Helsinkiläisnaiset saavat elämänsä aikana keskimäärin 1,13 lasta. Tämä tuorein kokonaishedelmällisyysluku on viime vuodelta. Helsingissä syntyi vuonna 2025 yhteensä 6 842 lasta, mikä oli muutamia satoja suurempi määrä kuin kahtena edellisenä vuotena (ks. tarkemmin Syntyvyys).
Vaikka hedelmällisyys on Helsingissä aivan viime vuosina hieman kasvanut, se on edelleen matalalla tasolla – sekä suhteessa aiempiin vuosikymmeniin että koko maan tasoon. Ero Helsingin ja koko maan hedelmällisyydessä on silti kaventunut. (Kuvio 1)
Hedelmällisyyden taso on vaihdellut aikaisemminkin
Helsinkiläisten hedelmällisyys on ollut hyvin matalaa aiemminkin sinä aikana, jolta tietoa on saatavissa. Näin oli esimerkiksi 1930-luvun puolivälissä, jolloin Helsinkiin oli muuttanut paljon nuoria naisia töihin ja jolloin avioituvuus oli melko vähäistä koko maassa. Niin ikään hyvin matalan hedelmällisyyden aikaa olivat 1970-luvun alkuvuodet, jolloin kokonaishedelmällisyysluku pieneni aiemmasta.
Viimeksi kuluneina vuosikymmeninä 1990-luvulla kokonaishedelmällisyys kävi Helsingissä yli 1,5:ssa, kunnes laski jälleen vuosituhannen vaihteen jälkeen. Sittemmin luku nousi hitaasti vuoteen 2010 saakka, jolloin se kääntyi uudelleen laskuun. Lasku jyrkkeni Helsingissä etenkin vuoden 2015 jälkeen.
Vaikka hedelmällisyys nousi väliaikaisesti vuosina 2020 ja 2021 niin, että jälkimmäisenä vuonna kokonaishedelmällisyysluku ylitti vielä 1,2 lapsen määrän, on hedelmällisyys kaiken kaikkiaan pienentynyt vuosituhannen alusta lähes 14 prosenttia.
Lapsia saadaan vanhemmalla iällä kuin aiemmin
Hedelmällisyys vaihtelee paljon ikäryhmittäin. Suurinta se on Helsingissä 32–35-vuotiailla (Kuvio 2). Hedelmällisyys kasvoi vuodesta 2024 vuoteen 2025 selkeimmin 30–34 ja 35–39-vuotiaiden ikäryhmissä, kun muissa ikäryhmissä muutokset olivat pieniä.
Pidemmällä aikavälillä etenkin nuorten naisten hedelmällisyys on pienentynyt voimakkaasti: alle 30-vuotiaiden hedelmällisyys on vähentynyt Helsingissä yli puolella vuosituhannen alusta. Samaan aikaan 35-vuotiaiden ja sitä vanhempien hedelmällisyys on suurentunut, eli lapsia saadaan vanhemmalla iällä kuin aiemmin.
Hedelmällisyyden hienoinen kasvu liittyy toisen lapsen hankinnan yleistymiseen
Hedelmällisyyden pidemmän ajan muutokset vaihtelevat syntyvän lapsen järjestysluvun mukaan. Ensimmäisen lapsen saamisen kohdalla kyse on lapsiperheellistymisestä, ja siihen vaikuttavat osin eri tekijät kuin seuraavien lasten hankintaan.
Kokonaishedelmällisyysluku on mahdollista jakaa lasten syntymäjärjestyksen (pariteetin) mukaan.
Syntymäjärjestyksen mukaiset suhteelliset hedelmällisyysmuutokset olivat Helsingissä melko vähäisiä vielä vuosien 2010 ja 2015 välillä (Kuvio 3). Sen sijaan, kun hedelmällisyys alkoi voimakkaasti pienentyä vuoden 2015 jälkeen, nimenomaan ensimmäisten lasten saanti väheni nopeasti.
Myös toisten ja sitä suuremman järjestysluvun lasten määrä pienentyi mutta hitaammin. Toisaalta etenkin vuonna 2021, kun hedelmällisyys suureni, saatiin Helsingissä suhteellisen paljon lapsia riippumatta syntymäjärjestyksestä.
Vuonna 2022 ensimmäisten lasten saaminen harvinaistui eniten, mutta muutos on tasaantunut sen jälkeen, eikä ensimmäisten lasten hankinta enää juurikaan vähentynyt.
Aineistot eivät mahdollista vielä vuoden 2025 syntyvyyden kasvun tarkastelua syntymäjärjestyksen mukaan, mutta vuonna 2024 nähty hienoinen syntyvyyden kasvu liittyi toisen lapsen hankinnan yleistymiseen.
Miten hedelmällisyys kehittyy tulevina vuosina?
Mielenkiintoinen kysymys on, jatkuuko hedelmällisyyden hienoinen kasvu niin Helsingissä kuin koko maassa.
Hedelmällisyyden tasoon ja muutokseen vaikuttavat monet tekijät – osa niistä toistensa vaikutuksia kompensoiden tai kumoten. Lisäksi ensimmäisen lapsen hankkimiseen eli vanhemmaksi tulemiseen ja myöhempien lasten saamiseen vaikuttavat osin eri tekijät. (Ks. Mäki 2019 hedelmällisyyden muutosten taustalla olevien tekijöiden merkityksestä Helsingissä.)
Mitkä seikat voisivat vaikuttaa hedelmällisyyskehitykseen Helsingissä tulevina vuosina?
Nuorempien ikäluokkien hedelmällisyyskäyttäytyminen
Selitystä hedelmällisyyden pienenemiseen on haettava hedelmällisyyskäyttäytymisen muutoksesta nuoremmissa ikäluokissa. Vuoden 2010 jälkeen sekä vanhemmaksi tuleminen että kolmansien lasten hankkiminen on harvinaistunut, ja lasten hankinnan ajoittuminen on siirtynyt yhä myöhäisempään ikään. Erityisen huomattava hedelmällisyyden pieneneminen on tapahtunut alle 30-vuotiailla suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvilla helsinkiläisillä (Mäki 2024).
Lapsettomuuden yleistyminen?
Lasten hankinnan lykkäämisen myötä voi kuitenkin käydä niin, että kaikkia aiottuja lapsia ei ehditä hankkia hedelmällisen iän aikana. Lapsettomien osuus onkin Helsingissä muuta maata suurempi.
Lopullisesti lapsettomien osuuden muutokset väestössä ovat seurausta hedelmällisyyden muutoksista pitkällä aikavälillä. Lapsettomien osuus on Helsingissä kasvanut, mutta vuonna 2010 alkaneen hedelmällisyyden pienenemisen aikana Helsingissä ainoastaan miehillä lapsettomien osuus hieman kasvoi. Osuus on kuitenkin melko suuri, sillä 50–54-vuotiaista helsinkiläismiehistä 35 prosenttia on lapsettomia. Naisilla lopullisesti lapsettomien osuus sen sijaan ei ole kasvanut näiden 15 vuoden aikana. Hedelmällisyyden pienenemiseen ei siis lyhyellä aikavälillä liity selkeää lapsettomuuden yleistymistä.
Kulttuuriset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät
Hedelmällisyyden taustalla vaikuttavat erilaiset kulttuuriset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät. Muun muassa työttömyys, pienituloisuus ja etenkin työvoiman ulkopuolella oleminen ovat tutkimusten mukaan yhteydessä pienempään hedelmällisyyteen. Pariskunnilla naisen tulot ja työllistyminen saattavat olla tärkeämpiä lastensaannin kannalta kuin miehen.
Yksittäisinä vuosina muutokset voivat kuitenkin mennä oletusten vastaisesti. Niinpä esimerkiksi vuoden 2025 aikana hedelmällisyys siis hieman suureni, vaikka etenkin naisten ja nuorten helsinkiläisten työttömyys kasvoi selvästi (Helsingin kaupunki 2026).
Osin hedelmällisyyden pienenemisen taustalla voi olla laajempi kulttuurinen muutos, elämänvalintojen monimuotoistuminen ja yhtenäiskulttuurin merkityksen väheneminen. Näkemykset parhaasta perhekoosta ovat muuttuneet ja lapsettomuutta ihanteenaan pitävien osuus on kasvanut. Tämänkaltaiseen elämänvalintojen yksilöllistymisen merkityksen korostumiseen on kuitenkin poliittisin keinoin vaikea vastata, minkä lisäksi mahdollisia vaikuttamisyrityksiä voidaan pitää monin tavoin arveluttavina.
Helsingin nuori ikärakenne pitää luonnollisen väestönkasvun positiivisena
Tämän hetken matala hedelmällisyyden taso ei välttämättä jää lopulliseksi. Hedelmällisyys on vaihdellut aiemminkin ja muutosta voi tapahtua myös toiseen suuntaan.
Toisin kuin koko maassa, Helsingissä nuori ikärakenne pitää luonnollisen väestönkasvun positiivisena. Niin ikään muuttoliike ulkomailta ja Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta pitää tällä hetkellä Helsingin väkiluvun kasvun melko nopeana. Myös vieraskielisten hieman korkeampi hedelmällisyys osaltaan kompensoi kantaväestön kieliä puhuvien matalaa hedelmällisyyttä, vaikkakin ero on ajassa huomattavasti kaventunut (Mäki 2024). Helsingin väestö siis kasvaa edelleen myös syntyvyyden seurauksena, vaikka muuttoliikkeellä onkin kasvun muodostumisessa suurin merkitys.
Kirjallisuutta:
Mäki N (2019): Hedelmällisyys Helsingissä ennätysalhaisella tasolla – nuorten ikäryhmien hedelmällisyys pienentynyt voimakkaasti. Kvartti 26.6.2019.
Mäki N (2024): Hedelmällisyys pieneni Helsingissä entisestään vuonna 2023 – kotimaankielisten kokonaishedelmällisyysluku laski alle yhden lapsen. Blogikirjoitus 12.6.2024.
Helsingin kaupunki (2026): Työttömyys. Kaupunkitieto.hel.fi.