Suorittamasi haku antoi seuraavat tulokset
Rajaa aiheen mukaan
Rajaa julkaisusarjan mukaan
Rajaa kirjoittajan mukaan
35 sivua
Maahanmuuttajien lapset suorittavat pääkaupunkiseudulla toisen asteen tutkinnon keskimäärin harvemmin kuin suomalaistaustaiset lapset.
Helsingin hyvinvointisuunnitelma (2022–2025) sisältää kuusi painopistettä. Ne ovat mielen hyvinvointi, harrastaminen ja vapaa-aika, liikkuminen, terveelliset elintavat, hyvät väestösuhteet ja turvallinen ja kaunis kaupunki.
Lasten itsenäinen liikkuminen kaupungissa on puhuttanut tutkijoita 1990-luvulta lähtien.
Vaikka moni naimattomalle äidille syntynyt helsinkiläisvauva saapuu laitokselta muutaman hengen kotitalouteen, äidin käsityksen mukaan lapsen perheeseen kuuluu melko laajasti kotitalouden ulkopuolisia ihmisiä.
Helsingin kaupungin ja Kelan yhteistutkimushankkeen Lastenhoitojärjestelyt helsinkiläisissä lapsiperheissä 2010-luvulla (HELA) aineisto on saatu kerättyä ja ensimmäiset tulokset julkaistaan syksyllä 2017.
Tehdäänpä pieni karttaharjoitus. Jos Helsingin rautatieasemalta piirtää kehän 15 kilometrin säteellä Vuosaaren rannasta kohti Lauttasaaren kärkeä lännessä – pysytellen kuitenkin Helsingin rajojen puitteissa – niin tämän kaaren sisälle mahtuu yli 100 000 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta.
Vuoden 2017 alussa Helsingissä asui 105 240 alle 18-vuotiasta lasta. 16 prosenttia kaikista kaupungin asukkaista on lapsia, ja joka kymmenes suomalainen lapsi asuu Helsingissä.
Ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen merkittävä osa lasten lukumäärän kasvusta Helsingissä tulee vanhasta talokannasta ja täydennysrakentamisalueilta.