Suorittamasi haku antoi seuraavat tulokset
Rajaa aiheen mukaan
Rajaa julkaisusarjan mukaan
Rajaa kirjoittajan mukaan
9 sivua
Työttömyysasteessa on Helsingin alueiden välillä suuria eroja, jotka ovat säilyneet pitkään ja osin myös kasvaneet. Eroja selittävät erityisesti alueiden asuntokannan rakenne sekä väestön sosioekonomiset tekijät, kuten koulutus- ja tulotaso. Työttömyys on kasvanut viimeisinä vuosina ja se näkyy myös alueilla epätasaisena kehityksenä.
Helsingin asuntokunnista noin joka kuudes oli pienituloinen vuonna 2024. Pienituloisuusaste oli noussut edellisestä vuodesta lähes prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa, että yli 9 000 asuntokuntaa enemmän on pudonnut pienituloisiksi. Onko näiden helsinkiläisten taloudellinen tilanne kuitenkaan heikentynyt? Kuinka pienituloisuusasteessa tapahtunutta muutosta pitäisi tulkita?
Noin puolet helsinkiläisnuorista voi erinomaisesti, kun taas lähes joka viidennen hyvinvointi on heikko. Koulun vahva sosiaalinen koheesio – eli oppijoiden jaettu kokemus kuulumisesta, osallisuudesta ja vuorovaikutuksen laadusta – tukee nuorten hyvinvointia. Kaupungin palveluiden tulisi pyrkiä vahvistamaan sosiaalista koheesiota arjen yhteisöissä.
Helsinkiläisnuorten näkemykset omasta tulevaisuudestaan eroavat erityisesti perhetaustan mukaan. Kaupungin palvelut voivat tutkimusten mukaan vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa, kun ne tarjoavat heille toimijuuden ja vaikuttamisen kokemuksia kouluissa, nuorisopalveluissa ja muissa arjen ympäristöissä. On tärkeää huolehtia näiden mahdollisuuksien yhdenvertaisuudesta.
Helsingin asuntomarkkinat eivät vielä ole toipuneet viime vuosien notkahduksesta. Ensimmäisiä merkkejä paremmasta on kuitenkin näkyvissä, vaikka paluu korkeisiin kauppamääriin vie edelleen aikaa.