Alkoholilaki uudistettiin Suomessa noin kaksi vuotta sitten. Nykyinen alkoholilainsäädäntö koostuu vuoden 2017 alkoholilaista ja sen nojalla annetuista asetuksista, ja kokonaisuudessaan tämä uusi alkoholilaki tuli voimaan 1.3.2018. Uuden lain myötä erityisesti alkoholin vähittäismyyntiä ja alkoholijuomien anniskelua koskevaa sääntelyä on purettu, ja esimerkiksi aiempaa vahvempia alkoholijuomia saa nyt myydä vähittäiskaupoissa.
Näiden juomien – esimerkiksi nelosoluen, vahvan siiderin ja long drink-juomien – saatavuus on parantunut huomattavasti myyntipaikkojen määrän kasvettua moninkertaiseksi. Alkoholilain muutosten vaikutusten arviointi on kuitenkin vielä pääsääntöisesti mahdotonta lyhyeksi jäävän seurannan takia. Toistaiseksi ei myöskään ole nähty kauppojen ennakkoon povaamaa noin 40 prosentin hintojen alenemista. Alkoholijuomien hintojen ja alkoholinkulutuksen sekä etenkin mahdollisten alkoholihaittojen muutosten syvempään arvioon tullaan tarvitsemaan tietoja usean vuoden ajalta.
Kokonaiskulutuksessa lievää nousua
Ensimmäisiä, varovaisesti tulkittavia indikaattoreita alkoholinkulutuksen muutoksesta ja mahdollisista haitoista kuitenkin on jo käytössä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan alkoholin kokonaiskulutus lisääntyi 0,4 prosenttia vuoden 2018 aikana, kun siihen saakka kulutus oli vähentynyt vuodesta 2007 lähtien.
Alkoholikuolleisuuden muutokset ovat puolestaan seuranneet säännöllisesti alkoholin kokonaiskulutuksen kehitystä (esim. SVT 2016), vaikka alkoholiperäisiin tauteihin kuoleminen vaatii yleensä pitkäaikaista haitallista alkoholin käyttöä. Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan vuonna 2018 alkoholin aiheuttamat kuolemat lisääntyivätkin edellisvuoden 1 560 kuolleesta 1 680 kuolleeseen. Nämä molemmat luvut jäivät toki selvästi alkoholikuolleisuuden huippuvuosista 2005–2009, jolloin kuolleita oli yli 2 000 henkeä vuosittain.
Helsingissä alkoholikuolleisuus on ollut muuta maata suurempaa, ja muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta tämä ero on ollut tilastollisesti merkitsevä eikä siis johdu satunnaisuudesta (Kuvio 1). Ero alkoholikuolleisuudessa on myös keskeinen Helsingin muuta maata matalampaa elinajanodotetta selittävä tekijä (Mäki & Martikainen 2016).
Vuoden 2018 aikana kuolleisuus alkoholiperäisiin sairauksiin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen vaikuttaa lisääntyneen Helsingissä huomattavasti muuta maata enemmän, sillä tuoreiden tietojen mukaan ikävakioitu alkoholikuolleisuus on pääkaupungissa suurentunut lähes viidenneksen (Kuvio 1). Koko maassa keskimäärin alkoholikuolleisuus lisääntyi edellisvuodesta noin 8 prosenttia, ja Helsingin ulkopuolisessa Suomessa noin 6 prosenttia.
Näin vuoden 2013 jälkeen tapahtunut nopea alkoholikuolleisuuden pieneneminen Helsingissä olisi pysähtynyt. Lukuihin sisältyy kuitenkin vielä suurta epävarmuutta: luottamusvälit ovat yksittäisten vuosien osalta leveät ja muutokset voivat johtua myös satunnaisuudesta. Toisaalta vastaava kuolleisuuden suureneminen viidenneksellä nähdään myös tarkasteltaessa alkoholikuolleisuutta yhteensä Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa.
Koska muutos näissä pääkaupunkiseutuun kuuluvissa kunnissa on samanlainen, tarkemmissa mallintamalla tehdyissä analyyseissä tarkastellaankin tilannetta niissä yhteensä, jolloin myös tulosten satunnaisuus vähenee. Koska aineisto on taulukoidussa muodossa, mallinnusmenetelmänä käytettiin Poissonin regressiomallia ja tulokset kuvaavat suhteellista riskiä. Luvut on vakioitu alueiden ikä- ja sukupuolirakenteen mahdollisten erojen takia.
Alkoholikuolleisuuden kasvu koskee erityisesti vanhempia ikäluokkia
Taulukossa 1 verrataan alkoholikuolleisuutta vuosina 2017 ja 2018: vuoden 2017 kuolleisuuden tasoa merkitään luvulla 1,00 ja seuraavan vuoden kuolleisuuden tasoa suhteessa siihen. Alkoholikuolleisuus oli Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella yhteensä viidenneksen yleisempää vuonna 2018 kuin edellisenä vuonna. Muutos on tilastollisesti merkitsevä. Suhteellinen kuolleisuus on suurentunut niin ikään Helsingissä lähes yhtä paljon, mutta tapausmäärien jäädessä pienemmäksi ei muutos ihan saavuta tilastollista merkitsevyyttä. Sen sijaan näiden kuntien ulkopuolisessa Suomessa muutos alkoholikuolleisuudessa on huomattavasti vähäisempi.
Alueen ja iän yhteisvaikutusta katsottaessa nähdään, että kyse on etenkin iäkkäämpien asukkaiden alkoholikuolleisuuden kasvusta. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla alkoholikuolleisuus suureni sekä alle että yli 55-vuotiailla, mutta vain jälkimmäisen ryhmän kohdalla muutos voidaan tulkita todelliseksi. Näiden kuntien ulkopuolisen Suomen alueella muutos kuolleisuudessa on molemmissa ikäryhmissä vähäinen.
Suurentunut alkoholikuolleisuus näyttäisi siis koskevan erityisesti vanhempia ikäluokkia. Vuoden 2018 FinSote-kyselytutkimuksen tulokset helsinkiläisten osalta antavat tukea sille, että alkoholinkäyttö olisi muuttumassa ikäryhmissä eri tapaan. Verrattuna vuosien 2013–2015 tilanteeseen alkoholia liikaa käyttävien osuus on alle 55-vuotiailla helsinkiläisillä pienentynyt selvästi, mutta sitä vanhemmilla pysynyt ennallaan tai jopa kasvanut (Kuvio 2).
Suomen alkoholilain kokonaisuudistus tuli voimaan maaliskuussa 2018. Tähän mennessä lainmuutoksen keskeisimpiä käytännön seurauksia on ollut alkoholin saatavuuden lisääntyminen ja monipuolistuminen. Lainmuutoksen kansanterveydellisten vaikutusten arviointi tulee olemaan myöhempien vuosien tehtäviä, mutta ensimmäisiä indikaattoreita alkoholinkäytön muutoksesta ja sen vaikutuksesta voidaan jo varovasti tulkita.
Muutos alkoholikuolleisuudessa näyttäisi olevan sekä alueellisesti että ikäryhmittäin erilainen. Kun muutokset pääkaupunkiseudun ulkopuolella ovat melko vähäiset, niin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla yhteensä kuolleisuus on noussut. Toisaalta muutos on tällä alueella selkein 55 vuotta täyttäneiden osalta. Myöskään kyselytutkimuksen mukaan alkoholin liikakäyttö ei tässä ikäryhmässä näyttäisi vähentyneen viiden viime vuoden aikana – toisin kuin nuoremmilla.
Mielenkiintoista tulee tietenkin olemaan se, miten alkoholikuolleisuus tulevina vuosina muuttuu: suureneeko alkoholikuolleisuus Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla jatkossakin, vai jääkö näiden kuntien vuoden 2018 kuolleisuuden nousu vain yhden vuoden mittaiseksi, jonka jälkeen palataan jo useamman vuoden kestäneeseen alenevaan trendiin.
VTT, dosentti Netta Mäki toimii yliaktuaarina Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikössä.
Kirjallisuutta:
Murto J, Kaikkonen R, Pentala-Nikulainen O, Koskela T, Virtala E, Härkänen T, Koskenniemi T, Jussmäki T, Vartiainen E & Koskinen S. Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH:n perustulokset 2010-2016. Verkkojulkaisu: www.thl.fi/ath
Mäki N & Martikainen P: Kuolleisuus Helsingissä ja muualla Suomessa. Helsingin kaupungin tietokeskus: Tutkimuksia 2016:5.
Parikka S, Pentala-Nikulainen O, Koskela T, Kilpeläinen H, Ikonen J, Aalto A-M, Muuri A, Koskinen S & Lounamaa A. Kansallisen terveys-, hyvinvointi ja palvelututkimus FinSoten perustulokset 2017–2018. Verkkojulkaisu: thl.fi/finsote
Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-5051. 2016, 4. Alkoholikuolleisuudessa vähäistä kasvua edellisvuodesta. Helsinki: Tilastokeskus .
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ksyyt/2016/ksyyt_2016_2017-12-29_kat_004_fi.html