Pienten lasten varhaiskasvatusjärjestelmä muodostuu kunnan järjestämistä varhaiskasvatuspalveluista, esiopetuksesta sekä erilaisista lasten hoidon tuista. Tukien avulla perheet voivat joko hoitaa alle kouluikäistä lasta kotona tai laittaa lapsen yksityiseen varhaiskasvatukseen. Kuntien ja Kelan asiakasrekistereihin kertyvän tiedon perusteella tiedetään tarkasti, minkä palveluiden ja tukien piirissä lapset ovat. Sen sijaan esimerkiksi lasten sisarusten hoitoratkaisuista tai lasten vanhempien työmarkkinatilanteesta ei ole tietoa.
Perheiden tekemien varhaiskasvatuspalveluita ja lasten hoidon tukia koskevien valintojen tarkastelu on ollut vaikeaa ja tarkempaa tietoa valintojen taustalla olevista syistä on tähän asti saatu vain erillisistä otostutkimuksista. Helsingin kaupungin ja Kelan yhteistutkimus Lastenhoitojärjestelyt helsinkiläisissä lapsiperheissä 2010-luvulla (HELA) pyrkii rakentamaan kokonaiskuvaa varhaiskasvatusjärjestelmän toiminnasta yhdistelemällä yksilö- ja perhetasoista tietoja useista eri tietolähteistä. Tutkimus on saanut rahoitusta Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvostolta ja on mukana kahdessa hankkeessa [1].
Tutkimusaineisto yhdistelee kaupungin rekisteritietoja muihin tietolähteisiin
HELA-tutkimusaineiston muodostavat helsinkiläiset asuntokunnat, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Helsingin väestöstä aineisto käsittää yli viidenneksen, vuonna 2015 henkilöitä oli tutkimusaineistossa 141 500 ja alle 7-vuotiaita lähes 45 000. Tutkimusaineisto ulottuu vuodesta 2008 vuoteen 2015, ja aineiston keräystä jatketaan vielä vuoden 2017 loppuun.
Tutkimusaineistoon on kerätty Helsingin kaupungin varhaiskasvatusviraston asiakasrekisterin tietojen lisäksi Kelan perhe-etuuksien rekisteri, verotustiedot, opintotukitiedot sekä työttömyysturvatiedot. Finanssivalvonnan tiedoista on liitetty ansiosidonnaiset työttömyystiedot täydentämään työttömyyden kuvaa. Tilastokeskuksesta aineistoista mukaan on liitetty henkilöiden suoritetun tutkinnon taso, sosioekonominen asema sekä ammattitiedot. Tiedot on yhdistetty henkilötasolla, jonka jälkeen tiedot on käsitelty niin, ettei yksittäinen henkilö ole tunnistettavissa.
Tietojen keräys, muokkaus, yhdistely ja tarkistus olivat tutkimuksen työläin ja aikaa vievin osa, joka tehtiin Kelan tutkimusosastolla. Kaupungin varhaiskasvatusvirasto on ollut mukana hankkeessa paitsi oman asiakasrekisterinsä ja palvelunsa asiantuntijana, myös palvelun suunnittelun ja toteuttamisen näkökulmasta relevanttien kysymysten esiintuojana. Tietojen yhdistelyn jälkeen Kelan ja Helsingin kaupunkitutkimus ja tilastot -yksikön tutkijat tekevät yhdessä raportin, jossa tarkastellaan ensimmäisiä tuloksia.
Nuorempi sisarus vähentää varhaiskasvatuspalveluiden käyttöä
HELA-aineistosta käy ilmi, että 97 prosenttia alle kouluikäisistä helsinkiläislapsista oli käyttänyt jotain lasten hoidon tukea tai varhaiskasvatuspalvelua vuoden 2015 aikana. Tutkimusaineiston avulla saadaan nostettua esiin se, että lapsiperheiden elämässä tapahtuu vuoden aikana paljon muutoksia, jotka vaikuttavat perheiden tekemiin lastenhoitoratkaisuihin. Moni lapsi käyttääkin vuoden aikana useampaa kuin yhtä palvelua tai tukea, eniten palveluista toiseen siirtyivät alle kolmevuotiaat. Kaksivuotiaista 42 prosenttia oli käyttänyt useita eri palveluita vuoden aikana, mutta nelivuotiaista enää 9 prosenttia. Nelivuotiaista 72 prosenttia osallistui vuoden aikana ainoastaan kunnan varhaiskasvatukseen, kuusivuotiaista yli 80 prosenttia.
Lasten perhetyyppi vaikuttaa paljon lasten hoitoratkaisuihin, ja etenkin nuoremman sisaruksen syntymä tuo muutoksia vanhemman sisaruksen hoitovalintoja muihin saman ikäisiin verrattuna. Lapsen syntyessä toinen vanhemmista jää kotiin, ja siinä tilanteessa usein myös vanhemman sisaruksen hoito mietitään uudestaan. Vanhempainrahakauden jälkeen alle 3-vuotiasta lasta voidaan edelleen hoitaa kotona kotihoidon tuen turvin, ja myös lapsen 3–6-vuotiaat sisarukset ovat oikeutettuja saamaan sisarustukea, jos he eivät käytä varhaiskasvatuspalveluita.
Nuorempi sisarus vähentääkin varhaiskasvatuspalveluiden käyttöä. Kaksivuotiaista perheen nuorimmista tai ainoista lapsista 67 prosenttia osallistui kunnan tai yksityiseen varhaiskasvatukseen, mutta perheen vanhempana sisaruksena olevista kaksivuotiaista vain 41 prosenttia. Kolmevuotiaista lähtien perheen nuorimpien lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen nousee yli 90 prosentin, mutta vanhemmilla sisaruksilla sama osallistumistaso saavutetaan vasta esikouluiässä.
Parempi tieto palveluiden suunnittelun avuksi
HELA-tutkimusaineisto on ensimmäinen iso aineisto, joka yhdistelee yksilö- ja perhetasoista tietoa varhaiskasvatusikäisistä lapsista. Aineisto mahdollistaa useiden tutkimusnäkökulmien tarkastelun, aihetta voidaan lähestyä yhden palvelumuodon tarkasteluista laajoihin ikäluokan pitkittäistarkasteluihin. Näiden avulla saadaan parempi käsitys lapsiperheiden lastenhoitoratkaisuista erilaisissa elämäntilanteissa ja mahdollistetaan yhä parempi ja eri tilanteet huomioiva palveluiden suunnittelu.
Varhaiskasvatuspalveluiden käytöstä ja niiden asiakasmaksuista rakennetaan myös Sisu-mikrosimulointimenetelmällä mallinnus, joka mahdollistaisi esimerkiksi eri politiikkavaihtoehtojen kohdentumisvaikutusten arvioinnin (ks. tarkemmin Haataja & Valaste tässä lehdessä).
[1] TITA (Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana, www.utu.fi/tita(Link leads to external service)) ja WIP (työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka, www.stn-wip.fi(Link leads to external service))
Anita Haataja, johtava tutkija, tutkimusosasto, Kela
Maria Valaste, tutkija, tutkimusosasto, Kela
Sanna Ranto, tutkija, kaupunkitutkimus ja -tilastot, Helsingin kaupunki
Hanna Ahlgren-Leinvuo, tutkija, kaupunkitutkimus ja -tilastot, Helsingin kaupunki