Suorittamasi haku antoi seuraavat tulokset
Rajaa aiheen mukaan
Rajaa julkaisusarjan mukaan
Rajaa kirjoittajan mukaan
403 sivua
Helsinki on toiminut yhteisöllisen kuluttamisen näyttämönä jo useiden vuosien ajan. Ravintolapäivän ja Siivouspäivän kaltaiset yhteisölliset kulutuskarnevaalit ovat ponnistaneet myös maailmanlaajuiseen suosioon ja liittäneet suomalaisetkin täten alati kasvavan jakamistalouden piiriin.
Suomeen saapui viime vuoden alkusyksystä alkaen kaikkien aikojen mittavin turvapaikanhakija-aalto
Työllistymistä pidetään usein maahanmuuttajien kotoutumisen tärkeänä indikaattorina.
Vieraskielisten helsinkiläisten määrä on kasvanut viime vuosina nopeasti, ja vuoden 2016 alussa vieraskielisiä olikin Helsingin 628 208 asukkaasta jo yli 88 000.
Suomen pakolaistaustainen väestö jakaantuu maantieteellisesti hyvin epätasaisesti. Suuri osa heistä muuttaa lopulta pääkaupunkiseudulle ja muihin Etelä-Suomen keskuksiin.
Maahanmuuttajat tarvitsevat toimeentulotukea usein päätoimisesta työssäkäynnistään huolimatta. Suomessa hankitulla työkokemuksella on erittäin keskeinen merkitys maahanmuuttajien myöhemmän toimeentulon kannalta.
Vuosi 2015 oli poikkeuksellinen Eurooppaan suuntautuneen pakolaisten muuton suuren määrän vuoksi. Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, ja monet heistä tulevat ajan mittaan asumaan Helsingissä.
Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on kasvanut Suomessa pääsääntöisesti vasta parin viime vuosikymmenen aikana. Kun 1990-luvun alussa Helsingissä asui noin 6 600 muuta kuin suomea, saamea tai ruotsia äidinkielenään puhuvaa, vuonna 2016 lukumäärä oli jo yli 88 000.