Talouskehitys

Talouden kasvu Helsingissä on perustunut viime vuosina etenkin korkean osaamisen toimialojen myönteiseen kehitykseen. 

Suomen talouden yleiskuva on muuttunut nopeasti. Vienti vetää nyt selvästi aiempaa paremmin, teollisuuden ja rakentamisen tuotanto kasvaa ja yksityisen kulutuksen kasvun myötä myös kaupan myynti on kääntynyt kasvuun. Talouden kasvu koskettaa nyt lähes kaikkia toimialoja Suomessa. Yritysten odotukset myös tulevasta talouskehityksestä ovat kääntyneet kaikilla päätoimialoilla joko myönteisiksi tai vähintään selvästi aiempaa paremmiksi. 

Suomen bruttokansantuotteen volyymi (BKT) kasvoi 0,8 % vuonna 2025. Käänne nousuun tapahtui selvimmin vuoden 2025 lopulla. Tuotanto kasvoi myös vuoden 2026 kahdella ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Tammi-maaliskuussa 2026 tuotanto kasvoi edellisvuoteen verrattuna 1,3 % ja huhti-kesäkuussa 2026 tuotannon kasvuvauhdiksi Tilastokeskus arvioi 1,6 % vuodentakaisen verrattuna. Talouskasvun on ennakoitu jatkuvan loppuvuonna 2026 ja 2027. Talouden myönteiselle kehitykselle on nyt hyvät edellytykset. Riskit liittyvät pääosin erilaisten konfliktien aiheuttamiin ongelmiin. Esimerkiksi energian hinnan nousu voi kiihdyttää inflaatiota, nostaa korkotasoa ja vähentää edelleen kulutuskysyntää.

Uusimmat artikkelit

Pääkaupunkiseudulla sijaitsee Suomen suurin ICT-sektorilla toimivien yritysten keskittymä. Alue työllistää yli puolet Suomen ICT-sektorin henkilöstöstä ja sektorin vuosittaisesta liikevaihdosta lähes 70 prosenttia syntyy pääkaupunkiseudulla. ICT-sektori on useiden taloudellisten tunnuslukujen...
Työllisyyden kasvu on viime vuosina nojautunut vahvasti osa-aikatyön lisääntymiseen sekä Helsingissä että Suomessa. Joka viides helsinkiläinen palkansaaja työskentelee osa-aikaisesti, yleisimmin naiset, nuoret ja ulkomaalaistaustaiset. Lähes puolet majoitus- ja ravintola-alalla työskentelevistä...
Helsinkiläisten tulokehitys on ollut varsin hyvä vuosien 2022–2024 huonoista talousuutisista huolimatta. Palkat ovat nousseet parin viime vuoden aikana Helsingissä keskimäärin enemmän kuin koko maassa tai muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa. Myös eläkkeet ja työttömyysetuudet kasvoivat...
Suuret kaupungit ovat ryhtyneet toteuttamaan ohjelmallista kiertotalouspolitiikkaa. Helsinki on hyväksynyt kiertotalouden toimenpideohjelman, Oulu on laatinut kiertotalouden tiekartan, ja Tampereella on kiertotaloussuunnitelma. Kaupunkien tavoitteena on hillitä neitseellisten luonnonvarojen...
Helsingin alueiden välillä on suuria eroja työttömyysasteessa, ja erot ovat jopa kasvaneet viimeisten kolmen vuoden aikana, eli koronaviruspandemiaa edeltävästä ajasta. Keskimäärin työttömyysasteet kohosivat enemmän niissä peruspiireissä, joissa työttömyyttä oli jo ennen pandemiaa enemmän. Tänä...
Yhä useampi Helsingissä työskentelevä asuu muualla kuin pääkaupungissa, ja etenkin Helsingin seudun ulkopuolelta Helsingissä työssäkäyvien määrä on kasvanut. Ammateista varsinkin erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden parissa on entistä yleisempää käydä Helsingissä töissä pitkän matkan päästä,...