Sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden väheneminen pidentänyt iäkkäiden helsinkiläisten elinajanodotetta

Kuolleisuuden tasoa mitataan usein elinajanodotteella, joka on selkeä ja hyvin ymmärretty mittari. Tavallisimmin tarkastellaan vastasyntyneen elinajanodotetta, mutta lisäksi voidaan katsoa myös muiden ikäryhmien jäljellä olevien elinvuosien odotetta. Esimerkiksi 75-vuotiaiden helsinkiläisten jäljellä oleva elinajanodote vuonna 2017 oli miehillä noin 11 ja naisilla lähes 14 vuotta. Ne helsinkiläiset miehet, jotka ovat elossa 75 vuoden iässä, tulevat siis keskimäärin saavuttamaan 86 vuoden iän, ja naisilla vastaava ikä on lähes 89 vuotta. Vastaavasti ne helsinkiläiset, jotka ovat elossa 85 vuoden iässä, tulevat puolestaan elämään keskimäärin vielä 6–7 vuotta.

Iäkkäiden elinajanodote on kasvanut

Vastasyntyneen elinajanodote on Helsingissä hieman lyhempi kuin koko maassa keskimäärin, mutta 80 vuotta täyttäneiden miesten kohdalla eroa jäljellä olevassa elinajassa ei ole ja naisten elinajanodote on jopa pidempi kuin koko maassa.

Kuolleisuus on pienentynyt viime vuosikymmenten aikana huomattavasti, ja myös iäkkäille on tullut lisää elinvuosia. Esimerkiksi viisivuotisjaksojen 1992–1996 ja 2012–2016 välillä 75 vuotta täyttäneiden helsinkiläisten jäljellä oleva elinajanodote kasvoi sekä miehillä että naisilla 2,2 vuotta. Yhä suurempi osa elinajanodotteen kasvusta johtuukin iäkkäiden kuolleisuuden pienenemisestä, ja naisilla yhteys on vielä suurempi kuin miehillä. Naisilla edellä mainitusta 2,2 vuoden elinajanodotteen kasvusta 30 prosenttia oli seurausta kuolleisuuden pienenemisestä 75 vuotta täyttäneillä, miehillä vain 11 prosenttia. Miehilläkin tosin neljännes kasvusta johtui 65 vuotta täyttäneiden kuolleisuuden pienenemisestä.

Taustalla erityisesti sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden väheneminen

Iäkkäiden elinajanodote on siis kasvanut selvästi. Eri kuolemansyiden vaikutusta tähän kehitykseen on mahdollista tarkastella niin sanotun dekomponointi-menetelmän avulla. Siinä elinajanodotteen muutos ajassa jaetaan eri kuolemansyistä johtuvaksi. Iäkkäiden elinajanodotteen kasvu johtuu etenkin siitä, että kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on vähentynyt. Noin puolet elinajanodotteen kasvusta tarkasteltujen ajanjaksojen välillä tulee siitä, että kuolleisuus iskeemisiin sydäntauteihin on pienentynyt ja noin viidennes siitä, että kuolleisuus aivoverisuonien sairauksiin on vähentynyt.

Niin ikään syöpäkuolleisuus on pienentynyt etenkin miehillä, joilla noin viidennes elinajanodotteen kasvusta johtuu kuolleisuuden pienenemisestä syöpiin ylipäätään. Myös naisilla syöpäkuolleisuus on hieman pienentynyt lukuun ottamatta keuhkosyöpää.  Naisten keuhkosyöpäkuolleisuuden kasvu liittyy tupakoinnin myöhäisempään yleistymiseen naisilla. Syöpäkuolleisuuden pienenemisen taustalla on todennäköisesti sekä elintapojen kohentumista että lääketieteen kehitystä. Etenkin syöpien osalta diagnosointi ja hoidot ovat tehostuneet.

Toisaalta kuolleisuus alkoholisairauksiin, tapaturmiin ja dementiaan on yleistynyt niin, että se osaltaan on lyhentänyt elinajanodotetta tarkastelujen ajanjaksojen välillä. Dementiakuolleisuuden yleistymisen taustalla on toisaalta väestön ikääntyminen ja toisaalta dementian yleistynyt käyttö kuolemansyynä.

Lisää ikääntyneiden helsinkiläisten terveydestä, sairastavuudesta ja kuolleisuudesta voi lukea Ikääntyneet Helsingissä -nettisivustolta(Link leads to external service). Sivusto tarjoaa tietoa ikääntyneiden elämästä myös lukuisia muita aiheita kattaen. Tietoa on muun muassa koulutustasosta, asumisesta, taloudellisesta toimeentulosta sekä osallisuudesta.