Suorittamasi haku antoi seuraavat tulokset
Rajaa aiheen mukaan
Rajaa julkaisusarjan mukaan
Rajaa kirjoittajan mukaan
748 sivua
Tutkimustulokset pääkaupunkiseudun eriytymisestä osoittavat, että alueelliset erot muun muassa väestön tulo- tai koulutustasossa, maahanmuuttajien osuuksissa ja työttömyysasteessa ovat varsin suuria.
Suomi on menestynyt erinomaisesti kansainvälisissä kouluvertailuissa, mutta erityisesti Helsingin seudulla signaalit koulujen eriytymisestä ovat vahvistuneet.
Tässä artikkelissa tarkastellaan asuinalueen sosiaalista merkitystä maahanmuuttajien elämässä.
Lähiöt ovat tällä hetkellä näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa, ja esimerkiksi tuore asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen on nostanut lähiöiden elvyttämisen keskeiseksi asuntopoliittiseksi teemaksi koko valtakunnan tasolla (esim. HS 5.11.2013, HS 4.11.2013, Ympäristö 2013).
Kaupunkien sosiaalisten alue-erojen lisääntyminen Suomessa on varsin tunnettu tosiasia.
Aluevaikutuksella (neighbourhood effect) tarkoitetaan sitä, että huono-osaisella alueella asuminen kaventaa yksilön mahdollisuuksia pärjätä elämässä.
Helsingin kaupungin strategiaohjelmaan 2013–2016 kirjatun kaupungin vision mukaan Helsinki on yhteisöllinen asuinpaikka, jossa palvelut toimivat ja päätöksenteko on avointa, ja jossa tiede, taide ja luovuus kukoistavat.
Kulttuurin ja taiteen kenttä on muuttunut pirstaleisemmaksi, ja keskustelussa kaupunkikulttuurista painottuvat kaupunkilaisten itse organisoimat sosiaaliset tapahtumat ja aktiviteetit, urbaanit elämäntavat.