Koronavirusepidemialla on ollut monenlaisia vaikutuksia ihmisten elämään. Suorien sairastavuuteen ja kuolleisuuteen liittyvien vaikutusten lisäksi epidemia sekä sen ehkäisytoimet ja monenlaiset rajoitukset ovat muokanneet arkeamme ja toimintaamme. Kiinnostava kysymys on, miten elintavat ovat muuttuneet epidemian aikana.
Suomalaisten alkoholinkäytön muutos epidemian aikana
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi lokakuussa tietoja koronaepidemian vaikutuksista suomalaisten alkoholinkulutuksen muutokseen (Mäkelä ym. 2020). Tutkimuksen mukaan koronaepidemia ja sen rajoitustoimet vähensivät suomalaisten arvioitua alkoholin kokonaiskulutusta keväällä ja kesällä 2020.
Kaikkien vastaajien kohdalla ei kuitenkaan alkoholinkäyttö ole vähentynyt, vaan 8 prosenttia vastanneista kertoi lisänneensä alkoholinkäyttöään. Valtaosa (80 %) arvioi kulutuksensa pysyneen ennallaan ja 12 prosenttia katsoi vähentäneensä juomistaan. Mielenkiintoista oli myös se, että kulutustaan eniten muuttaneissa väestöryhmissä (alle 35-vuotiaat ja ne, joiden taloudellinen tilanne oli heikentynyt) oli muita vastaajaryhmiä enemmän sekä niitä, jotka vähensivät kulutustaan, että niitä, jotka lisäsivät kulutustaan.
Helsinki-barometri kertoo helsinkiläisten tilanteesta
Myös helsinkiläisten osalta voidaan osin arvioida alkoholinkäytön muutoksia epidemian aikana tuoreen kyselyaineiston pohjalta. Helsinki-barometri on lyhyillä puhelinhaastatteluilla säännöllisesti toteutettava tutkimus, jolla seurataan asukkaiden mielipiteitä Helsingissä. Helsinki-barometri on toteutettu tähän mennessä kolmesti, syksyllä 2019, keväällä 2020 ja nyt syksyllä 2020. Vuoden 2020 barometrit ovat keskittyneet koronaepidemian vaikutusten ja asukkaiden sitä koskevien kokemusten selvittämiseen. Barometrien kohderyhmänä olivat 18–79-vuotiaat, ja aineisto edustaa Helsingin aikuisväestöä iän ja sukupuolen mukaan. Syksyn 2020 barometriin tuli vastauksia on 1 051 henkilöltä.
Tässä blogikirjoituksessa käsitellään uusimman barometrin tuloksia. Syksyn 2020 kyselylomakkeella kysyttiin muiden teemojen ohella myös sitä, onko vastaaja muuttanut alkoholinkäyttöään korona-aikana. Kyselyyn osallistujilta kysyttiin ”Onko koronaepidemialla ollut seuraavia vaikutuksia elämääsi?”, ja kymmenestä esitetystä väitteestä kaksi koski alkoholinkäyttöä. Väitteet olivat muotoa ”Olen käyttänyt alkoholia enemmän kuin normaalisti” ja Olen käyttänyt alkoholia vähemmän kuin normaalisti”. Vastausvaihtoehtoina oli ”Kyllä” tai ”Ei”.
Osa helsinkiläisistä vähentänyt alkoholinkäyttöään, osa lisännyt
Kyselyn mukaan helsinkiläisistä 28 prosenttia oli vähentänyt alkoholinkäyttöään koronaepidemian aikana ja 7 prosenttia puolestaan lisännyt. Miehistä 30 prosenttia ilmoitti vähentäneensä alkoholinkäyttöään ja 8 prosenttia lisänneensä. Nämä osuudet ovat molemmat hieman suuremmat kuin naisilla, joista 25 prosenttia ilmoitti vähentäneensä ja 5 prosenttia lisänneensä juomistaan.
Ikä ei ollut yhteydessä alkoholinkäytön lisäämiseen, mutta se oli yhteydessä sen vähentämiseen (Kuvio 1). Alle 30-vuotiaat helsinkiläiset ilmoittivat selvästi vanhempia ikäryhmiä useammin vähentäneensä alkoholinkäyttöään. Nuorista miehistä (52 %) hieman useampi kuin naisista (41 %) ilmoitti alkoholinkäyttönsä vähentyneen.
Myöskään äidinkieli ei ollut yhteydessä oman alkoholinkäytön lisäämiseen, mutta sekin oli yhteydessä juomisen vähentämiseen, sillä ruotsinkieliset ilmoittivat suomenkielisiä useammin vähentäneensä alkoholinkäyttöä: kun suomenkielisillä tämä osuus oli 27 prosenttia, ruotsinkielisillä se oli 10 prosenttiyksikköä suurempi.
Yksinasuvat olivat sekä vähentäneet että lisänneet alkoholinkäyttöä keskiarvoa enemmän. Sukupuolittainen tarkastelu osoitti, että tämä koski miehiä, vaikkakaan nämä osuudet eivät pienen vastaajamäärän johdosta poikenneet muista kotitalousryhmistä tilastollisesti merkitsevästi.
Työpaikalla töissä olevien ja etätöitä tekevien alkoholinkäytön muutos ei eronnut
Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Pääasiallinen toiminta oli osin yhteydessä sekä alkoholinkäytön lisäämiseen että sen vähentämiseen. Työpaikalla töissä olevat ja etätöitä tekevät eivät eronneet toisistaan kummankaan muuttujan kohdalla. Myöskään eläkeläiset eivät eronneet kummankaan muuttujan kohdalla kaikkien vastaajien keskiarvosta. Eniten juomistaan olivat vähentäneet opiskelijat. Sen sijaan ne, jotka olivat työttömänä jo ennen korona-aikaa, olivat lisänneet alkoholinkäyttöä keskiarvoa enemmän ja toisaalta vähentäneet alkoholinkäyttöä vain hyvin harvoin. On kuitenkin hyvä huomata, että näitä vastaajia aineistossa oli vähän.
Useat huono-osaisuutta kuvaavat indikaattorit yhteydessä alkoholinkäytön lisäämiseen
Edellä kuvattujen sosiodemografisten taustamuuttujien lisäksi tässä artikkelissa tarkastellaan muiden tekijöiden yhteyttä alkoholinkäytön muutokseen. Toisin kuin edellä kuvatuista sosiodemografisista tekijöistä, näistä vain harva oli yhteydessä alkoholinkäytön vähentämiseen.
Taulukossa 1 esitetäänkin suhteelliseen alkoholinkäytön lisäämiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Taustatekijöiden ja alkoholinkäytön lisäämisen välistä yhteyttä analysoidaan logistisella regressiomallilla ja tulokset esitetään odds ratioina eli ristitulosuhteina. Malleissa merkitään aina luvulla 1,0 tarkasteltavan muuttujan yhden luokan alkoholinkäytön lisääntymistä korona-aikana, ja muiden saman muuttujan luokkien alkoholinkäytön lisääntyminen lasketaan suhteessa siihen. Mallinnukset tehtiin SAS EG 8.1-ohjelman koodipohjalla. Mallissa 1 esitetään tarkasteltavien muuttujien yhteys sukupuoli vakioituna. Koska ikä ei ollut yhteydessä alkoholinkäytön lisäämiseen, sitä ei vakioitu.
Sekä kokemus elämänlaadusta että arvio tulevaisuuden näkymistä olivat hyvin voimakkaasti yhteydessä alkoholinkäytön lisäämiseen. Niillä, joiden elämänlaatu oli huono tai erittäin huono, oli lähes 9-kertainen todennäköisyys alkoholinkäytön lisäämiseen korona-aikana verrattuna niihin vastaajiin, jotka kokivat elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi.
Vastaavasti niiden, jotka arvioivat tulevaisuutensa olevan huonompi kuin nykyisyys, alkoholinkäytön lisäämisen todennäköisyys oli kolminkertainen niihin verrattuna, jotka olettivat tulevaisuutensa näyttävän samanlaiselta kuin nykyisyys.
Huoli koronan vaikutuksesta lähipiiriin yhteydessä alkoholinkäytön lisäämiseen
Lomakkeella kysyttiin myös, miten huolissaan vastaaja oli koronaepidemian vaikutuksista kolmeen eri ryhmään. Mahdolliset vaikutukset itselle tai läheisille ystäville eivät olleet yhteydessä alkoholinkäytön lisäämiseen, mutta huoli vaikutuksista perheelle tai lähisuvulle oli. Niillä, jotka olivat erittäin huolissaan, oli kolminkertainen todennäköisyys lisätä alkoholinkäyttöään. Muiden taustamuuttujien vakioiminen ei juurikaan selittänyt tätä yhteyttä, mutta sen sijaa itsensä yksinäiseksi kokeminen vähensi erittäin huolissaan olevien ja muiden ryhmien välistä eroa alkoholinkäytön lisäämisen todennäköisyydessä. On mahdollista, että joidenkin kohdalla koronan aiheuttama stressi, johon yhdistyy yksinäisyys, on lisännyt alkoholinkäyttöä.
Toisaalta myös niillä, jotka eivät olleet lainkaan huolissaan oli kaksinkertainen todennäköisyys alkoholinkäytön lisäämiseen. Nämä vastaajat saattavat kuulua huolettomammin koronaa suhtautuviin. Tarkempi tarkastelu näytti, että ensinnäkin pieni osa vastaajista ei tiennyt, kuuluuko koronan riskiryhmään vai ei, ja toisekseen tämä sama ryhmä näyttäisi olevan muita vähemmän huolissaan koronan vaikutuksista ja myös lisänneen juomistaan muita enemmän. Pienen vastaajalukumäärän takia tätä tulosta tulee tulkita varoen, mutta on mahdollista, että muita huolettomammin koronaan suhtautuvien joukossa on enemmän myös alkoholinkäyttöään lisänneitä.
Yksinäisyyden kokeminen vahvasti yhteydessä alkoholinkäytön lisäämiseen
Lisäksi kyselylomakkeella kartoitettiin koronaepidemian erilaisia vaikutuksia elämään. Taulukkoon 1 on poimittu näistä muutama, jotka olivat yhteydessä joko alkoholinkäytön lisäämiseen tai vähentämiseen. Koronan aiheuttamat taloushuolet kasvattivat todennäköisyyttä lisätä alkoholinkäyttöä, mutta tämä vaikutus ei ollut tilastollisesti merkitsevä (Taulukko 1). Sen sijaan ne, joilla oli ollut taloushuolia, olivat 1,5-kertaisella todennäköisyydellä vähentäneet alkoholinkäyttöään verrattuna vastaajiin, joilla taloushuolia ei ollut ollut (tulos ei ole taulukossa).
Ne, jotka kokivat itsensä yksinäisiksi, olivat lisänneet alkoholinkäyttöään yli nelinkertaisella todennäköisyydellä niihin verrattuna, jotka eivät kokeneet itseään yksinäisiksi. Myös ne, joiden kunto oli heikentynyt tai jotka kokivat, että suositus omaehtoiseen karanteeniin oli hankaloittanut elämää, olivat lisänneet alkoholinkäyttöään.
Taulukon 1 mallissa 2 näytetään nämä samat yhteydet alkoholinkäytön lisäämiseen niin, että myös kaikkien muiden taulukossa esitettyjen muuttujien vaikutus on vakioitu. Yhteydet erilaisten tekijöiden ja alkoholinkäytön lisäämisen välillä pienenevät kauttaaltaan, ja suurimmalta osalta tilastollista merkitsevyyttä ei enää olekaan.
Tarkempi analyysi osoitti, että yksinäisyyden kokeminen oli näistä tekijöistä se, joka pääsääntöisesti selitti muita yhteyksiä. Elämänlaatunsa huonoksi kokemisen ohella se olikin edelleen yhteydessä alkoholinkäytön lisäämiseen.
Alkoholinkäytön lisäämisen taustalla lienee koronan aiheuttamaa ahdistusta, stressiä ja yksinäisyyttä
THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista ei ole muuttanut alkoholinkäyttöään korona-aikana. Alkoholinkäyttöään on lisännyt 8 prosenttia ja 12 prosenttia on vähentänyt sitä. Helsinkiläisten osalta vastaavat luvut ovat 7 ja 28 prosenttia. Alkoholinkäyttöään lisänneitä on siis näissä aineistoissa saman verran, ja se, että helsinkiläisissä on alkoholinkäyttöään vähentäneitä enemmän, selittynee osin väestörakenteella. Helsingissä on suhteellisesti enemmän nuoria ikäryhmiä ja opiskelijoita, jotka ovat kaikkein selvimmin vähentäneet alkoholinkäyttöään.
Sekä THL:n tutkimuksessa että Helsinki-barometrissa kävi ilmi, että samoissa väestöryhmissä on tyypillisesti sekä alkoholinkäyttöä vähentäneitä että lisänneitä. Miehissä oli naisia enemmän alkoholinkäyttöään lisänneitä ja vähentäneitä, ja myös taloudellisia huolia kokeneilla oli näin, vaikkakaan Helsinkiä koskevassa aineistossa yhteys käytön lisäämiseen ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Myös yksinasuvissa oli muita enemmän alkoholinkäyttöään vähentäneitä ja lisänneitä, ja erityisesti nämä muutokset näkyivät miehillä.
Pääasiallista toimintaa tarkasteltaessa eniten juomistaan olivat vähentäneet opiskelijat. Etenkin nuorten alkoholin käytön väheneminen liittynee koronaepidemian myötä tapahtuneeseen sosiaalisen elämän rajoittumiseen, etäopiskeluun ja ravintolaelämän hiipumiseen.
Ne, jotka olivat työttömänä jo ennen korona-aikaa, olivat lisänneet alkoholinkäyttöä keskiarvoa enemmän ja toisaalta vähentäneet alkoholinkäyttöä vain hyvin harvoin. Näistä muutoksista kuitenkin vain jälkimmäinen oli tilastollisesti merkitsevä. Myös taloushuolia kokeneet vähensivät alkoholinkäyttöään. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että taloudellisia haasteita kokevissa on paljon sekä raittiitta että alkoholia liikaa käyttäviä (Mäki 2020).
Yleistä huono-osaisuutta ja etenkin heikkoa elämänlaatua kuvaavat tekijät sekä yksinäisyyden kokeminen olivat selkeästi yhteydessä alkoholinkäytön lisäämiseen. Vaikka kaikkien suomalaisten osalta keskimäärin alkoholinkäyttö korona-aikana on vähentynyt (Mäkelä ym. 2020), niin osa on lisännyt juomistaan. Helsinkiläistenkin kohdalla näkyy alkoholinkäytön muutoksen polarisoituminen korona-aikana. Osa alkoholinkäyttöään lisänneistä saattaa olla ylipäätään koronaepidemiaan huolettomasti suhtautuvia, mutta suurimman osan kohdalla kyse lienee pikemminkin epidemian ja sen torjuntatoimien seurauksena lisääntyneestä ahdistuksesta, yksinäisyydestä ja stressistä, josta yritetään selvitä alkoholinkäyttöä lisäämällä.
VTT, dosentti Netta Mäki toimii erikoistutkijana Helsingin kaupunginkansliassa.
Kirjallisuutta:
Keskinen V & Hirvonen J (2020): Helsinki-barometri: Huolta koronatilanteesta mutta myös tulevaisuudenuskoa. Kvartti-blogi 25.6.2020 https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/helsinki-barometri-huolta-koronatil...(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Mäkelä P, Ylöstalo T, Warpenius K, Karlsson T, Jääskeläinen M & Ståhl T (2020): Koronaepidemian vaikutukset suomalaisten alkoholinkulutukseen – kokonaisarvio kevään ja kesän 2020 muutoksista. Tutkimuksesta tiiviisti 30/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Mäki, N (2020): Raittius keskittyy Helsingissä samoihin väestöryhmiin kuin alkoholin ongelmakäyttö. Kvartti, 2020(1): 62–71.