Talouskehitys

Talouden kasvu Helsingissä on perustunut viime vuosina etenkin korkean osaamisen toimialojen myönteiseen kehitykseen. 

Talous on kokenut viime vuosina peräkkäisten iskujen sarjan. Talouskasvu oli alkuvuodesta 2020 jo valmiiksi hidastumassa, kun koronapandemia suisti varsinkin monet palvelualat pitkäkestoisiin ongelmiin. Työttömyys  kasvoi nopeasti, ja talouskasvu pysähtyi. Kun koronarajoituksia alettiin purkaa ja talous kääntyi uudestaan kasvuun, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kaikesta huolimatta Suomen talous kasvoi vuosina 2021 ja 2022, ja työttömyys vaihtui monilla toimialoilla työvoimapulaksi. Vuodesta 2022 inflaatio on kiihtynyt nopeasti, mikä on johtanut korkojen nousuun ja heikentänyt yritysten tulevaisuuden näkymiä. Helsinki on selvinnyt kaupunkina näistä ongelmista toistaiseksi vähäisin vaurioin. Kaupungin verotulot ovat viime vuosina kasvaneet muun muassa monien erityisosaamista vaativien kasvualojen hyvän menestyksen ansiosta.

Pikalinkit

Tilastotietokannat
Tutkimushankkeet
Käsitteet ja määritelmät
Palkkatulot
Helsinkiläisten palkansaajien tulot ylittävät valtakunnallisen keskiarvon.
Kaupungin verotulot
Kaupungin verotulot ovat kasvaneet useita vuosia.
Kokonaistuotanto (bkt)
Helsingin seutu on Suomen talouselämän keskus.
Kuluttajien ja yritysten näkymät
Kuluttajien odotukset Suomen talouden kehityksestä ovat heitelleet paljon koronapandemian aikana.

Uusimmat artikkelit

Kriisejä ja kohoavien kustannusten aikaa: Talouden kehitys ja näkymät Helsingissä 2021–2022

| Henri Mikkola, | Arttu Vainio, | Eero Aalto, | Minna Salorinne, | Pekka Mustonen
2020-luku on käynnistynyt taloudellisten ja yhteiskunnallisten kriisien varjostamana. Tässä raportissa kuvataan, miten Helsingin elinkeinoelämä ja työmarkkinat ovat selvinneet ensin koronapandemian ja sen jälkeen Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan aiheuttamista taloudellisista häiriöistä....
Link to page

Omaa stadia kehittämässä – Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin äänestys 2021

| Jenni Erjansola
Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat päättävät julkisten varojen käytöstä. Toimintatavassa asukkaat ideoivat sisältöjä ja äänestävät siitä, mihin osallistuvaan budjetointiin osoitettu tietty rahasumma käytetään. Suomessa osallistuva budjetointi on yleistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana....
Link to page

Matkailukatsauksia: Käyttöasteiden matematiikkaa

| Pekka Mustonen
Kun katsotaan numeroiden taakse, Helsingin majoitusliikkeiden kesän käyttöasteita voidaan pitää verrattain korkeina, vaikka ne ensikatsomalta saattavat vaikuttaa vaatimattomilta. Helsingin ei voida sanoa jääneen kotimaanmatkailun buumista mitenkään merkittävästi syrjään.
Link to page

Sukupuolten tasa-arvo – tilannekuva strategiamittareiden valossa

| Tuija Mustajärvi, | Hanna Ahlgren-Leinvuo
Julkaisussa tarkastellaan sukupuolten välistä tasa-arvoa Helsingissä. Sukupuolten tasa-arvo on läpäisevä periaate kaikessa kaupungin toiminnassa. Kuluneen strategiakauden aikana kaupungissa toteutetun laajan tasa-arvohankkeen loppuraporteissa kiinnitettiin huomiota siihen, että sukupuolitietoisen...
Link to page

Suomenlinnan syreeneistä Seutulaan – Helsinki matkailuviirien aiheena 1950–80-luvuilla

| Vesa Keskinen
Matkamuistoviirit olivat muutaman vuosikymmenen ajan suosittu tuliainen tai muisto myös kotimaan matkoilta. Suomen kohteisiin liittyviä viirejä myytiin 1940-luvulta alkaen, ja niiden suosio hiipui viimeistään 1990-luvulla. Helsinki oli valtakunnallisesti matkailuviirien aiheista suosituin.
Link to page

Työn murros ja digitalisaatio – mitä muutoksia on luvassa pääkaupunkiseudun työmarkkinoille?

| Henrik Lönnqvist, | Minna Salorinne
Teknologian kehitys muovaa työelämää. Tässä ei ole sinällään mitään uutta, vaikka keskustelussa työn muutoksesta nostetaan usein synkkiä uhkakuvia esiin. Millaista työtä ja millä palkkatasolla on tulevaisuudessa tarjolla? Tässä artikkelissa luomme katsauksen työn katoamisesta käytyyn keskusteluun...
Link to page