Suorittamasi haku antoi seuraavat tulokset
Rajaa aiheen mukaan
Rajaa julkaisusarjan mukaan
Rajaa kirjoittajan mukaan
31 sivua
Vaikka suomalaisten terveydentila kokonaisuudessaan on kohentunut monen mittarin mukaan viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, terveyden ja kuolleisuuden taso vaihtelevat edelleen voimakkaasti niin sosioekonomisten ryhmien välillä kuin alueellisestikin.
Vaikka tupakointi on vähentynyt jo pitkään, se on edelleen yksi suurimmista kansanterveysongelmistamme. Nuorten tupakointi on vähentynyt etenkin 2010-luvulla selvästi, ja valtaosa suomalaisnuorista ei tupakoikaan.
Ensimmäisiä tuloksia alkoholinkulutuksen muutoksesta ja mahdollisista haitoista on nyt käytettävissä vuonna 2018 tapahtuneen alkoholilain kokonaisuudistuksen jälkeen.
Helsinkiläisistä, kuten suomalaisista kaiken kaikkiaan, useampi on vähentänyt alkoholinkäyttöään koronaepidemian aikana kuin lisännyt sitä. Väestöryhmistä etenkin nuoret ovat vähentäneet alkoholin kulutustaan koronatilanteen myötä.
Kuolleisuuden tasoa mitataan usein elinajanodotteella, joka on selkeä ja hyvin ymmärretty mittari.
65-vuotiaiden helsinkiläismiesten jäljellä olevan elinajan pituus on jo lähes 18 vuotta.
Eroa selittänee muun muassa se, että maasta toiseen muuttavat ihmiset ovat usein lähtömaansa terveimpiä.
Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön ennuste vuosille 2022–2040-raportti kokoaa yhteen pääkaupunkiseudun kaupunkien väestöasiantuntijoiden laatiman ennusteen vieraskielisen väestön tulevasta kehityksestä maakunnassa seuraavien kahdeksantoista vuoden aikana.