp.)

Hallituksen tekemien muutosten vaikutuksista suomalaisten toimeentuloon on tehty useita analyysejä, joissa on hyödynnetty SISU-mikrosimulointimallia 1 . Näiden analyysien johtopäätöksissä todetaan, että tehdyt leikkaukset kohdistuvat jo ennestään heikossa asemassa oleviin, lisäävät pienituloisten lukumäärää ja kasvattavat tuloeroja (ks. Hiilamo ym. 2023; Pyy-Martikainen & Simanainen 2024; Tervola & Ollonqvist 2025; Mukkila ym. 2025). Tulokset ennakoivat myös sitä, että viimesijaisen tuen eli perustoimeentulotuen saajien määrä kasvaa. Mallinnusten tuloksia vahvistavat sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden havainnot, joiden mukaan toimeentulovaikeudet ovat sosiaaliturvaan tehtyjen leikkausten jälkeen lisääntyneet merkittävästi (esim. Eronen ym. 2025; Aittonen & Aaltonen 2025).

Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten työttömyysturvan, yleisen asumistuen ja perustoimeentulotuen saajien määrät ovat kehittyneet Helsingissä tukiin kohdistuneiden lakimuutosten voimaanastumisen jälkeen. Tarkastelun keskeisimpinä tilastoaineistoina ovat Tulorekisterin ja Kelan etuusrekisterin tiedot. Tiedoista suurin osa on saatu Kelan ja Verohallinnon avoimista tilastotietokannoista. Näissä kahdessa tietolähteessä tukimuotoja on tilastoitu eri tavoin, eikä niistä siksi voi tehdä täysin samankaltaisia vertailuja.

Tarkastelu osoittaa, että työttömyysetuuksissa kasvu painottuu Kelan tukien saajiin. Asumistuen saajien määrä on vähentynyt rajusti opiskelijoiden siirryttyä opintorahan asumislisän piiriin, ja yhä useammassa yleistä asumistukea saavassa kotitaloudessa on työttömyyttä. Tilastoista havaitaan myös, että perustoimeentulotukea saa yhä useampi helsinkiläinen. Työttömyyden kasvu ja sosiaaliturvaan tehdyt muutokset osuvat tarkasteluajanjaksolla päällekkäin. Artikkelissa tarkasteltujen tilastoaineistojen pohjalta ei ole mahdollista selvittää, missä määrin tuensaajien määrissä tapahtuneiden muutosten taustalla on keväästä 2023 alkaen heikentynyt työllisyystilanne ja työttömien lukumäärän lisääntyminen, ja toisaalta minkä verran muutoksiin ovat vaikuttaneet sosiaaliturvaan tehdyt tiukennukset. Muutokset sosiaaliturvaan on kuitenkin tehty taloudellisen taantuman aikana, jolloin työllisyystilanne on ollut pidemmän aikaa heikko. Koska sosiaaliturvaa on kiristetty aikana, jolloin perusturvan varassa olevien määrä on kasvanut jo pidemmän aikaa, ovat sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset heikentäneet jo ennestään haavoittuvassa asemassa olevien taloudellista tilannetta.

Työttömyysturvassa useita tiukennuksia

Työttömyysturva on tarkoitettu taloudelliseksi tueksi siksi aikaa, kun työtön etsii aktiivisesti uutta työtä ja osallistuu työvoimaviranomaisten kanssa sovittuihin toimiin. Työttömyyspäiväraha maksetaan työttömyyskassassa vakuutettuina oleville ansiopäivärahana ja muille Kelan maksamana peruspäivärahana tai työmarkkinatukena. Vuoden 2026 toukokuusta alkaen yleistuki korvaa peruspäivärahan ja työmarkkinatuen. (Työttömyysturvalaki 1290/2002). Vuoden 2024 aikana työttömyysturvaan tuli useita hallituksen tekemiä muutoksia. Ansiosidonnaista päivärahaa porrastettiin, minkä seurauksena korvaus pienenee työttömyyden pitkittyessä. Samalla ansiosidonnaisen päivärahan saamiseksi vaadittavaa työssäoloehtoa pidennettiin puolesta vuodesta vuoteen. Osa-aikatyötä tekeviltä poistettiin 300 euron suojaosa, jonka sai aiemmin ansaita ilman, että se pienensi työttömyysetuutta. Työttömyysetuuden lapsikorotus lakkautettiin, samoin ikäsidonnaiset poikkeukset (esim. oikeus suojattuun päivärahatasoon työuran loppupäässä).

Työttömien määrä on kasvanut kolmen vuoden ajan

Työttömien työnhakijoiden määrä kääntyi Helsingissä kasvuun vuoden 2023 keväällä. Vuoden 2025 lopussa kasvu jatkui edelleen ja työttömiä oli 12 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin (Helsingin kaupunki). Työttömyys on kasvanut naisilla suhteellisesti miehiä enemmän. Keha-keskuksen työnvälitystilaston tietojen mukaan työttömiä työnhakijoita oli vuoden 2025 lopussa yli 50 000, ja työttömien osuus työvoimasta oli 13,6 prosenttia. Nuorten työttömyys on lisääntynyt suhteellisesti eniten. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut varsin voimakkaasti ja yli vuoden yhtä jaksoisesti työttömänä olleita oli yli 24 000. Määrä oli lähes kolmanneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Helsingin työttömistä reilu kolmasosa on muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Ulkomaan kansalaisten osuus työttömistä on viidesosa. (SVT.)

Ansiopäivärahan saajien määrä laskee ja Kelan työttömyysetuuksien saajien määrä kasvaa

Ansiosidonnaisen ja Kelan työttömyysetuuksien saajien osuuksissa on tapahtunut muutoksia samaan aikaan kun työttömyys on kasvanut. Tämä on näkynyt erityisesti ansiopäivärahaa saavien määrissä. Ansiopäivärahan saajien määrä kasvoi Helsingissä voimakkaasti vuoden 2023 syksystä vuoden 2024 syksyyn, mutta kasvu hiipui vuoden loppua kohden. Keväällä 2025 ansiosidonnaista päivärahaa saavien määrä kääntyi laskuun. Kelan työttömyysetuuksia saavien määrä on sen sijaan kasvanut yhtäjaksoisesti vuoden 2023 lopusta alkaen. Kasvuvauhti kiihtyi vuoden 2025 keväästä, samaan aikaan kun ansiosidonnaisen päivärahan saajien määrä alkoi vähentyä. Määrällisesti Kelan työttömyysetuutta saavien määrä on kasvanut Helsingissä vuoden aikana 4 900 henkilöllä ja ansiopäivärahaa saavien määrä vähentynyt 650 henkilöllä.

Vuoden 2025 lopussa Helsingissä oli 47 000 työttömyysetuuksien saajaa, joista neljäsosa sai ansiopäivärahaa ja kolme neljäsosaa Kelan maksamia työttömyysetuuksia (Tulorekisteri). Yhteensä työttömyysetuuksien saajien määrä kasvoi vuoden takaisesta 10 prosentilla. Kasvu painottui Kelan työttömyysetuuksien saajiin, joiden määrä kasvoi 16 prosentilla, ansiopäivärahan saajien määrä sen sijaan pieneni viidellä prosentilla vuoden 2024 joulukuusta (ks. kuvio 1). Lakimuutokset tulivat voimaan vuoden 2024 aikana, täten on syytä verrata prosentuaalisia muutoksia lakimuutoksia edeltävään aikaan, vuoden 2023 loppuun. Vuosina 2023–2025 työttömyysetuuksien saajien määrä kasvoi Helsingissä yhteensä 19 prosenttia. Kelan etuuksien saajien määrä kasvoi samaan aikaan 25 prosenttia, mutta ansiopäivärahan saajien määrä kasvoi vain neljä prosenttia.

Vuonna 2025 työttömyysetuuksien saajien määrä kasvoi prosentuaalisesti enemmän kuin työttömyysetuuksista maksetut euromäärät yhteensä (kuvio 2). Työttömyyden kasvu ja työttömyysetuuksien lakimuutokset ajoittuivat päällekkäin tarkasteluajanjaksolla. Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan liittyvät muutokset astuivat voimaan vuoden 2024 syksyllä eli noin puoli vuotta aiemmin kuin tilastoissa nähdään ansiopäivärahaa saavien määrän kääntyminen laskuun. Vaikuttaa siis siltä, että osa aiemmin ansiosidonnaista päivärahaa saaneista on siirtynyt Kelan työttömyysturvan piiriin tai uudet työttömät päätyvät suoraan Kelan tukien varaan. Työttömyys kääntyi kasvuun vuoden 2023 alkupuolella, joten tällöin työttömäksi jääneiden ansiosidonnaisen enimmäiskesto saavutettiin samoihin aikoihin, kuin ansiosidonnaiseen päivärahaan liittyvät muutokset tulivat voimaan vuoden 2024 syksyllä. Tämä varmasti vaikutti osaltaan Kelan työttömyystuen saajien määrän kasvuun. Vaikka tilastojen perusteella ei voi tehdä suoria päätelmiä syy-seuraussuhteista, muutosten ajoittuminen viittaa myös siihen, että osin kyse on työttömyysetuuksien saamiseen tehtyjen politiikkamuutosten vaikutuksista.

Siirtymä ansiosidonnaisesta Kelan maksamiin työttömyysetuuksiin osui suhteellisesti voimakkaimmin 18–29-vuotiaisiin nuoriin (kuvio 3). Vuoden 2025 lopussa työttömyysetuutta saavien nuorten määrä kasvoi 29 prosentilla vuoden 2023 lopusta. Samaan aikaan nuorten ansiopäivärahan saajien määrä pieneni 17 prosentilla ja Kelan työttömyysetuuksien saajien määrä kasvoi 39 prosentilla. Vuoden 2025 lopussa Helsingissä oli 7 350 alle 30-vuotiasta työttömyysetuuksia saavaa työtöntä, joista 12 prosenttia sai ansiopäivärahaa ja 88 prosenttia Kelan työttömyysetuutta. Vuoden 2023 lopussa ansiopäivärahan saajien osuus oli 19 prosenttia ja Kelan etuutta sai vajaat 81 prosenttia, eli lakimuutosten jälkeen Kelan etuuksille päätyy selvästi useampi nuori.

Ansiosidonnaiselle päivärahalle pääsyn työssäoloehdon pidentyminen puolesta vuodesta koskettaa erityisesti nuoria, vastavalmistuneita sekä maahanmuuttajia, joilla työssäoloaikaa on kertynyt vain vähän. Tilastotietojen perusteella voi päätellä, että yhä harvempi helsinkiläisnuori pääsee ansiosidonnaisen piiriin. Ansiosidonnaisen päivärahan saajissa 18–29-vuotiaiden määrä on pienentynyt prosentuaalisesti kaikkein voimakkaimmin ja ero muihin ikäryhmiin kasvoi syksystä 2024.

Yleisesti työmarkkinatuen saajien määrän kasvua selittää ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus ja päättyminen entistä aiemmin. Ansiosidonnaista päivärahaa voi saada 300 tai 400 päivää työhistorian pituuden perusteella, minkä jälkeen henkilö siirtyy Kelan työmarkkinatuelle. Tämä koskettaa pitkään työttömänä olleita, joiden määrä on kasvanut voimakkaasti.

Työttömyysturvan heikennykset kohdentuivat myös vanhempiin ikäryhmiin, sillä ikään perustuvat poikkeukset lakkautettiin (ks. Liite 1). Aiemmin ansiopäiväraha jatkui niiden turvin pidempään, mahdollisesti eläkkeelle siirtymiseen saakka, mikäli uudelleen työllistyminen ei onnistunut.

Kuviosta 4 havainnollistuu myös 50–59-vuotiaiden ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajien määrän voimakas väheneminen vuoden 2025 joulukuussa, lähes 10 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuoden 2023 lopusta ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajien määrä on kasvanut tässä ikäryhmässä kaksi prosenttia ja Kelan etuuksien saajien määrä 12 prosenttia (kuvio 3). 50–59-vuotiaiden ikäryhmään kuuluu kaikkiaan suuri määrä työttömyysturvan saajia (9 300 helsinkiläistä vuoden 2025 lopussa), ja monen kohdalla uudelleen työllistyminen on haasteellista. Yli 60-vuotiaita työttömyysturvan saajia oli vuoden 2025 lopussa lähes 6 000, mikä oli 21 prosenttia enemmän kuin vuoden 2023 lopussa. Heillä ansiosidonnaisen päivärahan saajien määrä kasvoi 11 prosenttia ja Kelan työttömyysturvan saajien määrä peräti 30 prosenttia kahden vuoden takaisesta. Yhä useampi ikääntynyt työtön putoaa pois ansiosidonnaiselta päivärahalta Kelan tuen piiriin, mikä pienentää pysyvästi tulevaa eläkekertymää.

Osa-aikainen palkansaaja menetti suojaosan, kokoaikatyö ei lisääntynyt

Helsingissä asumis- ja elinkustannukset ovat varsin korkeat. Palveluvaltaisessa kaupungissa osa-aikatyö on yhä yleisempää ja osa-aikatyötä tekevien määrä on ollut vuosia tasaisessa kasvussa. Tietyillä toimialoilla osa-aikatyö on vakiintunut normaaliksi osaksi työsuhteita. Puolet majoitus- ja ravintola-alalla työskentelevistä palkansaajista on osa-aikaisissa työsuhteissa ja määrällisesti osa-aikatyötä tehdään eniten kaupan alalla. Joka viides helsinkiläinen palkansaaja työskentelee osa-aikaisesti, yleisimmin naiset, nuoret ja ulkomaalaistaustaiset. (Salorinne 2024).

Osa-aikaisesti työskennellään monista syistä, kuten opiskelun vuoksi ja eläkkeen rinnalla. Vuoden 2025 lopussa neljäsosa koko maan osa-aikaisista työllisistä työskenteli osa-aikaisesti kokoaikaisen työn puutteen vuoksi (Tilastokeskus 2026). Palvelualoilla osa-aikatyö on varsin yleistä. SAK:n jäsenille tehdyn kyselyn mukaan 63 prosenttia vastaajasta piti kokoaikatyön puutetta erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä lisätyön tekemisen esteenä vuonna 2025. Kyselyyn vastanneista osa-aikatyöntekijöistä 59 prosenttia jäi tulotasoltaan köyhyysrajan alapuolelle (Näätänen 2025).

Aiemmin työttömyysetuuden saaja sai ansaita kuukaudessa alle 300 euroa ilman, että se heikensi työttömyysturvaa. Hallitus poisti työttömiltä 300 euron suojaosan vuonna 2024, ja perusteli poistoa sillä, että se kannustaa osa-aikatyötä tekeviä hakeutumaan kokoaikaiseen työsuhteeseen. Vuoden 2025 aikana näin ei näytä käyneen, sillä kokoaikaisia työsuhteita ei ole heikon taloustilanteen vuoksi tarjolla, eikä kokoaikatyö tule kaikille kyseeseen esimerkiksi terveydellisistä syistä. Toisaalta uudistus ei myöskään vähentänyt merkittävästi kannustimia osa-aikatyön tekemiseen. VATT:n rekisteritietoihin perustuvan tutkimuksen mukaan koko maan tasolla osa-aikatyötä tekevien määrä väheni muutaman prosenttiyksikön verran vuoden 2025 syksyllä. Huomattava osuus työttömistä oli työskennellyt työttömyyden aikana myös suojaosien poiston jälkeen. Ansiosidonnaisen saajista keskimäärin 26 prosenttia ja Kelan työttömyysetuuksien saajista 12 prosenttia sai palkkatuloja suojaosien poiston jälkeisenä vuotena. (Korpela ym. 2025).

Kelan tarkastelussa selvisi, että työttömien työttömyysturvan aikaiset ansiotulot ovat suojaosan poiston jälkeen painottuneet aiempaa pienempiin summiin. Samalla osa-aikaisen työskentelyn lopettaminen työttömyysturvan aikana lisääntyi hieman. Muutos näkyy erityisesti perusturvan saajilla. Tämä on valitettavaa, sillä perusturvan saajilla kytkökset työelämään ovat muutoinkin heikompia kuin ansioturvan saajilla. Nämä kytkökset jäävät osalla perusturvan saajista vähäisemmiksi kuin aiemmin. (Kela 2025a)

YTK Työttömyyskassan kyselyssä puolet vastaajista kertoi, ettei osa-aikatyön työaika muuttunut ja vain kahdeksan prosenttia siirtyi kokoaikatyöhön. Lähes viidesosalla vastaajista työaika väheni ja 16 prosenttia jäi kokonaan työttömäksi. Osa-aikatyön kannattavuuden heikentyminen on siis johtanut siihen, että osa työntekijöistä on jättänyt työt kokonaan. (YTK 2025). SAK:n haastattelututkimuksen mukaan 300 euron suojaosan poisto on vähentänyt osa-aikatyön vastaanottamisen mielekkyyttä työsuhteen alussa. Monilla palvelualoilla osa-aikatyö on rakenteellista eikä kokoaikatyötä ole tarjolla (Liljeroos 2025). Edunvalvontajärjestöjen kyselytutkimuksiin voi toki suhtautua varauksella, koska vastaajat voivat olla valikoituneita.

Yleinen asumistuki korvaa aiempaa vähemmän asumisen kustannuksia

Yleinen asumistuki on tarveharkintaan perustuva etuus, jonka tarkoituksena on alentaa pienituloisten asumismenoja. Vuoden 2024 huhtikuusta alkaen yleiseen asumistukeen on tehty monia muutoksia, jotka ovat vähentäneet maksetun tuen määrää. Tuen korvausprosenttia laskettiin, omavastuun osuutta nostettiin, ansiotulovähennys poistui ja enimmäisasumismenojen raja laskettiin Helsingissä muun pääkaupunkiseudun tasolle. Lisäksi osa aiemmin tukea saaneista rajattiin kokonaan tuen ulkopuolelle: tuen maksaminen omistusasuntoihin lopetettiin ja suurin osa opiskelijoista siirrettiin korvaustasoltaan yleistä asumistukea heikomman opintorahan asumislisän piiriin. (ks. tarkemmin Liite 1).

Yleisen asumistuen saajien lukumäärä ja kustannukset ovat vähentyneet selvästi tukeen tehtyjen muutosten jälkeen

Helsingissä tuensaajien lukumäärä on vähentynyt joulukuusta 2023 joulukuuhun 2025 lähes 30 000 henkilöllä (-41 prosenttia). Valtaosa tästä joukosta on opiskelijoiden kotitalouksia. Tukea saavien opiskelijoiden lukumäärä alkoi vähentyä pian huhtikuun alussa 2024 voimaan astuneiden muutosten jälkeen. Suurin muutos tapahtui kuitenkin vasta elokuussa 2025, kun opiskelijat siirrettiin opintorahan asumislisän piiriin. Tuolloin yleistä asumistukea saavien kotitalouksien joukosta poistui kerralla noin 14 700 opiskelijataloutta (kuvio 5). Muutoksen jälkeen oikeus yleiseen asumistukeen jäi edelleen pienelle osalle opiskelijoista. Vuoden 2025 lopussa yleistä asumistukea sai noin 1 500 opiskelijakotitaloutta – heistä suurin osa on lapsiperheitä 2. Muiden kuin opiskelijoiden lukumäärässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuodenvaihteessa 2024–2025 näkyvä reilun 2 000 kotitalouden suuruinen notkahdus selittynee suurelta osin sillä, että tukea ei enää tammikuussa 2025 maksettu omistusasuntoihin 3 lainkaan.

Yleisen asumistuen (vai asumistukien?) vuosikustannukset ovat pienentyneet vuodesta 2023 vuoteen 2025 yhteensä yli 105 miljoonalla eurolla (-28 prosenttia). Lähes 90 prosenttia kustannusten vähenemisestä johtuu opiskelijoiden siirtymisestä yleisestä asumistuesta opintorahan asumislisään. Muille kuin opiskelijoille maksettu asumistuki on sekin vähentynyt, mutta vain noin 12 miljoonalla eurolla (-5,5 prosenttia).

Opiskelijat saavat aiempaa vähemmän taloudellista tukea asumiskustannuksiinsa

Kun yleisen asumistuen maksaminen opiskelijoille loppui, opintorahan asumislisän saajien lukumäärä alkoi vastaavasti kasvaa. Joulukuussa 2025 opintorahan asumislisän saaneita henkilöitä oli Helsingissä lähes 27 000. Opiskelijoiden asumistukien kustannukset ovat laskeneet vuodesta 2023 selvästi. Joulukuussa 2023 opiskelijoille maksettujen asumistukien (yleinen asumistuki ja opintorahan asumislisä yhteensä) kustannukset olivat lähes 14 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 joulukuun lopussa vastaavat kustannukset olivat enää 8,5 miljoonaa euroa. Koko vuoden aikana opiskelijoille maksettujen asumistukien kustannukset (yleinen asumistuki ja opintorahan asumislisä yhteensä) ovat laskeneet vuoden 2023 vajaasta 160 miljoonasta eurosta reiluun 96 miljoonaan euroon vuonna 2025 (-39 %).

Opintorahan asumislisä on korvaustasoltaan yleistä asumistukea matalampi tuki. Vuonna 2025 opintorahan asumislisän enimmäismäärä oli yksinasuvalle 296 euroa kuukaudessa, mikä oli keskimäärin 100 euroa vähemmän kuin yleisen asumistuen enimmäiskorvaus yksinasuvalle. Tuet eroavat myös siinä, että opintorahan asumislisää maksetaan vain niiltä kuukausilta, kun opiskelija suorittaa opintojaan ja saa opintorahaa. Esimerkiksi oppilaitoksien kesälomien aikaan heinä-elokuussa tuensaajia on selvästi vähemmän kuin muina kuukausina.

Tuensaajien joukossa työttömien lukumäärä ja osuus kasvanut, työssä olevien vähentynyt

Muiden kuin opiskelijakotitalouksien lukumäärä oli Helsingissä vuosien 2023 ja 2025 lopussa lähes samansuuruinen. Joukon sisällä oli kuitenkin tapahtunut muutoksia. Vuoden 2023 lopussa tuensaajista 48 prosenttia oli työttömien kotitalouksia ja 39 prosenttia työssä olevien kotitalouksia. Vuoden 2025 lopussa työttömien osuus oli noussut 58 prosenttiin ja työssä olevien laskenut 24 prosenttiin. Lukumääräisesti tämä tarkoitti sitä, että työttömien kotitalouksia oli 4 000 enemmän ja työssä olevien 6 000 vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Työttömien tuensaajien lukumäärä on noussut kaikilla muilla perhetyypeillä paitsi ilman lapsia asuvilla pariskunnilla. Työssä olevien tuensaajien lukumäärä on vähentynyt kaikilla perhetyypeillä, lukumääräisesti eniten yksinasuvilla ja yhden huoltajan lapsiperheillä.

Tuen lakkauttaminen omistusasunnoissa asuvilta selittää työssä olevien lukumäärän vähenemisestä noin neljänneksen. Heikentynyt työttömyystilanne puolestaan lisää työttömien tuensaajien lukumäärän nousua. Työttömyyden lisääntyminen voi olla myös työssä olevien määrän vähenemisen taustalla. On mahdollista, että osa aiemmin työssä olleista on edelleen tuensaajia, mutta he näkyvät vuoden 2025 tilastossa työttöminä. Myös 300 euron ansiotulovähennyksen poistaminen ja varallisuusharkinnan tiukentuminen voivat selittää asiaa: osalla työssä olevista tulot ovat lakimuutosten jälkeen olleet liian korkeat eikä oikeutta tukeen enää ole syntynyt.

Asumismenojen osuus yleisen asumistuen saajan tuloista on noussut

Vuonna 2023 asumistukea maksettiin keskimäärin 430 euroa kuukaudessa. Vuoden 2025 lopussa määrä oli keskimäärin 30 euroa pienempi (ks. taulukko 1). Tuen määrä on pienentynyt kaikilla ruokakuntatyypeillä. Lapsiperheillä tuen suhteellinen muutos on ollut hieman muita ruokakuntia pienempi. Tätä todennäköisesti jonkin verran selittää se, että yleisen asumistuen perusomavastuun laskennassa käytettyjä lasten ja aikuisten painokertoimia on muutettu. Omavastuun määrään vaikuttaa ruokakunnan aikuisten ja lasten määrä. Lasten painokerroin on ollut aikuisia suurempi sekä ennen lakimuutoksia että niiden jälkeen. Se on kuitenkin lakimuutoksen jälkeen aiempaa suurempi suhteessa aikuisiin. Silti myös lapsiperheille maksettiin yleistä asumistukea vuonna 2025 vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin.

Yhä suurempi osuus asumisen kustannuksista on jäänyt tuensaajan maksettavaksi yleiseen asumistukeen tehtyjen leikkausten jälkeen. Suurella osalla tuensaajista työttömyysturvaetuudet ovat pääasiallinen tulonlähde, joten monella yleisen asumistuen saajalla taloudellinen tilanne on kiristynyt myös työttömyysturvaan tehtyjen leikkausten vuoksi. Vuonna 2023 tuensaajan omalle vastuulle jäi asumistuen jälkeen 32 prosenttia asumiskustannuksista. Vuonna 2025 osuus oli noussut 43 prosenttiin. Työttömien ruokakuntien kohdalla osuus oli keskimäärin 48 prosenttia – työttömillä yksinasuvilla ja työttömillä yhden huoltajan perheillä yli 50 prosenttia.

Asumiskustannukset vievät aiempaa suuremman osan tuensaajan tuloista myös siksi, että asumismenot ovat nousseet. Helsingissä asuminen on kallistunut muuta maata nopeammassa tahdissa (Jauhiainen ym. 2024). Erityisesti ovat nousseet valtion rahoittamien ja tukemien vuokra-asuntojen (ARA) vuokrat. Esimerkiksi Helsingissä ne nousivat vuodesta 2023 vuoteen 2024 yli kuusi prosenttia, kun vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat samaan aikaan vain puoli prosenttia. ARA-vuokrien korotukset ovat rasittaneet erityisesti yhden huoltajan perheitä, sillä ARA-vuokra-asunnoissa asuminen on yleisintä juuri heillä. Yksinasuvilla yleisintä on vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuminen. Enimmäisasumismenot ovat jääneet jälkeen markkinavuokrista myös siksi, että yleisen asumistuen enimmäisasumismenoihin ei ole tehty indeksikorotuksia vuoden 2023 jälkeen. 4 (Bayar & Marttinen 2025; Tilastokeskus 2025b; Helsingin kaupunki, asuntokunnat ja asunnon hallintaperuste.)

Helsinkiläisten tilannetta on heikentänyt myös se, että enimmäisasumismenot laskettiin Helsingissä samalle tasolle muun pääkaupunkiseudun kanssa. Hallituksen esityksessä todettiin, että asumistukea saavien ruokakuntien keskimääräiset asumismenot eivät Helsingissä merkittävästi poikkea Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla asuvien vastaavista menoista. Asuntojen keskineliövuokrat ovat kuitenkin etenkin vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osalta Helsingissä hieman korkeammat kuin Espoossa ja Vantaalla (Tilastokeskus, asuntojen vuokrat).

Perustoimeentulotuen saajia aiempaa enemmän

Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaaliturvaetuus. Sitä voidaan myöntää silloin, kun ensisijaiset etuudet (kuten työttömyysturva ja yleinen asumistuki), muut tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin menoihin. Toimeentulotuki muodostuu Kelan myöntämästä perustoimeentulotuesta ja kunnan myöntämästä ehkäisevästä ja täydentävästä toimeentulotuesta. Suurin osa toimeentulotuen saajista saa Kelan myöntämää perustoimeentulotukea 5, johon tämä tarkastelu keskittyy. Kunnan myöntämää tukea voi hakea vasta sen jälkeen, kun on ensin hakenut perustoimeentulotukea ja saanut siitä päätöksen.

Myös perustoimeentulotuen myöntämisen ehtoja on kiristetty. Keväällä 2025 kiristettiin perustoimeentulotuessa korvattavien asumismenojen ehtoja. Alkuvuodesta 2026 laskettiin tuen perusosaa aikuisilla ja poistettiin ansiotulovähennys suurimmalta osalta tuensaajista. Lisäksi pienetkin avustukset ja rahalahjat otetaan nyt huomioon tuenmäärässä. Myös velvoite hakea kokoaikatyötä on kiristynyt, ja velvoitteen noudattamatta jättämisestä voi seurata tuen perusosaan jopa 50 prosentin vähennys. Helmikuusta 2026 alkaen myös työvoimapoliittinen rikkomus voi johtaa perustoimeentulotuen perusosan alentamiseen.

Perustoimeentulotukea saaneita viidennes enemmän kuin ennen sosiaaliturvaan tehtyjä muutoksia

Helsingissä oli vuoden 2025 aikana yhteensä lähes 45 400 kotitaloutta, jolle oli maksettu perustoimeentulotukea ainakin yhden kuukauden ajan. Määrä on 2 700 suurempi kuin ennen sosiaaliturvaan tehtyjä leikkauksia vuonna 2023. Tukea saaneisiin kotitalouksiin kuului yli 67 500 henkilöä, mikä oli lähes 5 000 henkilöä enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Vastaavasti myös tuensaajien osuus väestöstä on noussut 9,2 prosentista 9,7 prosenttiin.

Kuviossa 6. on tarkasteltu tukea saaneeseen kotitalouteen kuuluvien henkilöiden lukumäärää kuukausitasolla. Helsingissä tuensaajien määrä lähti nousuun kesällä 2024 – muutamia kuukausia sen jälkeen, kun suuri osa työttömyysturvaan ja yleiseen asumistukeen tehdyistä muutoksista oli astunut voimaan. Heinäkuusta 2024 alkaen perustoimeentulotuen saajia on ollut joka kuukausi enemmän kuin vastaavana aikana edellisten kolmen vuoden aikana. Tuensaajien määrä on ollut jopa korkeampi kuin koronapandemian aikaan lukuun ottamatta touko-heinäkuuta 2020, jolloin tuensaajia oli hetkellisesti nykyistä enemmän.

Toisin kuin yleinen asumistuki, perustoimeentulotuki myönnetään tavallisesti vain kuukaudeksi kerrallaan. Perustoimeentulotuen saajien lukumäärä vaihteleekin kuukausitasolla asumistuen saajien lukumäärää enemmän. Esimerkiksi elo-syyskuussa tuensaajien määrä on muita kuukausia pienempi veronpalautusten vuoksi. Ne otetaan huomioon toimeentulotukipäätöksissä ja pienentävät maksettavan tuen määrää tai poistavat sen kokonaan. Veronpalautus voi vaikuttaa maksettavaan tukeen usean kuukauden ajan.

Työttömyys keskeisin tekijä tuen tarpeelle, ja tuen saaminen yleisintä yksinasuvilla ja yksinhuoltajilla

Työttömyys on keskeisin perustoimeentulotuen tarvetta lisäävä tekijä, ja tuensaajien lukumäärän kasvu selittyykin siis osittain myös heikolla työmarkkinatilanteella. Kun työttömyyteen yhdistyvät suhteellisen korkeat asumiskustannukset, ovat ensisijaiset etuudet usein riittämättömät kattamaan välttämättömät elinkustannukset. (Rissanen ym. 2021.)

Vuonna 2025 aikana tukea saaneista helsinkiläisistä kotitalouksista hieman yli puolet oli sellaisia, joissa oli ainakin yksi työtön. Työttömyysturvan ehtojen kiristymisen seurauksena aiempaa useampi työtön saa esimerkiksi korvausmäärältään selvästi ansiosidonnaista työttömyysturvaa pienempää Kelan maksamaa työttömyysturvaa. Monen työttömän tulot ovat siis pienentyneet, mikä lisää tarvetta viimesijaiselle tuelle eli perustoimeentulotuelle. Tämä korostuu erityisesti pitkäaikaistyöttömillä, joiden määrä on kasvanut voimakkaasti.

Työttömien osuus tuensaajista on noussut vuoden 2023 alusta niin yksinasuvilla, lapsettomilla pareilla kuin lapsiperheilläkin. Lapsiperheillä työttömien osuus on kuitenkin hieman matalampi kuin muilla kotitaloustyypeillä johtuen muun muassa hoitovapaalla ja vanhempainrahalla olevista vanhemmista. Myös työllisten osuus on lapsiperheillä (etenkin kahden huoltajan perheillä) hieman keskimääräistä suurempi.

Perustoimeentulotuen saajien joukossa on yleisen asumistuen tapaan myös paljon yksinasuvia. Vuoden 2025 lopussa heitä oli helsinkiläisistä perustoimeentulotukea saaneista kotitalouksista 57 prosenttia. Lapsiperheitä tukea saaneista oli yhteensä 23 prosenttia (noin 6 000 perhettä). Perustoimeentulotuen saaminen on yhdenhuoltajan perheissä selvästi kahden huoltajan perheitä yleisempää. Tuoreimpien tietojen (31.12.2024) mukaan helsinkiläisistä yksinhuoltajista lähes 13 prosenttia sai perustoimeentulotukea: kahden huoltajan perheillä osuus oli hieman alle neljä prosenttia.

Helsinkiläislapsista 11 prosenttia asui perustoimeentulotukea saaneessa perheessä vuonna 2025 (taulukko 3). Osuus on noussut vuodesta 2023 lähes kahdella prosenttiyksiköllä. Toimeentulotuen saaminen on lapsiväestössä selvästi yleisempää kuin aikuisväestössä. 65 vuotta täyttäneillä perustoimeentulotuen saaminen on harvinaista: vain 0,6 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä sai tukea 6. Ikääntyneiden tulot koostuvat pääasiassa vanhuuseläkkeestä, ja takuueläke nostaa pienimmätkin eläkkeet tasolle, jonka jälkeen vain harva on oikeutettu perustoimeentulotukeen. Useimmissa tilanteissa takuueläkkeen saaja ei siis ole oikeutettu tukeen, ellei hänellä ole muita hyväksyttäviä menoja kuten esimerkiksi terveydenhuollon menoja. Kelan laskelmien mukaan iän perusteella eläkkeellä olevien perustoimeentulotuesta noin 40 prosenttia kohdentuikin Helsingissä terveydenhuoltomenoihin vuonna 2025. Keskimäärin terveydenhuoltomenoihin kohdentuu noin 6 prosenttia myönnetystä tuesta ja pitkäaikaissairaillakin osuus jää 20 prosenttiin.

Koska perustoimeentulotuki on viimesijainen tuki, on tuensaajien joukossa myös tulottomia eli kotitalouksia tai henkilöitä, joilla ei ole lainkaan tuloja tai jotka saavat ainoastaan verottomia tuloja kuten yleistä asumistukea. Helsinkiläisistä perustoimeentulotukea saaneista kotitalouksista tulottomia on melkein kolmannes (29 prosenttia vuonna 2025). Tulottomuuden taustalla on yleisimmin se, että ensisijaisia etuuksia ei ole haettu, hakemukseen ei vielä ole annettu päätöstä tai hakija ei esimerkiksi ole osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin (työttömyysturvan karenssit). Yli 60 prosentilla perustoimeentulotuen saajista tulottomuus oli kuitenkin lyhytaikaista (1–3 kuukautta). (Sarparanta & Tepponen 2026.)

Perustoimeentulotuesta noin puolet kohdentuu asumisen kustannuksiin

Valtaosa (n. 90 prosenttia) perustoimeentulotuen saajista saa myös yleistä asumistukea. Tästä huolimatta helsinkiläisille kotitalouksille maksetusta perustoimeentulotuesta 51 prosenttia kohdentui asumismenoihin vuonna 2025. Osuus oli neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2023.

Huhtikuun 2024 alussa astui voimaan lakimuutos, jossa kirjattiin selkeät kuntakohtaiset rajat sille, miten suuria asumiskustannuksia toimeentulotuessa voidaan huomioida. Perustoimeentulotukilaissa on aiemminkin säädetty siitä, miten asumismenoja huomioidaan tukea myöntäessä. Lakimuutos ei siis tuonut suuria muutoksia siihen, mitkä asumismenot toimeentulolaskelmassa hyväksytään. Lakimuutoksen myötä Kelalta kuitenkin poistui harkintavalta hyväksyä asumiskustannusnormin ylitykset. Aiemmin Kela oli voinut hyväksyä ylitykset, jos ne olivat vähäisiä tai jos esimerkiksi halvempaa asuntoa ei ollut tarjolla. Lakimuutoksen jälkeen se, että asuinpaikkakunnalla ei ole tarjolla asumismenonormit täyttävää asuntoa, ei enää ole riittävä peruste kustannusnormin ylittämisen hyväksymiselle (Kela 2023b).

Aiempaa useampia kotitalouksia onkin Kelan toimesta ohjattu etsimään edullisempaa asuntoa. Kela lähetti koko maassa huhti-heinäkuussa 2024 noin 22 000 tuensaajalle kehotuksen muuttaa halvempaan asuntoon. Kelan mukaan kehotuksen saaneista vain noin 15 prosenttia noudatti ohjeistusta. Helsingissä kehotuksen sai lähes 6 800 kotitaloutta, joista 16 prosenttia muutti. Suurin osa jäi siis asuntoonsa asumaan. (Yle 2025; Kela 2023b.)

Tilastotarkastelun keskeisimmät tulokset

Tilastojen valossa muutokset helsinkiläisten työttömyysturvan, yleisen asumistuen sekä perustoimeentulotuen saajien määrissä ja hallituksen tukiin tekemät kiristykset näyttävät ajoittuvan samoihin ajankohtiin (kuvio 7). Syy- ja seuraussuhteita ei pelkkiä tilastotietoja analysoimalla voida esittää. On kuitenkin ilmeistä, että näin monet sosiaaliturvaan tehdyt samanaikaiset heikennykset vaikeuttavat monen helsinkiläisen toimeentuloa. Valtakunnallisesti tukien leikkausten kasautumisesta samoille yksilöille ja perheille on vahvasti tutkimusnäyttöä (esim. Hiilamo ym. 2023; Pyy-Martikainen & Simanainen 2024)

Työttömyysturvan muutokset vuosina 2023–2025:

Työttömyys on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä

  • Työttömyysetuuksia sai vuoden 2025 lopussa 47 000 helsinkiläisistä. Työttömyysetuuksia saaneiden määrä on kasvanut vuoden 2023 lopusta 19 prosentilla (+7 500 hlöä). Muutos on ollut suhteellisesti suurin alle 30-vuotiailla nuorilla, joiden määrä on kasvanut 29 prosentilla (+1 640 hlöä).

Kelan maksamaa työttömyyskorvausta saavien lukumäärä on kasvanut selvästi enemmän kuin ansiosidonnaista tukea saavien määrä.

  • Kaikkiaan Kelan työttömyysturvan saajien määrä kasvoi 25 prosenttia (7 040 hlöä). Ansiosidonnaisen päivärahan saajien määrä kasvoi vain neljä prosenttia (500 hlöä).
  • Nuorten kohdalla suhteellinen muutos on ollut suurin: Kelan työttömyysetuuksia saavien määrä kasvoi 39 prosentilla, mutta ansiopäivärahan saajien määrä pieneni 17 prosentilla.
  • Kelan työttömyysetuuksien saajien määrä kasvoi voimakkaasti myös yli 50-vuotiailla, 50–59-vuotiailla 12 prosenttia kahden vuoden takaisesta. Samaan aikaan ansiopäivärahan saajien määrä kasvoi vain kaksi prosenttia. Yli 60-vuotiaiden kohdalla ansiosidonnaisen päivärahan saajien määrä kasvoi 11 prosenttia, mutta Kelan etuuksien saajien määrä kasvoi 30 prosentilla vuoden takaisesta.

Kelan maksaman työttömyysturvan saajien osuus kaikista työttömyysturvan saajista on noussut.

  • Kelan työttömyysetuuksien osuus on kasvanut neljällä prosenttiyksiköllä vuoden 2023 lopusta. Vuoden 2025 lopussa neljäsosa työttömistä sai ansiosidonnaista päivärahaa ja kolme neljäsosaa Kelan työttömyysetuuksia.
  • Nuorten kohdalla Kelan työttömyysetuuksien saajien osuus on kasvanut seitsemällä prosenttiyksiköllä. Vuoden 2025 lopussa peräti 88 prosenttia sai Kelan maksamaa etuutta.
  • Yli 50-vuotiaiden ikäryhmästä Kelan etuuksien saajien määrä on kasvanut 65 prosentista 67 prosenttiin.

Yleisen asumistuen muutokset vuosina 2023–2025:

Yleisen asumistuen saajien määrä on laskenut merkittävästi.

  • Vuoden 2025 lopussa yleistä asumistukea sai Helsingissä yli 43 000 henkilöä. Yleisen asumistuen saajien määrä on vähentynyt kahden vuoden takaisesta 41 prosenttia. Suurin osa muutoksesta selittyy opiskelijoiden siirtymisellä opintorahan asumislisään.

Tuensaajien rakenne on muuttunut.

  • Työttömien osuus yleisen asumistuen saajissa on noussut vuoden 2023 48 prosentista 58 prosenttiin vuodesta vuonna 2025.

Yleisen asumistuen kustannukset ovat laskeneet lähes kolmanneksella.

  • Vuosikustannukset ovat vähentyneet vuodesta 2023 vuoteen 2025 yli 105 miljoonalla eurolla (28 %). Kustannusten pienentyminen selittyy pääosin opiskelijoiden siirtymisellä pois yleisen asumistuen piiristä. Muille kuin opiskelijoille maksettu asumistuki on samaan aikaan vähentynyt 12 miljoonalla eurolla.
  • Vuonna 2025 asumistukea maksettiin keskimäärin 400 euroa kuukaudessa, mikä on 30 euroa vähemmän kuin vuonna 2023. Tuen määrä on pienentynyt kaikilla ruokakuntatyypeillä. Lapsiperheillä tuen suhteellinen muutos on ollut hieman muita ruokakuntia pienempi, kuitenkin esimerkiksi työttömällä yksinhuoltajaperheellä asumistuki pieneni keskimäärin 80 euroa kuukaudessa.

Asumismenojen osuus tuloista on kasvanut yleistä asumistukea saavilla.

  • Vuonna 2023 tuensaajat maksoivat itse asumismenoistaan noin 32 prosenttia, mutta vuonna 2025 tulo-osuus oli keskimäärin 43 prosenttia. Tilanne on heikentynyt keskimääräistä enemmän yksinasuvilla ja yksinhuoltajilla. Yksinasuvilla asumismenojen osuus tuloista on noussut 35 prosentista 51 prosenttiin ja yksinhuoltajilla 29 prosentista 51 prosenttiin.

Opiskelijoiden asumista tuetaan selvästi aiempaa vähemmän.

  • Opiskelijoilla maksettujen asumistukien (yleinen asumistuki ja opintorahan asumislisä yhteensä) kustannukset ovat laskeneet vuoden 2023 vajaasta 160 miljoonasta eurosta reiluun 96 miljoonaan euroon vuonna 2025 (-39 %).

Perustoimeentulotuen muutokset vuosina 2023–2025:

Perustoimeentulotuen saajien määrä kasvanut.

  • Helsingissä oli vuonna 2025 yhteensä 26 400 kotitaloutta (42 400 henkilöä), joille oli maksettu perustoimeentulotukea. Niin kotitalouksien (+5 000) kuin henkilöiden (+8 100) lukumäärä oli 24 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Nuorten (18–24-vuotiaat) tuensaajien määrä kasvoi suhteellisesti eniten, 27 prosentilla (+1 000 henkilöä).

Lapsiväestössä tuensaajien osuus on suurin ja kasvanut eniten.

  • Helsinkiläislapsista 11 prosenttia (12 900 lasta) asui vuonna 2025 perustoimeentulotukea saaneessa perheessä. Osuus on noussut vuodesta 2023 lähes kahdella prosenttiyksiköllä (+2 500 lasta).

Aiempaa suurempi osuus maksetusta perustoimeentulotuesta kohdentuu asumiseen.

  • Vaikka suurin osa perustoimeentulotuen saajista saa myös yleistä asumistukea, helsinkiläisille kotitalouksille maksetusta perustoimeentulotuesta 51 prosenttia kohdentui asumismenoihin vuonna 2025. Osuus oli 4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2023.

Pohdinta: Sosiaaliturvan heikennykset herättävät monenlaisia huolenaiheita

Hallituksen sosiaaliturvaan kohdistamien muutosten keskeisenä tavoitteena on ollut julkisen talouden tasapainottaminen. Muutoksilla on tavoiteltu myös työllisyyden kasvua ja sitä, että tuet kohdentuisivat entistä selkeämmin pienituloisimmille kotitalouksille. Pidemmän aikajakson tavoitteena on myös yksinkertaistaa tukijärjestelmää, ja ensimmäinen askel tähän suuntaan on Kelan maksamien työttömyysturvaetuuksien korvaaminen yleistuella toukokuusta 2026 alkaen. Sitä, millä tavalla tukijärjestelmään tehdyt muutokset lopulta onnistuvat tavoitteissaan, pystytään arvioimaan vasta pidemmällä aikavälillä. Sosiaaliturvaan tehdyillä muutoksilla on kuitenkin välittömiä vaikutuksia helsinkiläisten perusturvan varassa elävien arkeen.

Pienituloisen on yhä vaikeampi selviytyä asumisen kustannuksista Helsingissä

Yleisen asumistuen leikkausten jälkeen asumismenojen osuus tuensaajan tuloista on Helsingissä noussut 43 prosenttiin – työttömillä yksinasuvien ja yhden huoltajan kotitalouksilla yli 50 prosenttiin. Suomessa ei ole käytössä yhtenäistä määritelmää asumisen kohtuuhintaisuudesta, mutta esimerkiksi EU:n tilastolaitoksen mukaan asumismenot ovat ylisuuret, jos vähintään 40 prosenttia tuloista menee kokonaisasumiskuluihin (Eurostat). Asumiskustannusten tulo-osuutta on kasvattanut sosiaaliturvan kiristymisen lisäksi se, että samaan aikaan myös vuokrat ovat nousseet etenkin valtion rahoittamien ja tukemien vuokra-asuntojen osalta.

Osalla pienituloisista asumismenojen tulo-osuuden kasvu on johtanut siihen, että vuokrat jäävät maksamatta. Helsingin asumisneuvonnassa - kuten myös muualla Suomessa - on kiinnitetty huomiota sosiaaliturvaleikkauksista ja asumisen kustannusten noususta johtuvaan vuokravelka- ja häätötilanteiden kasvuun (Tiilikainen 2025; Eronen ym. 2025). Tulojen pienenemisen ja vuokravelan kasvun tiedetään myös tutkimuksen (ks. Mahous ym. 2025) perusteella lisäävän häädön riskiä. Myös Helsingissä kaupungin vuokra-asuntojen (Heka) häädöistä suurin osa johtuu vuokravelasta – näiden häätöjen määrä kaksinkertaistui vuodesta 2023 vuoteen 2024 (+111 häätöä). Helsingin kaupungin sosiaalisessa luototuksessa ja velkaneuvonnassa on puolestaan arvioitu, että osa pienituloisista, jolta asumistuki on pienentynyt tai lakkautettu kokonaan, joutuu todennäköisemmin jatkossa hakemaan perustoimeentulotukea ulosottomenojen vuoksi (Virtanen 2025).

Helsinkiläisille maksetusta perustoimeentulotuesta jo yli puolet kohdentuu asumismenoihin. Vuonna 2026 perustoimeentulotukeen tehdyistä muutoksista yksi koskikin asumisenkustannuksia ja vuokranmaksua. Helmikuusta 2026 alkaen perustoimeentulotuen asumiseen kohdentuva osuus maksetaan tietyissä tapauksissa suoraan vuokranantajalle. Muutoksen tavoitteena on nimenomaan turvata tuensaajan asuminen varmistamalla vuokranmaksu. Koska perustoimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi ja tilapäiseksi tueksi, luonteeltaan säännöllisten asumiskustannusten korvaaminen kuukausittain haettavalla perustoimeentulotuella ei kuitenkaan ole tarkoituksen mukaista. Se on kuormittavaa hakijalle ja lisää byrokratiaa. THL:n tutkijat (ks. Hiilamo ym. 2026.) ovatkin ehdottaneet, että perustoimeentulotuen sijaan pienituloisten kotitalouksien tilannetta helpotettaisiin asumistukitäydennyksellä. Tämä vähentäisi perustoimeentulotuen käyttöä ja byrokratiaa.

Nuorten toimeentulo vaikeutunut

Opiskelijoiden siirtyminen yleiseltä asumistuelta opintorahan asumislisän piiriin vähensi yksinasuvan opiskelijoiden kuukausittaista tukea keskimäärin 100 eurolla vuonna 2025. Lisäksi opintorahan asumislisää maksetaan vain niiltä kuukausilta, kun opiskelija suorittaa opintojaan ja saa opintorahaa. Esimerkiksi oppilaitoksien kesälomien aikaan heinä-elokuussa tuensaajia on selvästi vähemmän kuin muina kuukausina. Osassa oppilaitoksia on mahdollista suorittaa kesäopintoja mutta ei kaikissa. Näin ollen opiskelijoiden pitäisi tienata vuokrarahoja kesätöissä, mutta niistä on tällä hetkellä kova kilpailu. Tuoreen tutkimuksen mukaan päätoiminen opiskelu on pääkaupunkiseudulla taloudellisesti mahdollista vain, jos opiskelija nostaa opintolainan (Niemelä & Mäkinen 2026.).

Moni nuori jää tällä hetkellä ilman työsuhdetta ja palkkatuloja. Nuorten työllisyystilanne heikkenee yleisesti talouden taantumassa muita herkemmin, ja nyt toimeentulo-ongelmat kasvavat heikon taloussuhdanteen lisäksi myös hallituksen leikkausten myötä. Vuoden 2025 lopussa alle 30-vuotiaita helsinkiläisiä työttömiä oli yli 9 000. Työttömyysetuuksiin kohdistuneet kiristykset osuivat voimakkaasti nuoriin monin eri tavoin. Ansiosidonnaista päivärahaa saavien määrä on pienentynyt erityisen voimakkaasti nuorilla. Vastaavasti Kelan työttömyysturvan saajien määrä on kasvanut rajusti. Tämä johtuu todennäköisesti ansiosidonnaisen päivärahan työssäoloehdon pidentymisestä puolesta vuodesta vuoteen. Lisäksi nuorille hyvin soveltuneen palkkatukityön käyttö työllisyyspalveluissa on vähentynyt, eikä se enää kasvata työssäoloehtoa kuin poikkeustapauksissa.

Työelämään kiinnittymisen kannusteet nuorilla ovat ylipäätänsä kokeneet kolauksen, kun 300 euron kuukausittainen suojaosa poistettiin työttömyysetuuksien ja yleisen asumistuen saajilta. Osa-aikaisen ja lyhyen määräaikaisen työn vastaanottamista täytyy miettiä entistä tarkemmin, koska se alentaa heti työttömyyskorvausta. Näillä lyhyilläkin työsuhteilla voi kuitenkin olla merkitystä työn saamisen kannalta myöhemmin. Ne tarjoavat paitsi toimeentuloa, myös työkokemusta ja verkostoja, joilla voi olla suuri merkitys työllistymisessä jatkossa. Työ on monelle myös merkityksellistä hyvinvoinnin ja terveyden kannalta.

Pienituloisuus on lisääntynyt ja syventynyt

Pienituloisten määrä on kasvanut vuoteen 2023 verrattuna. Helsinkiläisistä 14,1 prosenttia oli pienituloisia vuonna 2024, mikä oli 1,2 prosenttiyksikköä ja yli 9 000 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Pienituloisuus on myös syventynyt. Pitkittyneesti pienituloisten osuus nousi aikavälillä 2023–2024 Helsingissä 6,6 prosentista 7,1 prosenttiin. Lisäksi tulot ovat kehittyneet tulojakauman ääripäissä eri suuntaan ja tuloerot ovat hieman kasvaneet (Tilastokeskus 2025c). Helsingissä pienituloisimman tulokymmenyksen mediaanitulot olivat vuonna 2024 noin 190 euroa pienemmät (-1,5 prosenttia) kuin edellisvuonna, mutta tulojakauman yläpäässä suurituloisimman kymmenyksen tulot nousivat 2 600 eurolla (3,5 prosenttia).

Mikrosimulointiaineistoihin perustuvien ennakollisten laskelmien perusteella on arvioitu, että pienituloisuus lisääntyy ja syvenee sosiaaliturvaan tehtyjen muutosten vuoksi (esim. Tervo & Ollonqvist 2025; STM 2025). Myös 1990-luvun lamasta tiedetään, että sosiaaliturvaan tehdyillä muutoksilla on merkitystä: keskeisimmät köyhyyden lisääntymiseen ja pitkittymiseen vaikuttaneet tekijät olivat tuolloin pitkäaikaistyöttömyyden voimakas kasvu ja perusturvaetuuksiin tehdyt leikkaukset (Riihelä & Tuomala 2024).

Sosiaaliturvaetuudet kaventavat väestöryhmien välisiä tuloeroja merkittävästi, ja heikentyvä sosiaaliturva voi johtaa myös väestöryhmien ja alueiden välisten tuloerojen kasvuun. Sosiaaliturvaan tehtyjen leikkausten seuraukset kasautuvat sinne, missä asuu jo ennestään eniten pienituloisia ja perusturvan varassa olevia ihmisiä. Tämä voi syventää alueiden sosioekonomista eriytymistä.

Taloudellinen toimeentulo on yksi hyvinvoinnin peruspilareista

Ihmisarvoiseen elämään tarvitaan taloudellisia resursseja. Jos rahat ovat tiukalla, elämä muuttuu hankalaksi. Rahojen riittävyyden kanssa kamppailevat tuntevat itsensä muita useammin psyykkisesti kuormittuneeksi ja kokevat elämänlaatunsa heikommaksi (esim. Ahlgren-Leinvuo 2025). Taloudellisen tilanteen heikkeneminen lisää vuokrarästien ja häätöjen määrää sekä aiheuttaa ylivelkaantumista (Eronen ym. 2025). Taloudellinen toimeentulo on yhteydessä myös terveyteen ja kuolleisuuteen. Pienituloisten terveydentila on muita heikompi (esim. Kestilä ym. 2023) ja menetettyjen elinvuosien määrä selvästi suurempi kuin suurituloisilla kaikissa kuolemansyissä (Kestilä & Karvonen 2025). Haitallista on erityisesti pienituloisuuden pitkittyminen.

Hallituksen sosiaaliturvaan tekemien muutosten tavoitteena on kannustaa tuensaajaa hankkimaan toimeentulonsa ansiotyöllä ja vähentää pitkäaikaista toimeentulotuen varassa olemista. Sitä, millä tavalla tukijärjestelmään tehdyt muutokset lopulta onnistuvat tavoitteissaan, pystytään arvioimaan vasta pidemmällä aikavälillä. Sosiaaliturvaan tehdyillä muutoksilla on kuitenkin välittömiä vaikutuksia helsinkiläisten perusturvan varassa elävien arkeen. Ihmiset ja perheet elävät tässä hetkessä, ja toimeentulovaikeudet kuormittavat viikko ja kuukausi kerrallaan. Jos vaikeudet pitkittyvät, riski vakavimmille ongelmille kasvaat. Tällöin yksilön voi olla vaikea selviytyä silloinkin, kun talous- ja työllisyystilanne parantuisi. Olennaista onkin se, missä määrin tarjolla on palveluja, jotka tukevat yksilön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Esimerkiksi Diakonissalaitoksen palveluiden parissa työskentelevä henkilökunta on huomannut, että kasvavalla joukolla ihmisistä on työttömyyden ja akuuttien talousvaikeuksien lisäksi haasteita muilla elämän alueilla, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmia, asunnottomuutta ja vaikeuksia ihmissuhteissa sekä osattomuuden kokemuksia. Samaan aikaan luottamus avun saamiseen on heikentynyt. (Kylätasku 2026). Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari onkin esittänyt, että jatkossa sosiaaliturvan leikkauksille tulee asettaa kotitalouskohtainen katto, jottei yksittäinen kotitalous joudu kohtuuttoman suurten samanaikaisten sosiaaliturvaetuuksien leikkausten kohteeksi (Pelkonen 2025).

Hanna Ahlgren-Leinvuo ja Minna Salorinne työskentelevät erikoistutkijoina Helsingin kaupunginkansliassa kaupunkitietopalvelut-yksikössä.

Lähteet:

Ahlgren-Leinvuo H (2025). Suurin osa lapsiperheistä voi hyvin, mutta osa on merkittävästi kuormittuneita. Teoksessa Renvik T A ym.(toim.) Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin eriytyminen Helsingissä. Tutkimuksia 2025:1, Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitietopalvelut. Viitattu 16.12.2025. Saantitapa: https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/25_05_21_Tutkimuksia_1.pdf

Ahlgren-Leinvuo H & Vainio A (2025). Helsinkiläisten tulot ja tuloerot vuonna 2023. Tilastoja 2025:6, Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitietopalvelut. Viitattu 16.12.2025. Saantitapa: https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/25_10_31_Tilastoja_6.pdf

Aittonen I & Aaltonen O (2025). Mitä pitäisi tehdä, kun rahat eivät riitä? Sosiaalisia ilmiöitä -blogi, Helsingin kaupunki. [viitattu 16.12.2025]. Saantitapa: Mitä pitäisi tehdä, kun rahat eivät riitä?

Bayar J & Marttinen R (2025). Asuntomarkkinoiden ja rakentamisen vuosijulkaisu 2024. Tilastoja 2025:5. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitietopalvelut. [viitattu 10.9.2025]. Saantitapa: https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/25_08_21_Tilastoja_5.pdf

De Fresnes T (2025) VTV:n raportti: Hallituksen työllisyys­toimet ovat voineet hidastaa talouskasvun käynnistymistä. Yle 17.12.2025 [viitattu 28.4.2026] Saantitapa: https://yle.fi/a/74-20197452

Eronen A, Londén P, Palanne A, Peltosalmi J & Teittinen A (2025). Sosiaalibarometri 2025. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Helsinki 2025. [viitattu 10.12.2025]. Saantitapa: https://www.soste.fi/wp-content/uploads/1970/01/SOSTE-Sosiaalibarometri-2025-06-16.pdf

Eurostat, Glossary. Housing cost overburden rate. Statistics explained.[viitattu 2.4.2026]. Saantitapa: Eurostat. Statistics explained [viitattu 26.3.2026]. Saantitapa: https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Glossary:Housing_cost_overburden_rate

HE 116/2025 vp (2025). hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta. [viitattu 8.5.2026]. Saantitapa: https://www2.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_116+2025.aspx

Helsingin kaupunki, asuntokunnat ja asunnon hallintaperuste. [viitattu 10.10.2025]. Saantitapa: https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/asuminen/asuntokunnat/asuntokunnat-ja-asunnon-hallintaperuste

Hiilamo H, Kivipelto M, Moisio P, Nykänen E, Ollonqvist J, Peltoniemi J, Saikku P, Tervola J, Tuovinen A-K & Virrankari L (2023). Hallitusohjelman mukaisten sosiaaliturvan leikkausten vaikutukset vuoteen 2027. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 45/2023. [viitattu 10.12.2025]. Saantitapa: https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/066680bc-d30d-41a1-b6cf-ab47941b708b/content

Hiilamo H, Korpela T, Mäkinen L, Mukkila S & Saikkonen P (2026). Asumistukitäydennys ratkaisuna perustoimeentulotuen tarpeen vähentämiseen. Työpaperi 22/2026. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. [viitattu 28.5.2026]. Saantitapa: https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/7492b355-d445-485e-932d-59a5cf1a9206/content

Jauhiainen S, Miettinen A, Mäkinen L, Ristikari T, Räsänen T, Sihvonen E & Virmasalo I (2024). Lapsiperheiden pienituloisuus, sosiaaliturva ja asumisjärjestelyt. LAPSOSET-hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:35. [viitattu 3.10.2025]. Saantitapa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165895/VNTEAS_2024_35.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Helsingin kaupunki. Tutkimus- ja tilastotietoa Helsingistä / Työttömyys. Viitattu 4.2.2026. Saantitapa: https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/talous/tyomarkkinat/tyottomyys

Kela (2023a). Useiden Kelan etuuksien määrä jäädytetään vuoden 2023 tasoon lähivuosiksi. Tiedote 18.12.2023. [viitattu 6.11.2025]. Saantitapa: https://www.kela.fi/ajankohtaista/useiden-kelan-etuuksien-maara-jaadytetaan-vuoden-2023-tasoon-lahivuosiksi

Kela (2023b). Toimeentulotuessa hyväksyttäviin asumismenoihin tulee lainmuutos – Yhä useampi asiakas ohjataan etsimään edullisempaa asuntoa. Tiedote 13.12.2023. [viitattu 6.11.2025]. Saantitapa: https://www.kela.fi/muutokset/5885324/toimeentulotuessa-hyvaksyttaviin-asumismenoihin-tulee-lainmuutos-yha-useampi-asiakas-ohjataan-etsimaan-edullisempaa-asuntoa

Kela (2025a) Työttömien osa-aikatulot pienenivät suojaosan poistamisen jälkeen | Ajankohtaista | Kela

Kestilä L, Karvonen S, Jauhiainen S & Mikkola Hennamari (2023). Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2023: tavoitteena sosiaalisesti kestävä Suomi. Thl, Työpaperi 14/2023. [viitattu 28.11.2025]. Saantitapa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146429/TY%C3%962023_014_12042023e.pdf?sequence=19&isAllowed=y4

Kestilä L & Karvonen S (2025). Ratkaisuja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2025. Raportti 1/2025, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.4.2026. Saantitapa: https://suomenash.fi/wp-content/uploads/2025/01/vestn-terveys-ja-hyvinvointikatsaus-2025.pdf

Korpela H, Kyyrä T ja Matikka T (2025) VATT Blogi 9.9.2025. Työttömien osa-aikatyö ei romahtanut suojaosien poiston jälkeen. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Viitattu 23.12.2025. Saantitapa: https://vatt.fi/-/tyottomien-osa-aikatyo-ei-romahtanut-suojaosien-poiston-jalkeen

Kylätasku T (2026) Asunnottomuus pitää kääntää laskuun ja huumekuolemat puolittaa – Diakonissalaitos nostaa esiin vaikeat ongelmat, jotka seuraava hallitus voisi ratkaista. 12.5.2026. Kirkko ja Kaupunki. Saantitapa: https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/asunnottomuus-pitaa-kaantaa-laskuun-ja-huumekuolemat-puolittaa-diakonissalaitos-nostaa-esiin-vaikeat-ongelmat-jotka-seuraava-hallitus-voisi-ratkaista-?fbclid=IwY2xjawRxQPxleHRuA2FlbQIxMQBzcnRjBmFwcF9pZBAyMjIwMzkxNzg4MjAwODkyAAEe7MBUfFn-Z3IUxF6JkVZcrKWDzdVEPw7NR4_YoKKVyQn7yliLt0M8RyASBPA_aem_tKFoRhb0XjkqFz43RgLJcw

Liljeroos N (2025) Olosuhteiden pakosta – haastattelututkimus osa-aikatyön syistä ja vaikutuksista. Tutkimuksia 11/2025. SAK. Saantitapa: Olosuhteiden pakosta - haastattelututkimus osa-aikatyön syistä ja vaikutuksista - SAK 4.12.2025

Mahous N, Seppä M & Luotonen N (2025). Häädöt Suomessa 2015–2025. Datahuone-raportti 1/2025, VATT. [viitattu 28.10.2025]. Saantitapa: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/192835/datahuone-raportti-1-2025-haadot-suomessa-2015-2024.pdf?sequence=5&isAllowed=y

Mikkola H, Vainio A, Aalto E, Salorinne M & Mustonen P (2022). Kriisejä ja kohoavien kustannusten aikaa. Talouden kehitys ja näkymät Helsingissä 2021–2022. Tutkimuskatsauksia 2022:4, Helsingin kaupunginkanslia. [viitattu 9.12.2025]. Saantitapa: https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/22_06_08_Tutkimuskatsauksia_4_Mikkola_Vainio_Aalto_Salorinne_Mustonen.pdf

Mukkila S, Ollonqvist J & Tervola J (2025). Perusturvan riittävyys 2023–2025. Hallituskauden väliarviointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 18/2025. [viitattu 10.12.2025]. Saantitapa: https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/8a1ad193-d1e2-433d-bae7-292024c193a7/content

Niemelä M & Mäkinen L (2026). Riittääkö opintotuki? Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulon tarkastelua viitebudjettien näkökulmasta. Avauksia 5/2026, Kela. [viitattu 29.5.2026]. Saantitapa: https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/9b281906-7071-42b7-a142-f196935ced5d/content

Näätänen A-M (2025a) Osa-aikatyö ja toimeentulo SAK:laisilla aloilla 2025. Tutkimuksia. Saantitapa: https://www.sak.fi/aineistot/tutkimukset/osa-aikatyo-ja-toimeentulo-saklaisilla-aloilla-2025/

Pelkonen L (2025) Leikkausten kasautuminen huolestuttaa asiantuntijoita – professori esittää kotitalous­kohtaista ”leikkauskattoa”. Yle Politiikka 28.2.2025 [viitattu 15.5.2026]. Saantitapa: https://yle.fi/a/74-20179917

Pyy-Martikainen M & Simanainen M (2024). Mikrosimulointi: Sosiaaliturvaleikkaukset iskevät jo ennestään pienituloisiin nuoriin. Kela, Tutkimusblogi 21.1.2024. [viitattu 10.12.2025]. Saantitapa: https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/919109/mikrosimulointi-sosiaaliturvaleikkaukset-iskevat-jo-ennestaan-pienituloisiin-nuoriin

Riihelä M & Tuomala M (2024). Lieventääkö tuloliikkuvuus tuloerojen kasvua? Teoksessa Rajavuori A (toim.): Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024. Helsinki: Kalevi Sorsa -säätiö. Viitattu 4.6.2025. Saatavilla: https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/eriarvoisuuden-tila-suomessa-2024.pdf

Rissanen A, Tupala T, Hägg M, Valtakari M, Yli-Koski M, Aro R & Leskelä R-L (2021). Kuntien toimintamallit ja rahoitusvastuu toimeentulotukitarpeen ehkäisyssä ja vähentämisessä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:23. Valtioneuvoston kanslia Helsinki 2021. [viitattu 28.5.2026]. Saantitapa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/32e31c18-db15-487c-9d9e-b7166c72478d/content

Salorinne M (2024) Osa-aikaiset työsuhteet Helsingissä ja Suomessa 2023. https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/osa-aikaiset-tyosuhteet-helsingissa-ja-suomessa-2023

Sarparanta T & Tepponen M (2026). Kelan perustoimeentulotukitilasto 2025 (SVT). Helsinki, Kela 2026. [viitattu 19.3.2026]. Saantitapa: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026021213019

STM (2025). Arvio sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksista toimeentulotuen käyttöön sekä tulonjakoon. Sosiaali- ja terveysministeriön muistio. [viitattu 29.5.2026]. Saantitapa: https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/63ed29f6-a891-4229-9755-7fb579ae4219/1f564d1f-5502-4b85-9d6f-9c9189a30cf1/MUISTIO_20250922095602.PDF

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työnvälitystilasto, Keha-keskus. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu 1.3.2026]. Saantitapa: Työttömät työnhakijat eri ryhmissä, palveluissa olevat ja avoimet työpaikat kuukauden lopussa muuttujina Alue, Kuukausi ja Tiedot. PxWeb

Tervola J & Ollonqvist J (2025). Muuttuuko arvio sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista, kun toimeentulotuen simulointia tarkennetaan? INVEST Working Papers 127/2025, Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen INVEST tutkimuskeskus. [viitattu 7.10.2025]. Saantitapa: https://osf.io/preprints/socarxiv/f7yxn_v2

Tiilikainen A (2025). Lapsiperheköyhyys Helsingissä. Sosiaalinen raportti, kesäkuu 2025. Helsingin kaupunki, Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala. Viitattu 15.4.2025. Saantitapa: https://www.hel.fi/static/sote/sosrap/raportit/lapsiperhekoyhyys-helsingissa-raportti.pdf

Tilastokeskus, asuntojen vuokrat. Vuokraindeksi (2015=100) ja keskineliövuokrat, vuositiedot 2015–025. Viitattu 15.4.2026. Saantitapa: https://statfin.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__asvu/statfin_asvu_pxt_11x5.px/table/tableViewLayout1/

Tilastokeskus (2025a). Pienituloisia 782 300 vuonna 2024. Katsaus 16.12.2025. Tulonjakotilasto 2024, Tilastokeskus. [viitattu 16.12.2025]. Saatavilla https://stat.fi/julkaisu/cmin81ch45kp507vzolnh5sky

Tilastokeskus (2025b). ARA-vuokrat nousivat vapaarahoitteisia vuokria enemmän vuonna 2024. Tilastokeskuksen tiedot 16.1.2025. [viitattu 10.10.2025]. Saantitapa: https://stat.fi/julkaisu/cm14upgfh1n7f08usw6bsdf56

Tilastokeskus (2025c). Tuloerot kasvoivat vuonna 2024. Tiedote 16.12.2025. Tulonjakotilasto 2024, Tilastokeskus. Viitattu 15.4.2026. Saantitapa: https://stat.fi/fi/julkaisu/cm1hd62p95ovz07w050z35np7

Tilastokeskus (2026), Työvoimatutkimus. Saantitapa: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tyti/statfin_tyti_pxt_14bp.px. Viitattu 1.4.2026. Suomen virallinen tilasto (SVT)

Tulorekisteri. Vero-tilastotietokanta. Saantitapa: https://vero2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Vero/Vero__Tulorekisteri/trt_040.px/

Työttömyysturvalaki 1290/2002. Suomen säädöskokoelma. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2002/1290

Virtanen T (2025). Sähköpostivastaus kirjoittajalle 19.9.2025.

Valtiotalouden tarkastusvirasto. Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2025 [viitattu 11.5.2026]. Saantitapa: Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2025

Yle (2025). Kela käski toimeentulotuen saajia muuttamaan halvempaan asuntoon – vain harva totteli. Uutinen 4.9.2025. [Viitattu 6.11.2025]. Saantitapa: https://yle.fi/a/74-20180811

YTK (2025) Osa-aikatyö väheni lakimuutoksen vuoksi – moni jäi kokonaan työttömäksi. Tiedote. 11.8.2025. Saantitapa: https://www.sttinfo.fi/tiedote/71341718/osa-aikatyo-vaheni-lakimuutoksen-vuoksi-moni-jai-kokonaan-tyottomaksi?publisherId=4271&lang=fi

 

Alaviitteet: 

  1. SISU-mikrosimulointimalli on Tilastokeskuksen ja Kelan yhteistyössä kehittämä malli, jonka avulla voidaan koko väestöä edustavan yksilötason otosaineiston avulla laskea lakimuutosten yhteisvaikutuksia erilaisille kotitalouksille ja koko väestölle.(ks. tarkemmin https://stat.fi/tup/mikrosimulointi/index.html)
  2. Opiskelijoiden oikeudesta yleiseen asumistukeen 1.8.2025 jälkeen: ks. https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki#oletko-opiskelija.
  3. Yleistä asumistukea saaneista kotitalouksista hyvin pieni osa on asunut omistusasunnossa. Esimerkiksi vuosina 2020–2025 omistusasujia oli vain noin kolme prosenttia tukea saaneista (1900–2400 asuntokuntaa).
  4. Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2023 hallituksen esittämän lain, jonka mukaan useiden etuuksien (mm. yleinen asumistuki ja työttömyysturva) määrä jäädytetään vuoden 2023 tasoon vuosiksi 2024–2027. Näiden vuosien aikana indeksikorotuksia tehdään vain osaan Kelan maksamista etuuksista. (Kela 2023a.)
  5. Esimerkiksi joulukuussa 2025 lähes 26 400 helsinkiläistä kotitaloutta sai perustoimeentulotukea, kun kunnan myöntämää toimeentulotukea sai vastaavana aikana yhteensä 5 300 kotitaloutta.
  6. Ikääntynyt voi kuitenkin saada kunnan myöntämää täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea vaikka ei olisikaan oikeutettu Kelan myöntämään perustoimeentulotukeen.
Hyvinvointi Toimeentulo Sosiaaliturvaetuudet Työttömyys Eriarvoisuus